“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh”

“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh”

Elina Potapova
08.12.2021
Čalnan kyläs 21. kylmykuudu piettih Bes’odaine-ansamblin 30-merkipäiviä. Kuibo rodih da eläy nygöi ainavoluaduine pajojoukko?

Priäžän piirin Viidanan kyläh vuvvennu 1991 perustettih Bes’odaine-ansambli, kuduah kerdynyöt rahvas ruvettih pajattamah karjalan kielel. Čalnan kyläs 21. kylmykuudu piettih Bes’odazen 30-merkipäiviä. Kuibo rodih da eläy nygöi ainavoluaduine pajojoukko?

Bes’odaine-ansambli perustettih Viidanan kul’tuurukoin tyveh kul’tuurualan ruadajan Galina Hanenkon kuhkutuksel. Pajojoukkoh kerdyi kymmeniene karjalan kieldy maltajua nastu. Jygielöil 1990-vuozil naizile himoitti säilyttiä da kehittiä karjalazien pajoloi da kieldy.

Nygöi pajojoukos on kaksitostu nastu Viidanas da Čalnaspäi. Ihan allus “Bes’odazes” pajatetah karjalazet Jevdokija Berezina da Tamara Akimova. Äijät naizet pajatetah jo enämbi kymmendy vuottu.

Joukon perustajannu da avvuttajannu on kunnivoittu kul’tuurualan ruadai Galina Hanenko. Jo enämbän kymmendy vuottu pajojoukkuo johtau Karjalan kunnivoittu kul’tuurualan ruadai Emma Jolina. Emma Gennadjevna pitkäh matkah dai pahah siäh huolimattah joga nedälii ajelou avtoubusal Petroskoispäi Čalnah. 

Nygöi konsertmeisterannu on Sergei Kudr’ašov. Eri aigua joukon johtajannu da konsertmeisterannu oli Anita Tadinen da konsertmeisterannu Viktor Kozlov.

Bes’odaine-ansamblin artistat yhtytäh äijih kul’tuurupidoloih Čalnan kyläs da Priäžän čupun kylis. Joukko yhtyygi pajofestivualiloih Ven’an eri čuppulois dai ulgomual. 

– Minä luvin, gu myö pajatimmo 38 kyläs dai linnas. Priäžän piiris pajatimmo läs kaikis kylis, Suomeh ajelimmo kymmeniene kerdua, sanoi pajattai Jevdokija Berezina. 

“Bes’odaine” pani rattahile Suguvastavundu-festivualin, kuduan hantuzis piettih kyläpruazniekkoi Karjalas, Udmurties, Mordovies da toizis čuppulois, ulgomualgi – Suomes da Estounies. 

Kai pajot ollah armahat

Bes’odaine-ansamblin alallizes repertuaras on läs kahtukymmendy pajuo, kui rahvahallistu, mugai vahnembastu karjalazien kirjutettuu pajuo, sanommo, Ivan L’ovkinan. Ongi pajuo, kuduat kirjutti Emma Jolina. 

– Kai pajot ollah armahat. Pajot kerrotah naizien parahis tundolois – suvaičukses, muaman armos. Meijän pajojoukon ruavon tarkoituksennu on säilyttiä perindöllizii pajoloi da luadie uuzii. Mielihyväl ruavommo yhtes karjalazien säveldäjienke. Sanommo, muzikantu Irina Semakova lahjoitti meile Vladimir Brendojevan Tusku-runon sanoih kirjutettu pajon, kerdoi Emma Jolina.

Pajojoukos on karjalua maltajii naizii da niilöi, ket opastutah kieldy. Kielidielolois aiven avvutetah Viidanas eläjät Jevdokija Berezina da Tamara Akimova. Kolmei Zinaida Ležn’ovanke naizet joga nedälii ajellah mašinal repetitsieloih Čalnah.

“Tuomi” on buite oma kodi

Enzimäi pajojoukko pajatti Viidanas, sit ruvettih pajattamah Čalnan kyläs. Jälgivuozii “Bes’odazen” pajattajat pietäh repetitsieloi Tuomi-etnokul’tuurizes keskukses, kudai ruadau Čalnan kyläs jo enämbän 15 vuottu.

– “Tuomeh” tulet buite omah kodih, mielužu da lämmin paikku. Sie pietäh erilazii ruadopajoi da pruazniekkoi, toiči arbaitammo sie Rastavan arbaituksiigi, sanoi Jevdokija Berezina. 

Nygöi “Tuomes” ruadau administratsii, sendäh ku sen taloi paloi. Ansamblin pajattajile pidäy kävvä repetitsieloih kul’tuurutaloih. Uskaldetah, ku terväh administratsii työnnetäh toizeh taloih da “Bes’odaine” uvvessah rubieu pidämäh repetitsieloi da pruazniekkoi “Tuomes”.

Merkipäivy laval

Bes’odaine-pajojoukon 30-vuozipäiväle omistettu konsertu piettih Čalnan kul’tuurukois 19. kylmykuudu. Hyvittelemäh ansamblin naizii kerdyi heijän omahizii da dovariššoi eri pajojoukkoloispäi. Äijät työnnettih videohyvittelytgi.

– Petroskoin Kulkuset-ansamblin lapset pajatettih karjalakse videos, Čalnan lapset annettih naizile lahjakse omin käzin luajitut tytit. Lapset ylen äijäl miellytti pajattajih, sanoi ansamblin johtai Emma Jolina.

Myöhembi Oma Mua -lehtes voibi lugie “Bes’odazen” alallizes pajattajas Jevdokija Berezinas.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Tiikerin vuosi
Uuden 2022 vuoden symboli on tiikeri. On aika tutustua kirjoihin, joissa nämä eläimet esiintyvät pääsankareina.
Karjalan Sanomat
Talviuimarit tapaavat Petroskoissa
Karjalan talviuinnin joukkue valmistautuu nyt aktiivisesti talviuinnin MM-kilpailuihin, jotka pidetään ensi maaliskuussa Karjalassa.
Oma Mua
Ol’ga Mäkelä: Ei pie ozuttua ylittämisty
Petroskoil eläjäl Ol’ga Mäkeläl on kiokušinkain muasterin mustu vyö. Sentämän vuvven tagaperin Ol’ga tuli minun prijuatel’akse. Lyydinkarjalaine aktivistu oli Karjalazien IX kerähmön deleguattu, on lyydinkarjalan kursoin ammuine ozanottai.
Karjalan Sanomat
Vuosi 2021 toi upeaa luettavaa lapsille
Periodikasta lähti viime vuonna 25 kirjaa, joista enemmistö on venäjänkielisiä. Kuluvana vuonna kustantamo julkaisee muun muassa kansalliskielisiä teoksia.
Kodima
Kaks’-kahten londusenke
Tetab Karjalas fotograf-naturalist Ilja Timin starinoičeb ičeze elos, melentartuses da fotokuviš.
Oma Mua
Kunnivoijen Vieno Petrovna Fedotovan mustuo
Jälgimäzenny päivänny talvikuudu saimmo igävän viestin: kuoli hyvin tuttu karjalan kielen varzinkarjalan murdehen tutkii Vieno Petrovna Fedotova.
Oma Mua
Runonlaulajien koulu: perintehie šäilyttyän
Opaštuo uutta joka päivä – neuvou meilä rahvahanviisahuš. Ka onko šemmoni paikka, missä voipi opaštuo kirjuttamah runoja? Eletähkö vielä karjalaisissa Arhippa Perttusen tai Ontrei Malisen runošuonet?
Kipinä
Anssi palaa kotiin
Pikku Anssi-pingviini palasi kotiin maailmanympärysmatkasta. Ystävät pyysivät pingviiniä kertomaan tarkemmin matkasta.
Kodima
Tahtoin antta sarnoile toižen elon
”Nel’l’ dölod”-karjan avtor Natalja Silakova starinoiči, mi libuti henged kirjan kirjutamha, kut sunduiba sarnad da niiden hengiden polhe.
Kipinä
Pakkasen mua
Mänepä tiijä, mitä voipi tapahtuo Uutena Vuotena! Pitäy uškuo tai niät monta muutaki.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль