Sergei Kisel’ov: “Ei-kaupallisella sektorilla on hyvie perspektiivijä”

Sergei Kisel’ov: “Ei-kaupallisella sektorilla on hyvie perspektiivijä”

Irina Zaitseva
12.04.2023
Vuotena 2023 Karjalan tašavallan piämiehen granttišiätijö viettäy kakši kilpailuvalintua.
Kanšallisien lehtien journalistit paistih ministerin kera alovehen ei-kaupallisen sektorin kehitykšeštä. Kuva: Sergei Kisel’ovin VK-šivu
Kanšallisien lehtien journalistit paistih ministerin kera alovehen ei-kaupallisen sektorin kehitykšeštä. Kuva: Sergei Kisel’ovin VK-šivu

Karjalašša toimiu yli 1300 ei-kaupallista järještyö. Tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministeri Sergei Kisel’ov šekä ministerijön kantakanšojen valtijontuven ta keškenäisen vaikutukšen kanšalaisjärještöjen kera ošašton johtaja Jelena Migunova kerrottih alovehen ei-kaupallisen sektorin kehitykšeštä ta šen tuven uušista šuunnista.

Ei-kaupallisien järještöjen resurssituvešta vaštuau vuotena 2022 peruššettu Karjalan tašavallan piämiehen granttišiätijö. Še viettäy kilpailuvalintoja. Šamah aikah šiätijön spesialistit pietäh opaššuštilaisukšie sosialiprojektien alalla, kerrotah ei-kaupallisien järještöjen toiminnan järještämiseštä, pietäh tapuamisie alah kuulujien laitokšien spesialistien kera. 

Viime vuotena šiätijö vietti 55 seminarie, vebinarie, tapuamista ta 328 neuvotteluo. Kaikkieh niih ošallistu yli 1500 henkie. Vuotena 2022 Karjalan toimehpanijavallan elimet kannatettih 73 projektie 101 500 000 rupl’an kokonaissummalla. 

– Karjalan ei-kaupalliset järještöt aktiivisešti ošallissutah eri kilpailuih ta joka vuosi vejetäh tašavaltah noin 100 miljonie rupl’ua. Tämä on hyvä tuloš. Toimehpanijavallan elimenä ollešša meijän ministerijö haluou lisätä panošta talouteh. Mitä korkiempi on talouš, šitä paremmin eletäh rahvaš ta täytyy b’utžetti. Šen takie pyytimä KarelijaStat-viraštuo antamah tietoja šiitä, kuin äijän rahavaroja ei-kaupalliset järještöt vejettih alovehen talouteh. Vuotena 2021 ei-kaupallisilla järještölöillä annetun rahavarojen ta omaisuon summa oli yli kahta miljardie rupl’ua. 2 292 henkie šai ei-kaupallisilta järještölöilta työpaikkoja. Sosialiprojektien hyvyön šuajie oli 40 tuhatta henkie, kerto ministeri Sergei Kisel’ov.

Karjalan ei-kaupalliset järještöt aktiivisešti ošallissutah eri kilpailuih ta joka vuosi vejetäh tašavaltah noin 100 miljonie rupl’ua. Tämä on hyvä tuloš. Toimehpanijavallan elimenä ollešša ministerijö haluou lisätä panošta talouteh.
Sergei Kisel’ov

Rahotuštuven lisäkši sosialisešti šuunnatut järještöt šuahah omaisuštukie. Näin, vuotena 2022 voimah tultih muutokšet Karjalan tašavallan valtijonomaisuon ohjuamisešta ta miäryämiseštä -lajin 16. pykäläh. Niijen mukah valtijon tahi kunnan omaisutta voipi antua ei-kaupallisilla järještölöillä ilmaseh käyttöh. 

Toini uuvvissuš ei-kaupallisien järještöjen tuvešša koškou projektien toteuttamisen šuuntien leventämistä. 

– Ei-kaupallisella sektorilla on hyvie kehityšperspektiivijä, šentäh kun valtijo vähitellen jättäy monie aloja, kanšalaiset yhissytäh ta vapuaehtosešti harraššetah erähie aloja. Niitä tulou enemmän, vet elämä mutkistuu. Šen takie vuotena 2023 ilmešty tietokonehohjelmiston valmistamisen šuunta, koroštau Sergei Viktorovič.

Uuteh šuuntah kuulutah muun muašša kanšalaisilla tahi ei-kaupallisilla järještölöillä ilmasešti tahi alennukšella annettavat neuvottelupalvelukšet.

Lisäkši vuuvvešta 2023 alkuan sosialisešti šuunnattujen ei-kaupallisien järještöjen ošallistumini kilpailuivalintah on kokonah automatisoitu. Ošallistujat kirjutetah ta lähetetäh anomukšie, allakirjutetah šopimukšie ta annetah čottoja ei-kaupallisien järještöjen omilla šivuloilla карелия.гранты.рф -portalilla. 

Yritämmä yllyttyä piirien ei-kaupallisie järještöjä aktiviisempah toimintah ta auttua uušien järještöjen ilmeštymistä. Ei-kaupallisilla järještölöillä ta kunnan laitokšilla on tosi hyvie rajattomie perspektiivijä.
Sergei Kisel’ov

Vuotena 2023 Karjalan tašavallan piämiehen granttišiätijö viettäy kakši kilpailuvalintua. Granttien kokonaissumma on noin 91 miljonie rupl’ua. 35 820 983 rupl’ua on annettu federalisešta b’utžetista, a 55 miljonie rupl’ua – alovehellisešta b’utžetista. 

Enšimmäini kilpailu on šuunniteltu šulakuuh-oraškuuh. Še antau ošallistujilla mahollisuon voittua pienen grantin, eniten 500 tuhatta rupl’ua. Šen kilpailun tarkotukšena on yllyttyä uušie tahi pienie ei-kaupallisie järještöjä ošanottoh. Toista kilpailuo vietetäh vuuvven 2023 elokuušša-šyyškuušša. 

Ministerijön ošašton johtaja Jelena Migunova kerto ministetijön uuvvešta alottehešta.

– Nyt ministerijö valmistau luvetteluo Karjalan sosialisešti šuunnatuista järještölöistä. Sosialisešti šuunnatukši šanotah järještyö, kumpani toteutti projektin ta šai mitä lienöy tukie, korvaušta, šelitti Jelena Ivanovna. 

Ministeri Sergei Kisel’ov korošti, jotta on muita kilpailuja, kumpasih voijat ošallistuo ei ainuoštah ei-kaupalliset järještöt, vain kunnanlaitokšet tahi yrittäjät. Niijen luvušša on kulttuurialottehien kilpailu. 

– Aunukšen kulttuuritalo työnti anomukšen kulttuurialottehien kilpailuh ta voitti noin kolme miljonie rupl’ua Pakkaisukkojen kilpailun viettämiseh, šano ministeri. 

Sergei Kisel’ovin mukah Karjalan tašavallan piämiehen granttišiätijön toisena tärkienä tehtävänä on yllyttyä kyläkuntie ošallistumah federalisih kilpailuih. 

– Šitä varoin kyläkunnat tarvitah juridista rekisteröintyä. Näin niistä tullah ei-kaupalliset järještöt. Karjalašša on yli 500 kyläkuntua. Niijen pitäis ošallistuo kilpailuih federalisella tašolla ta vetyä rahavaroja. Hyvinä esimerkkilöinä šemmosista aktiivisista kyläkunnista ollah Mäkrie, Vitele, Veškelyš, Kalajoki. Yritämmä yllyttyä piirien ei-kaupallisie järještöjä aktiviisempah toimintah ta auttua uušien järještöjen ilmeštymistä. Ei-kaupallisilla järještölöillä ta kunnan laitokšilla on tosi hyvie rajattomie perspektiivijä, korošti Sergei Viktorovič meijän pakinan lopušša. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль