Tanšši on šilta kantatuattojen viisahuošta nykymuajilmah

Tanšši on šilta kantatuattojen viisahuošta nykymuajilmah

Uljana Tikkanen
07.04.2021
Pitän paussin jälkeh Venäjällä vähitellen alettih antua lupua konserttien ta festivalien pitämiseh. Viime vuotena kulttuuri ta taito šiirryttih internettih ta kaččojat ruvettih ikävöimäh elävyä musiikkie ta niitä tuntehie, kumpasie voipi šuaha vain elävien esitykšien aikana.
1.	Konša lapšet opaššutah folklorie hyö iče tullah kirkkahan, rikkahan ta kaunehen perintehellisien laulujen, musiikin, piirileikkien, kisojen ta tanššien muajilman ošakši. Kuva: Šilta – perintehien läpikulku -projektin VK-ryhmäštä
1. Konša lapšet opaššutah folklorie hyö iče tullah kirkkahan, rikkahan ta kaunehen perintehellisien laulujen, musiikin, piirileikkien, kisojen ta tanššien muajilman ošakši. Kuva: Šilta – perintehien läpikulku -projektin VK-ryhmäštä

Kahen vuuvven väliajan jälkeh Kruuga-yhtyvehen artistat käytih esityšmatalla Udmurtijan tašavallanpiäkaupunkih Iževskih. Tämän vuuvven kevätkuušša šielä piettih Šilta – perintehien läpikulku -kanšainvälistä festivalie šamannimisen projektin rajoissa. Šen tavoittehena on ratkaissa šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin šäilyttämisen proplemoja tanššin kautti. Toimenpitoja projektin rajoissa pietäh jo 16 vuotta. Tänä vuotena projekti voitti Presidentin fondin granttien kilpailun. Johtajana on Udmurtijan anšijoitunut kulttuuriruataja Natalja Čirkova.

– Jo kolmaš kollektiivien šukupolvi tänä vuotena liitty Kruuga- ta Čebeläi -tanšširyhmien väliseh yhteisruatoh. Meijän yštävyš alko 10 vuotta takaperin. Meilä on šamoja tehtävie – kehittyä kanšallista kulttuurie, käyttyä nykyaikasie keinoja kantakanšojen folklorin elvyttämiseh. Yhtehiset projektit on hyvä mahollisuš jakua kokemušta, kerto Kruuga-kollektiivin ohjuaja Svetlana Gretskaja.

Festivalin rajoissa niise pietäh seminarija ta muasteri-oppija, kumpasih kučutah spesialistija ulkomailta ta Venäjän erilaisista šuomelais-ugrilaisista tašavalloista, niijen luvušša Karjalaštaki.

Meilä on šamoja tehtävie – kehittyä kanšallista kulttuurie, käyttyä nykyaikasie keinoja kantakanšojen folklorin elvyttämiseh. Yhtehiset projektit on hyvä mahollisuš jakua kokemušta.
Svetlana Gretskaja, Kruuga-yhtyvehen ohjuaja

Iževskissa projektin rajoissa oli pietty Čebeläi-tanšširyhmän vuotisjuhlakonsertti. Še tuli šuurekši pruasniekakši ainutluatusen folklorin arvoštajilla. Videoinstal’l’atijo autto yhistyä esitykšen erityylisie ošie, luonnon ta kaupunkin teemoja. Esityš kerto nykyaikasen miehen  yhteyveštä luontoh ta juuriloih. Še šelittäy šitä, mintäh nykyaikani nuoriso kiinnoštuu folklorih ta tahtou käyvä perintehellistä musiikkie ta kanšanrunoutta šäilyttäjih ryhmih.

– Kruuga-yhtyveh anto festivalissa nellä konserttie. Ne oltih enšimmäisinä pitän paussin jälkeh, konša ei ollun konserttija eikä harjotteluja. Rauhottomušta oli kaikilla: vanhemmilla, opaštajilla ta kaikešta enemmän lapšilla. Ennein konserttija hyö ahkerašti harjoteltih. Kun konsertti alko tuli šelvä, jotta kaikki huolet oltih turhah – meijän karjalaiset tanššit, kumpaset oli esitetty šuurella lavalla, oltih šuuren konsertin kirkkahana tapahtumana, korošti Kruuga-yhtyvehen opaštaja Kirill Gurejev.

Kaikki festivalih ošallistunuot lapšet ta opaštajat šuatih hyvyä tunnelmua. Hyö šäilytetäh eri kanšojen kulttuurie ta henkellisešti hyö ollah lähisie – lapšet folkloriryhmissä opaššutah ymmärtämäh ta šäilyttämäh kantatuattojen viisahutta. Heilä tanšši on šiltana muinasešta kulttuurista nykymuajilmah.

 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль