Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi

Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi

Valentina Mironova
09.06.2021
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.
Muzeis on äijy tilua omistettu kivilöile. Muzein tiedosekretari Igor’ Borisov maltau äijän sanelta kivilöis. Kuva: Ol’ga Smotrova
Muzeis on äijy tilua omistettu kivilöile. Muzein tiedosekretari Igor’ Borisov maltau äijän sanelta kivilöis. Kuva: Ol’ga Smotrova

Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh. Ven’an eläjät tullah kaččomah tundiettuu paikkua, erähät jiähäh tänne päiväkse-toizekse da ečitäh linnas midätahto muudugi. Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.

Muzei seizou keskilinnas Luadogan järven rannal suomelazen douhturin Gustavan Johannes Vinteran vahnas kois. Taloi nostettih mennyön vuozisuan allus arhitektoroin Emil Gustfssonan da Alan Šul’manan piirustuksien mugah. Vuozien mendyy kodi vähäizel muutui, ga vie tänäpäigi voibi ihailla sen kaunehuttu. Vinter tuli Sordovalah yliopiston jälles ruadamah hirurgannu. Vanhu bol’ničču, kus häi toizien liägärinkilöinke pidi leikkavuksii vie nygöigi seizou Sordavalas, lähäl Vinteran kodii. Joudaval aijal Vinter suvaičči huogavuo omal mökil, kuduadu nygöi tutah kaunehennu Vinteran duačannu. Vuvvennu 1918 Vinter lähti Helsinkih, kus rubei valmistamah valgien armien liečindyruaduo. Sendäh enne voinua täs kois oli kolledžu, torguškola. Nevvostovallan aigah täs ruattih orboloin kodi, lapsien päivykodi, pionieroin kodi da nuorien tehniekoin stantsii. Vuvves 1992 täs talois ruadau Pohjais-Luadogan muzei, ezmäi sil oli tazavallan stuatussu, nygöi muzei on alovehelline.

Talvivoinan jälles Sordaval rubei kuulumah Nevvostoliiton valdah, tänne tuli elämäh rahvastu ymbäri Ven’ua. Hyö kaikin nostettih uvvessah zavodat da ruvettih ruadamah da elvyttämäh linnua.

Tänäpäi piäekspozitsiennu on Sordavalan kiviavaimet -ozuttelu, kudai oli valmistettu Jevroupan liiton projektan hantuzis. Täs voibi kaččuo erilazii kivii da minirualoi da niijen kauti tiijustua alovehen histouries. Voimmo nähtä ku Sordaval seizou suuren Luadagan järven pohjazel puolel. Paikallizet eläjät sanotah omua järvie merekse, sit ymbäri on ylen kaunis luondo.

Endizes Vinteran ruadopertis nygöi voi suaha tieduo karjalazes geolougies. Pohjais-Luadogan rannikol on ylen äijy kaikenmoistu kivie, kuduat roittihes kahten milliardan vuozien aigua. Ylen ammui tiä oli tulimägii, sit net sammuttih da jätettih mustii kivilöi. Aijan mendyy tulimäit hil’l’akkazin ruvettih häviemäh, ga niis jiädih erilazet kivet: graniitat, mruamorat, kvartsat, kudualois luajittih st’oklua. Enimytten Karjalas on kivii strojindah niškoi. Toizekse on kaikenmostu rudua, kuduadu suadih suolois, järvilöis. Pitkäsrannas on löytty raudurudua. Sie 1800 luvul ruattih rauduruvan nostandudupaikat da zavodat da niidy oli ylen äijy. Kolatselläl myös nostettih rudua, endizen Tulemjärven zavodan paikan seinät seizotäh tänäpäigi. Muzein ruadajat käydih zavodoin vahnoi paikkoi kaččomah da tutkimah, löyttih sie endizii ruadobrujii, net nygöi on pandu kaikile kačottavakse. Suurin vuitti löyttylöi ruadovhkehii on Lahtenpohjal Gora Filina -muzein ozuttelus.

Kivilöin da rauduruvan histourien kauti voibi tiijustua, kui elettih da midä ruattih tämän čupun ennevahnaizet eläjät. Sordavalan mual arheologat löyttih endizii kivi- da keskikavven eländypaikkoi. Muzeis on niijen kohtien kuvii, enimytten kaikkii löyttylöi veššilöi voibi nähtä Kielen literatuuran da histourien instituutan arheolougizes muzeis.

Kivilöin da rauduruvan histourien kauti voibi tiijustua, kui elettih da midä ruattih tämän čupun ennevahnaizet eläjät. Sordavalan mual arheologat löyttih endizii kivi- da keskikavven eländypaikkoi.

Sordavalan muzeis ollah nägyvis endizet ruutat, voibi tiijustua, midä pandih piäle karjalazet, mil čomendettih omii sobii. Turistat mielihyväl kačotah nämii eksponuattoi, hos net ollah ommeltu da luajittu nygöi.

Tiettäväine, huomivuo kinnittäy myös karjalaine kanzalline kantele-soitin. Turistat tiijustetah sen alguperiä dai suahah tieduo paikallizis runonpajattajis. Luadogan lähäzel alovehel oli äijy kyliä, kus elettih hyvin tundietut runonpajattajat da kandelehel soittajat. Niijen mustokse da kunnivokse Sordavalan keskuččah azetettih runonpajattajan mustopačas, kudaman oli luadinuh vuvvennu 1935 skul’ptoru Alpo Sailo. Luadogan kuulužimien runonpajattajien joukkoh kuulutah Šemeikan rodu: Petri da Iivana, Vanninen vellekset Rautalahtespäi, Varnanen vellekset Tolvajärvespäi, Timo Lipitsä Koiton kyläspäi, suistamolazet Iivan Onoila, Mat’oi Plattonen da Iivan Härkönen (tieduo nämis runonpajattajis läydyy Skaziteli Karelii -saital). Niidy kylii kui perehiigi jo ei ole olemas. Pahakse mielekse vähä ken tiedäy luadogankarjalastu runoperindyö. Elias Lönnrot on käynnyh tänne kolme kerdua, dai muutgi suomelazet tutkijat kirjutettih mustoh runoloi da pajoloi täl alovehel. Net kai on pandu SKVR kogomuksen eri kniigoih, ga vähä midä on kiätty ven’akse...


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Yksin vuarojen kera: oša kaksi
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunnet, jotta olet šuanun lisyä voimie.
Karjalan Sanomat
Viisumeja voi hakea, vuoromäärät kasvussa
Venäjän ja Suomen lentoyhtiöt alkavat lentää lisää vuoroja Helsingistä Moskovaan ja Pietariin. Mitä vaikeuksia voi syntyä suomalaisille Venäjän-matkalla?
Oma Mua
Yksin vuarojen kera
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Karjalan Sanomat
Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Karjalan Sanomat
Reittikartta laajenee vauhdilla
Karjalan asukkaat voivat lentää Petroskoista Kazaniin. Lähiaikana lentoaseman aikatauluun lisätään vuoroja Mineralnyje Vody -kaupunkiin.
Kipinä
Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.
Oma Mua
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärvespäi Paraskovja Ivanova. Häi lad’d’ai runon Gagarinas.
Karjalan Sanomat
Digimarkkinointi tuo lisää matkailijoita
Venäjän ja Suomen matkailualan yritykset oppivat luomaan tehokasta ja osuvaa sisältöä verkossa matkailijoiden houkuttelemiseksi.
Kipinä
Kuklat niise tykätäh vorssuija
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
Oma Mua
Miinojen raivuaja voit erehtyö vain kerran
Toini muajilmanšota loppu vuotena 1945. Še oli lopetettu, ka šen kera šurma ei männyn pois, še peittäyty notkoloissa, kantojen alla, pelloilla, niittylöillä ta ihmisien taloissa miinojen muovošša.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль