Sigä kaitas kul’turad südäimen kucundan mödhe

Sigä kaitas kul’turad südäimen kucundan mödhe

Maria Košeleva
10.12.2021
Nored Karjalaspäi oleskeliba adivoiš Vologdan agjan Babajevon rajonan vepsläižidenno.
Projektan uhtnikad Timošinon kul’turpertiš mastar’-klassal. Kuva: Maria Košeleva
Projektan uhtnikad Timošinon kul’turpertiš mastar’-klassal. Kuva: Maria Košeleva

Vepsläižed om baltianmeren-suomalaine rahvaz, mitte eläb Venäman pohjoižes. Vepsläižed eläba Karjalas, Piterin da Vologdan agjoiš da pagižeba koumel paginal: pohjoiž-, kesk- da suvipaginal. Nügüd’ vepsläižiden enambišt eläb Karjalan küliš da Petroskoiš. Ei kaikuččel om voimuz tundištadas vepsläižidenke, kudambad eläba Vologdan da Piterin agjoš: pit’k da erašti paha te paksus telustab sadas sijahasai. Konz lopihe ”Kareliana”-projekt, mitte tundištoiti norištod Karjalan rahvahidenke, tegijad pätiba jatkata sen da tundištoitta norištod vepsläižidenke. Muga tuli idei tehta ”Vepsän mir: männu da tulii aig tämbei”-projekt, mitte vägesti Prezidentan kul’turižiden tomotusiden fondan konkursal. Johtutam, miše projektan tegii om Natalja Kuznecova, Petroskoin universitetan radnik da Karjalan regionaline organizacii ”Norišton projektoiden da tomotusiden klub”. Projektan pätegend – tundištoitta norid vepsläižidenke da süveta heid vepsläižiden miruhu. 

Projektan idei

”Vepsän mir: männu da tulii aig tämbei”-projekt om Prezidentan kul’turižiden tomotusiden fondan konkursan vägestai. Kaiked projektaha mülüb koume matkad koumele vepsläižiden male: Vologdan agjaha, Piterin agjaha da Karjalaha. Ühtnikoid varastaba vastused kesk- da pohjoižvepsläižidenke, heiden kul’turanke da elonke. No projektan pätegend ei ole vaiše matkustamine da tundištoituz, kaikuččel ühtnikal om ičeze tegend matkan aigan. Ühtnikoid jagetihe kahthe gruppaha heiden melentartusiden mödhe: kul’turan navedijad tegeškandeba turistižid matkoid, a kel’navedijad – saškandeba kel’materialoid da kirjutaškandeba tedokirjutesid vai kävutaškandeba materialoid ičeze tedotös da oppindas.

Matk ei olend kebn

Ezmäine matk oli Vologdan agjaha, Babajevon rajonaha. Sigä amussai eläba keskvepsläižed, kudambad pagižeba keskvepsläižen päivnouzman alapaginal. Matk mäni nel’l’ päiväd, kaks’ miččišpäi oli dorogas. Matkan aigan ühtnikad tundištihe Babajevon etnokul’turkeskusenke da kävuiba Päžaren da Kujan-Pondalan vepsläižidennoks.

Petroskoišpäi Babajevohasai om 670 kilometrad, matk zavodihe aigoiš homendesel da jatkui läz 10 časud. Kacmata sihe matk mäni heredas, nacein, varastuz, uden röunan küliden, pöudoiden da mecoiden londuzkuvad tegiba sen melentartuižeks. Lopuks ühtnikad tuliba Babajevoho. Sigä heid vastsi hüväsüdäimeline Babajevon etnokul’turkeskusen radnik Ksenia Jelisejeva. Hän lujas varasti adivoid kogonaižen päivän da magukahan ehtlongin jäl’ghe tegi penikaižen, no melentartuižen avtobusekskursijan lidnadme. Ksenia starinoiči lidnan istorijas, melentartuižiš faktoiš, ozuti lidnan päsijoid. Pidab sanuda, miše Babajevo om Vologdan agjan penikaine lidn, miččes eläb vaiše läz 11000 ristitud. Lidnas om vähä äižiruižid pertid, kaikid korktembad – vižžiruižed, päazjas Babajevon pertid oma üks’žiruižed. Lidnan päradišt om Venäman raudte, sigä om sur’ raudtestancii, mitte ühtenzoitab äi raudteid. 

Möst Babajevos radab Rajonan Etnokul’turkeskuz, kuna ekskursijan ühtnikad läksiba möhemba. Keskusen pätegendad oma Vologdan agjan Babajevon rajonan rahvahiden kul’turiden keradamine, kaičend, oppind da udessündutand. Ksenia ozuti čoman vepsläižiden sädoiden ozutelusen, käzitöid da starinoiči keskusen rados. Vastuz keskuses oli čoma da läm’. Mugoižed-žo oliba kaks’ tošt päiväd Babajevon agjas. 

Päžaren külidme 

Toine päiv zavodihe matkaspäi vepsläižidennoks, kudambad eläba Babajevon rajonan küliš. Vologdan agjan Babajevon rajonan vepsläižid voib jagada kahthe gruppaha – Päžaren vepsläižed da Kuja-Pondalan-küliden vepsläižed. Necil päiväl ühtnikad läksiba Päžaren der’ounoihe. Päžarehe mülüb äi der’ounoid: Feničad, Minačag’, Rand, Rod’k, Ujušag’ i toižed. Planoiš oli kacta iče Päžar’-küläd, no karantinan taguiči necidä voimust ei olend. Ühtnikoid varastadihe Minačag’ (Grigorjevskaja)-der’ounas. Kacmata sihe, miše Babajevospäi Minačag’ahasai om vaiše 120 kilometrad, te om lujas hond, sikš matk jatkui nel’l’ časud. Siš aigas matknikoil oli voimuz kacta vepsläšt röunad, äjiš küliš oma vanhad tactud pühäkodid, om kaičenus čoma pertiden arhitektur. Minačag’-der’ounas projektan ühtnikoid varastiba jo muzejan ižand Vladimir Nikolajevič Triškin da Babajevon Vepsän kul’tursebran pämez’ Ol’ga Nikolajevna Smirnova. Hö vastsiba adivoid lujas lämäs, muga kut mahtaba tehta vaiše vepsläižed – adivoičetiba magukahil pirgoil, tradicionaližel magedusel – bolal saharanke da hajukahal heinčajul, miččen vaumiči iče Vladimir Nikolajevič. Vepsän gornic-muzejas om tarkašti keratud vepsläižiden elon kaluid. Kaikiden eksponatoiden nimed om tarkašti kirjutadud vepsän da venän kelil. Nägub, miše ižand pidäb hol’t muzejas kacmata sihe, miše küläs ei elä äi rahvast da külähasai ei ole kebn sadas. Vladimir Nikolajevič vedi melentartuižen ekskursijan. Ol’ga Nikolajevna starinoiči ičeze sebran rados, a sen jäl’ghe kaik pagižiba külän elos. Mugažo üläopenikoil oli voimuz pagišta vepsläižidenke čomal vepsän kelel. Päiv mäni jo lophu da ühtnikad hüviš meliš sades äi uzid tedoid läksiba kodihe vaumičemhas udeks päiväks. Tedme tagaze ühtnikad azotihe Borisovo-Sudskoje-küläs, kus oma vanhad usad’bad da čoma nägo Suda-jogehe.

Vepsän rahvahaližes küläkundas

Päžaren küliden oiktal polel om völ üks’ Vepsän rahvahaline küläkund, kus oma Timošino-päkülä da mugoižed tutabad vepsläižile deröunad, kut Rand, Surg, Kuja, Voilaht da Pondal. Nene oma todesižed vepsläižed deröunad, kus eläb vähä rahvast, no niiden enambišt om vepsläižid. Sinna läksiba-ki projektan ühtnikad toižel päiväl. Erasiden časuiden jäl’ghe hö päzuiba Timošino-külähä. Sigä Rahvahaližes Timošinon muzejas da ”Kodima”-kul’turpertiš Ol’ga Vasiljevna Kolotilova, Rahvahaližen muzejan pämez’, tegi melentartuižen ekskursijan muzejadme, kuna om keratud külän istorijan aigkeskustan eksponatoid. Eriži om honuz, kus om tehtud vepsläine pert’. 

Muzejan jäl’ghe ühtnikad läksiba kul’turpert’he, kus heid varasti magedoiden pirgoiden mastar’-klass, miččen tegi vepsläine naine Ol’ga Šilovskaja, da mastar’-klass vepsläižen tätüižen mödhe Larisa Ivanovalpäi. Tradicijan mödhe adivoile taritihe kalalent, opetihe kargaidamha vepsläšt kadrilid. Aig mäni veslas da heredas. 

Möhemba Rand-deröunan Vepsän kul’turan muzejas ühtnikoid varasti Vera Mihailovna Mednikova. Čoma vepsläine naine Vera Mihailovna lujas pidäb hol’t ičeze muzejas: kaik eksponatad om tarkašti pandud rindati. Hän starinoiči vepsläižiden kul’turas da elos, da kucui adivoid Rand-der’ounan kul’turpert’he, kuna kerazi sijaližid akoid čajunjomižele. Adivod tundištihe heidenke, kundliba todesišt vepsän paginad da joiba čajud magukahiden pirgoidenke i nižunikoidenke, miččid paštoiba hüväsüdäimeližed naižed. 

Kaks’ päiväd mäniba heredas, no neciš aigas projektan ühtnikad saiba lujas äi uzid tedoid, hö tundištihe mugoižen čoman rahvahanke, kut vepsläižed, kacuiba, kut hö eläba, kundliba todesišt vepsän paginad. Babajevon agjan vepsläižed oma lujas hüväsüdäimeližed, adivoičetajad da avonaižed niihe, ked tuleba heidennoks avoinsüdäimenke.  

Matkan aigan projektan ühtnikad paksus küzuiba, tahtoiba-ik vepsläižiden küliden eläjad, muzejiden ohjandajad, miše nece vepsläine matk tegižihe turistižeks. Nägui, miše neciš azjas meiden kirjutesen pähenged ei meletagoi, hö kaičeba ičeze kul’turad da muštaba jurid ei den’goiden taguiči, a sikš ku heiden heng da südäin ”pakičeba” necidä. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli tutummaksi Kalevalan kautta
Karjalan koulut voivat saada käyttöön uuden suomen kielen Seikkailuni Kalevalassa -oppikirjan viidesluokkalaisille jo ensi lukuvuoteen mennessä.
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль