Spektr-lehti meni historiaan

Spektr-lehti meni historiaan

Sergei Karpov
15.01.2021
Suomen ainoa venäjänkielinen lehti lopetti toimintansa 22 vuoden jälkeen. Sen sijaan ylläpidetään verkkoportaalia ja julkaistaan uutta lehteä.
Spektr-lehden viimeisin numero ilmestyi joulukuussa 2020. Siinä on julkaistu lukuisia Suomen sekä naapurimaiden toimijoiden kiitos- ja tukisanoja lehdelle tämän monivuotisesta ja antoisasta työstä. Kuva: Spektr.fi
Spektr-lehden viimeisin numero ilmestyi joulukuussa 2020. Siinä on julkaistu lukuisia Suomen sekä naapurimaiden toimijoiden kiitos- ja tukisanoja lehdelle tämän monivuotisesta ja antoisasta työstä. Kuva: Spektr.fi

Koronapandemia on iskenyt pahasti moneen alaan eri maissa. Se pani pisteen myös Suomen venäjänkielisen Spektr-lehden 22-vuotiaalle toiminnalle. Lehden viimeisin numero ilmestyi joulukuussa 2020.

— Lehden talous riippui lehtimainoksista, jotka olivat suunnattuja pääosin venäläisille turisteille. Koronapandemian vuoksi Suomen ja Venäjän välinen raja on ollut suljettuna ja venäläismatkailu Suomeen on lakannut. Sen seurauksena lehtimainosten määrä romahti ja lehden kustantaminen tuli kannattamattomaksi, päätoimittaja Vladimir Gusatinsky kertoo.

Gusatinskyn mukaan yksityisenä lehtenä Spektr ei ollut koskaan liiketaloudellisesti kannattava. Viitenä viime vuotena lehti pysyi pinnalla pelkästään omistajansa Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n kustannuksella. Koronan aikana lehden taloudellinen asema huonontui entisestään ja omistaja päätti lopettaa lehden.

— Suomessa on muodostunut sellainen perinne, että yrittäjät eivät pidä Suomen venäjänkielistä väestöä erillisenä kuluttajaryhmänä, jonka kanssa on oltava kanssakäymisissä venäjän kielellä. Se olikin pääsyy Spektrin talousvaikeuksiin, Gusatinsky korostaa.

Hänen mielestään 22 vuotta on pitkä aika Suomen venäjänkieliselle kausijulkaisulle. Sinä aikana ilmestyi Spektrin 253 numeroa.

— Lehden historia oli täynnä tapaamisia, mielenkiintoisia tutustumisia ja lukijapostia. Tämän historian aikana teimme paljon hyvää, päätoimittaja yhteenvetää.

 Venäjänkieliset mediat tarpeen Suomessa

 Uutinen Spektr-lehden lopettamisesta on herättänyt paljon vastakaikua Suomessa niin lukijakunnassa kuin asiantuntijapiireissä. Lehteä ovat puoltaneet muiden muassa lehdistöneuvos Seppo Sarlund, jotkut suomalaiset poliitikot ja Suomen yliopistojen professorit.

Suomen Journalistiliiton kansainvälisen asiamiehen Juha Rekolan mukaan Spektr oli tärkeä lehti, ja sen kuoleminen on suuri vahinko ja menetys paitsi venäjänkieliselle yhteisölle myös koko suomalaiselle lehtikentälle.

— Spektr oli ainoa Suomessa pitkään venäjäksi ilmestynyt venäjänkielisten itse journalistisin periaattein toimittama lehti. Yle tekee venäjänkielisiä tv-uutisia ja julkaisee verkkosivustoa, mutta ne ovat suomalaisia uutisia, Rekola huomauttaa.

Myös Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro arvioi positiivisesti Spektrin roolia. Hänen mielestään venäjänkieliset joukkoviestimet ovat tarpeellisia Suomessa, koska ihmisen on aina helpompi ymmärtää asioita omalla äidinkielellään.

— Venäjän median näkökulma Suomeen on toinen kuin täällä asuvien ihmisten. Lisäksi venäläisen median asiantuntemus siitä, mitä Suomessa tapahtuu, ei aina ole riittävä, Kangaspuro painottaa.

Kangaspuro uskoo, että suomalaisen venäjänkielisen median olemassaolo auttaa myös Suomen venäjänkielisiä sekä integroitumaan osaksi yhteiskuntaa että kehittämään omaa Suomen venäjänkielisten kulttuuria. Nyt maassa asuu yli 80 000 venäjänkielistä.

Portaali laajentaa lukijakuntaa

 Lehden lopettamisesta huolimatta sen tekijät eivät ole lyöneet hanskoja naulaan. Vahva halu tehdä toimitustyötä venäjäksi ja kova tarve tällaiselle viestinnälle ovat saaneet heidät jatkamaan työtään.

On perustettu venäjänkielinen gazeta.fi-portaali, joka on avattu joulukuun puolivälissä. Jo ensimmäisellä viikolla avaamisen jälkeen portaalissa kävi noin 7 000 vierailijaa.

— Portaali mahdollistaa lukijakuntamme merkittävän laajenemisen. Nyt noin 80 prosenttia portaalin vierailijoista on Suomen asukkaita. Muut vierailijat ovat Venäjältä ja Virosta sekä Saksasta, Yhdysvalloista ja Israelista. Toivomme, että loppuvuoteen 2021 mennessä vierailijoiden määrä on kuukausittain vähintään 50 000—70 000, Gusatinsky sanoo.

Spektrin tavoin portaali kertoo lähinnä Suomen venäjänkielisestä yhteisöstä ja sitä koskevista teemoista, kuten lainsäädännön ja sosiaalialan muutoksista. Kuitenkin yleisiäkin ajankohtaisia teemoja tuodaan esiin.

— Kuten kaikki joukkoviestimet kerromme päivänpolttavimmasta aiheesta eli koronaviruksesta. Nyt noin 15 prosenttia portaalin kirjoituksista liittyy koronaan.

— Naapurit-osastossa kerromme joitakin Suomen naapureiden uutisia, pääosin Venäjän ja Viron, mutta myös Ruotsin ja Norjan. Tiedämme, että monet lukijoistamme ovat kiinnostuneita näistä asioista, Gusatinsky kertoo. 

Spektr oli tärkeä lehti ja sen kuoleminen on suuri vahinko ja menetys koko suomalaiselle lehtikentälle.
Juha Rekola, Suomen Journalistiliiton kansainvälinen asiamies

Portaalin rinnalla Spektrin toimitus jatkaa painetun lehden julkaisemista. Uuden lehden nimi on Finskaja gazeta eli Suomalainen lehti. Ensimmäinen numero ilmestyy tammikuun lopussa.

— Lehti ilmestyy 24-sivuisena kerran kuukaudessa. Lehden painosmäärä on alkuaikoina 10 000—12 000 kappaletta. Kun Suomen ja Venäjän raja on avattu ja venäläismatkailu on alkanut uudelleen, painosmäärä voi kasvaa 20 000 kappaleeseen, päätoimittaja Vladimir Gusatinsky kertoo.

Lehdessä on osittain samoja kirjoituksia kuin portaalissa. Gusatinskyn mukaan lehdessä on tarkoitus julkaista portaalin luetuimpia kirjoituksia koskien Suomen venäjänkielisiä. Osa kirjoituksista on luettavissa vain tai alkuaan lehdessä.

— Haluamme panostaa enemmän venäjänkielisten kansalaisjärjestöjen toiminnan ja hankkeiden mainontaan. Tällä tavoin aiomme varmistaa toimitustyömme rahoituksen, Gusatinsky sanoo.

Toimituksella on suuria suunnitelmia kuluvalle vuodelle ja pidemmälle ajalle. Helmikuussa aiotaan aloittaa journalismikoulu yhteistyössä Suomen Journalistiliiton kanssa. Koulu kestää seitsemän kuukautta.

— Tavoitteena on saada Suomen eri kaupungeissa avustajia, jotka tekevät meille juttuja omien kaupunkien elämästä. Näin portaalimme ja lehtemme olisivat mielenkiintoisempia, Gusatinsky toteaa.

Lisäksi suunnitellaan yhteistyötä Viron venäjänkielisten joukkoviestinten ja journalistien kanssa.

— Virossa on lukuisa venäjänkielinen yhteisö ja aika paljon venäjänkielisiä toimittajia. Toisaalta Virolla ja Suomella on paljon yhteisiä teemoja, Gusatinsky korostaa. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль