Seesjärven hora ielleh kaiččou pajoperindyö
Horan histourii algavui Puadenen kyläs Agafja Lebedevan kois. Sinne ildukečoih kerdy seiččie-kaheksa kylän nastu, hyö ruattih käziruadoloi da pajatettih. Enne oraskuun pruazniekkua, naizet piettih kyläs pienen konsertan. Juuri tädä päiviä, 30. sulakuudu 1935, ruvettihgi pidämän horan roindupäivänny. Jo kolmen vuvven jälles pajattajien joukko yhtyi Leningruadas piettyh Karjalazen taijon nedälih.
Vuvvennu 1937 Leningruadan teatruopiston salbavuttuu Smolenskoin gubernien poigu 23-vuodine Jegor Savitskii tuli Puadeneh da rubei sie paikallizen kul’tuurutaloin da teatrujoukon enzimäzekse taidojohtajakse. Kul’tuurutaloin zualas oli 400 istundupaikkua. Teatrujoukos, pajattajien joukos, oli jo 17 hengie. Kehittämäh omaperästy pajattajien joukkuo teatrakse Jegoran mieles oli tyhjy ruado, häi salbai teatran da pani kai omat väit horan luadimizeh. Samannu vuon Georgii keräi agidbriguadan, kudaman avul hora andoi läs kahtusadua konsertua nelläs vuvves. Ajonevvuo ei olluh, toiči konsertukohtih pajattajal piästih suksil. Horan konsertuprogrammas paiči pajoloi da častuškoi oligi yhten aktan pjesoi da kai akrabatiekkuezityksii.
Voinan jälles Puadenen kylä rubei kehittymäh ylen ruttoh, rounu ku tahtoi kiännyttiä nämmien nellän vuvven elostu. Vuvvennu 1944 sygyzyl Jegor Savitskii toi kyläh kinon ozuttai laittehen, fil’mat da kinomehuaniekan. Seesjärven hora vuozinnu 1944-1950 andoi läs 400 konsertua. Sovetskaja muzika -žurnualas kirjutettih vuvvennu 1951 horah nähte: “… jo terstavunnuzien rahvahan gor’ah nähte pajoloin sijah tuldih uvvet pajot – eloksen suvaičukses, kolhouzukyläs, suarnat da runot välläs da rauhallizes ruavos”.
Horaniekat ezityttih Moskovan suurimil lavoil, Suomes, Germuanies, ajeltih Karajalan ristin-rästin, horas kuului ven’alazii da karjalazii rahvahallizii pajoloi da iče Georgii Savitskoin kirjutettuloi pajoloi. Horan monet pajattajat suadih Nevvostoliiton Korgeviman Nevvoston Prezidiuman kunnivokirjazet. Gergii Savitskii sai Karjalan kunnivoittu artistu -arvonimen da äijy muudu palkičustu.
Grigorii Vasiljevič lähti horan johtajan virras vuvvennu 1970 jätettyy ylen kallehen perindön Karjalale. “Kai jiäy rahvahale”, pauksuh sanoi mies. Hänen iččeh kirjutettuloi pajoloi pajatettih Volžskan, Omskan da Orenburgan rahvahallizet horat.
Vastus omas kul’tuuras käsköy pajattua ielleh
Mibo jäi kogo Nevvostoliitos kuulužas horas täkse päiviä? Nygöi se ei ole hora, vuvvennu 2017 se ilmoitettih vokualujoukokse pajattajien hädiä.
Tänäpäi horas pajattau kymmene hengie, niilöis viizi maltetah karjalakse. Jo läs kymmendy vuottu horua johtau Puadenen karjalaine Natalja Kondrojeva.
– Uuzii pajattajii tulou horah, ga ylen vähä, sildy ku jygei on pajattua karjalan kielel. Meijän repertuarashäi on enämbi karjalankielisty pajuo. Vokualijoukon tyves ongi algukluasoin pajattajien joukko, ga pahakse mieldy, lapset ei tahtota pajattua karjalakse, sanou Natalja.
Mennyt vuon Oman Muan toimittajil lykysti kävvä Šärkijärven kylän Makovein pruazniekkah da kuunnelta sie Seesjärven horan pajoloi, paista sen ammuzien pajattajienke.
– Tänävuon ei ole soittuo, emmo puutu nikunne, a muite kezäl olemmo konzu kus – Suondeles, Luazaris. Sellis ammui emmo olluh. Meidy kaikkiele kučutah, ga avtoubussua ei anneta. Tänävuon i Segežah kučuttih, i Suomeh, ga ei ole mil ajua, den’gua ei ole... rahvas pajatetah horas nellinkymmenin vuozin. Nuordu rahvastu vähä tulou, kieldy ei malteta, sanoi Zoja Gotčijeva, kudai pajattau horas vuvves 1969 algajen...
Ližiä lugekkua Omas Muas 21. ligakuudu
