Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi

Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi

Anna Umberg
16.01.2023
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Arto Rinn esitteli oman kirjansa Karjalan kansallismuseossa viime joulukuun lopussa. Teos on Rinteen sukutarina alkaen 1700-luvulta.12+ Kuva: Karjalan kansallismuseon VKontakte-sivu
Arto Rinn esitteli oman kirjansa Karjalan kansallismuseossa viime joulukuun lopussa. Teos on Rinteen sukutarina alkaen 1700-luvulta.12+ Kuva: Karjalan kansallismuseon VKontakte-sivu

Petroskoilaissyntyiseltä muusikolta ja toimittajalta Arto Rinteelta on tullut uusi kirja nimeltä Pauli Rinne: Näyttämö ja elämä. 

— Se on venäjänkielinen versio kirjastani Karjalaan kaikonneita. Venäjänsin itse, koska kaikki kiinnostuneet eivät osaa suomea. Kirja on eri nimellä ja muutamine lisäyksineen. Design on aivan uusi, sen teki Vitali Nakonetšnyi, tekijä kertoo. 

Karjalaan kaikonneita -kirja julkaistiin Suomessa viime vuonna. Kirjan perustana Rinne käytti isänsä ja äitinsä haastatteluja, isänsä ja mummonsa muistiinpanoja, vanhoja kirjeitä, kirjallisuutta ja Suomen kansallisarkiston materiaaleja.

— Käänsin sen viime vuonna ja tein lisäyksiä joulu-helmikuussa. 

Venäjänsin itse, koska kaikki kiinnostuneet eivät osaa suomea.
Arto Rinne, muusikkoa ja toimittaja

Kirjassaan Arto Rinne kertoo sukunsa tarinan alkaen 1700-luvulta, mutta teoksen pääsankareina ovat Rinteen isovanhemmat, Uuno ja Saimi Rinne. 

Heidän tuhannet maanmiehensä muuttivat Suomesta Neuvostoliittoon 1930-luvulla. Uuno ja Saimi muuttivat vuonna 1931. He halusivat elää ja työskennellä Neuvosto-Karjalassa, mutta sen sijasta he joutuivat karkotukseen Siperiaan. 

— Siperiassa isäni Pauli syntyi. Sitten he asuivat muun muassa Vilgassa, Karjalassa, jossa isoisäni Uuno oli syyttömänä vangittu ja katosi. Tarkkaa tietoa hänestä ei ollut, Rinne kertoo. 

— Mummoni ja isäni asuivat monessa paikassa, muun muassa Paatjärvellä, Käkisalmessa, sodan aikana evakossa Volgan saksalaisten Balzerissa, joka oli puhdistettu saksalaisista. Sitten he asuivat vuodesta 1945 Sortavalassa, hän jatkaa. 

Mummoni ja isäni asuivat monessa paikassa, muun muassa Paatjärvellä, Käkisalmessa, sodan aikana evakossa Volgan saksalaisten Balzerissa, joka oli puhdistettu saksalaisista.
Arto Rinne, muusikko ja toimittaja

Rinteen isä, Pauli Rinne antoi huomattavan panoksen Karjalan teatterielämään ja kansalliseen kulttuuriin sekä Karjalan ja Suomen kulttuurisuhteiden kehittämiseen. Hän kuului Petroskoin Suomalaisen (nyk. Kansallisen) teatterin näyttelijöiden kärkijoukkoon ja oli teatterin kantavia voimia.

— Pauli Rinne kouluttautui näyttelijäksi Leningradissa ja toimi vuosina 1957—1991 Petroskoin Suomalaisen teatterin näyttelijänä ja vuosina 1974—1991 sen pääohjaajana, Rinne kertoo. 

Pauli Rinne esiintyi myös monessa neuvostoelokuvassa. Hän oli legendaarisen Manok-lauluyhtyeen perustajia ja lauloi siinä kokonaiset 30 vuotta.

Suomeen muuttanut Pauli Rinne näytteli vuosina 1991—1997 Joensuun kaupunginteatterissa ja toimi siinä myös ohjaajana. Sittemmin hän johti Kouvolan venäjänkielistä amatööriteatteria monia vuosia. 

Pauli Rinne kuoli Suomessa 14. joulukuuta 2021 pitkäaikaisen sairauden murtamana 87-vuotiaana.

Pauli Rinne kouluttautui näyttelijäksi Leningradissa ja toimi vuosina 1957—1991 Petroskoin Suomalaisen teatterin näyttelijänä ja vuosina 1974—1991 sen pääohjaajana.
Arto Rinne, muusikko ja toimittaja

Kirjassa on vielä yksi pääsankari, Arto Rinteen isoisäpuoli Onni Eskolin, joka oli myös pakolainen. Helsingissä syntynyt ja Neuvostoliittoon aikanaan loikannut Eskolin kesti monia koettelemuksia, mutta jäi eloon. Eskolin meni naimisiin Arton mummon, Saimi Rinteen kanssa vuonna 1964. He olivat yhdessä 27 vuoden ajan aina Onnin kuolemaan saakka. 

Arto Rinne julkaisi Eskolista Onni-kirjan kahdella kielellä Petroskoissa vuoden 2019 lopussa. Rinne liitti hänen tarinansa Karjalaan kaikonneita -kirjaan omana osana hieman tiivistettynä. Tekijä nostaa siinä esiin hänen kohtaloaan ja kertoo samalla tuhansien Neuvostoliittoon 1930-luvulla muuttaneiden suomalaisten elämänvaiheista.

Saimi ja Uuno Rinteen sekä Onni Eskolinin elämäntarinat kertovat, millaista oli olla suomalaisena pakolaisena Neuvostoliitossa. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kiviteollisuuden panos talouteen kasvaa
Viitenä viime vuotena Karjalan kiviteollisuuden verotulot ovat melkein kolminkertaistuneet. Viime vuonna veromaksut kasvoivat noin 15 prosenttia vuodentakaisesta.
Oma Mua
Opastajan viizahus
Kazahstuanan rahvahan suarnat ollah opastajat, tävvet monien polvien rahvahien viizahuttu. Tämä’ surnu kerdou erähän Opastajan neros.
Karjalan Sanomat
Arktisen alueen kehitys fokuksessa
Petroskoissa pidetyssä foorumissa käsiteltiin poliittista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista tilannetta Venäjän Arktiksella.
Karjalan Sanomat
Tuotteiden nimitys: tutkimus vähentää virheitä
Karjalan tutkimuskeskus tutkii karjalan kielen käyttöä tuotteiden nimityksessä Karjalassa. Tasavallan asukkaita kutsutaan osallistumaan tutkimukseen.
Oma Mua
Viena oli esitetty Venäjä-näyttelyššä
Oraškuušša VDNH-keškukšen Venäjä-näyttelyn Karjala-ošašša oli esitetty karjalaisen Viena-šeuran toiminta šekä Karjalan tašavallan šamannimini aloveh ta murreh, kummaista šielä paissah ta opaššetah.
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль