Ruato mieštä ei riko

Ruato mieštä ei riko

Uljana Tikkanen
27.02.2021
Tuiskukuun lopušša koko meijän mualla onnitellah miehie: tuattoja, ukkoja, poikie. Miehien harteilla ollah vaikeimmat ruavot – hyö ohjatah, rakennetah, luuvvah, puoluššetah, otetah vaštuuta tärkeimmistä piätökšistä.
Aleksandr Morozovin luatimie esinehie tilattih Moškovašta Murmanskih šuaten. Kuva: Igor’ Istratjev
Aleksandr Morozovin luatimie esinehie tilattih Moškovašta Murmanskih šuaten. Kuva: Igor’ Istratjev

Šeuruavan jutun šankarit ollah miehet, kumpaset eletäh vienankarjalaisissa kylissä ta šäilytetäh perintehellisie ruatoja. Še, jotta kyläššä eläy ruatajie, ahkerie ihmisie näkyy heti kyläh tultuo: puhtahat pihat, korjatut kaunehet talot. Šemmosie ihmisie onnekši on vielä äijän. Kerron vain kolmešta heistä, kenen kera miun ičen onnistu tuttavuštuo.  

Tuaton kehumini on parašta

Jyškyjärvi on tunnettu omilla venehien rakentajilla. Aleksandr Morozovin tuatto Viktor Petrovič niise oli taitaja muasteri ta yksi niistä, ket enšimmäisinä ruvettih rakentamah venehie kyläššä. Šanterilla tämä ruato ei ollun mieltä mukah.

– Mie kävin hänen kera työpajah ta kačoin mitä ta mitein hyö ruatah, ičeki yritin mitänih luatie omin käsin. Konša tuatto šano: “Moločča!”, še oli parašta, še merkičči, jotta hyvin luajittu,  muistelou Šanteri. 

Kešällä Šanterin luokše tulou čikko Polina. Lapšuošta ašti heijän pereheššä paistih vain karjalakši. Ta nyt veikko ta čikko ei paissa koissa venäjäkši. Vanhemmat elettih enšin Šuopaššalmešša, šovan jälkeh šiirryttih elämäh Jyškyjärveh. Vuotena 1957 heijän tuatto rakenti talon, missä nyt Šanteri eläy.

Valmissa reki kešällä

Joven toisella rannalla eläy Sergei Nikolajev oman naisen Svetlanan kera. Tänä vuotena heijän pereheššä on šuuri pruasniekka – pariskunta juhliu Kultaista hiäpäivyä – 50 vuotta yheššä. 

Talon pihašša on puušepän työpaja ta Sergei ruatau šiinä. Kun olin hänen luona, Sergei Aleksandrovič luati rekijä. Niitähän pitäy valmistua kešällä. 

– Puušepän meštarutta opaššuin šentäh kun aloin ruatua kirvešmiehenä. Pieneštä šuaten opaššuin ta kokemušta aina lisäyty, piti olla vain himo ruatua, kerto Sergei. 

Sergei ei ole karjalaini, ka koko elämän hiän on elän karjalaisešša kyläššä karjalaisen naisen kera. Šentäh karjalaisien kulttuuri ta perintehet tultih hänellä oikein lähisiksi.

Tervua poltetah männyštä

Šaman matan aikana nävin vielä yhtä vanhua perintehellistä miešruatuo, kumpani on välttämätöintä, još kyläššä rakennetah venehie. Vuokkiniemiläini Aleksandr Lesonen näytti mitein nyt poltetah tervua ta kerto mitein še tapahtu ennein. 

– Šuaha tervua puušta ei ole vaikie. Pitäy vain jotta puut oltais tervasie. Kaikešta paremmin šovitah puijen kannot, niissä on kaikešta enemmän tervua. Tervakši otetah vain mäntyö. Miula tervahautana on kaivattu kuoppa, šen piällä on metalliratti ta šiitä tulou putki. Ratin piällä panen täyven puuta tynnyrin, šen pohja pitäy olla yllä. Ympäri tynnyrie panen hiekkua ta šavie, jotta tuli ei piäsis šiämeh. Šen jälkeh tynnyrin ympäri poltetah ropivo ta putkešta kotvasen piäštä rupieu virtamah tervua, enšin valkieta ta šiitä tummua, kerto Aleksandr Valterovič.

Kun myö pakasima ta kaččoma miehen talon pihalla olijie omin käsin luajittuja puuveššokšie, šankko tervua oli jo valmis. Šitä jo šuau käyttyä tervuamiseh, vain tervan pitäy olla kiehuvan kuumana. Šitä varoin šankkoh pannah tulikuuma kivi. Kuuma terva paremmin täyttäy kaikkie puašuja ta veneh šäilyy pitemmälti. 

Tuttavuštumini paikallisih eläjih ta heijän šäilyttämih ruatoih ihaššuttau. Näkyy, jotta miehet huolellišešti šäilytetäh omua ammattie. Kyllä, nyt kaikin käytetäh uušie keinoja ta tekniikkua, ka työpajašša šäilyy muissokši heijän tuattojen tahi ukkojen vanhoja työkaluja.

Ruavolla luonnonmaterialien kera on oma erikoini viehättävyš, ta meštaruš šynnyttäy kyšyntyä. Kun tämän ket’t’un renkkahat on šivottu – eläy ruato, eläy ihmini ta eläy hänen kotikylä.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль