Rannat puhtaiksi talkoovoimin

Rannat puhtaiksi talkoovoimin

Julia Veselova
29.08.2022
Ecorafting.rf -hankkeen vapaaehtoiset harrastavat koskenlaskua ja järjestävät samoin talkoita Suojoen ja Suunujoen rannoilla.
Vuonna 2022 vapaaehtoiset tekivät kuusi matkaa, pystyttivät 13 infotaulua ja puhdistivat noin 50 turistien lepopaikkaa. Kuva: Ecorafting.rf -hankkeen VKontakte-sivu
Vuonna 2022 vapaaehtoiset tekivät kuusi matkaa, pystyttivät 13 infotaulua ja puhdistivat noin 50 turistien lepopaikkaa. Kuva: Ecorafting.rf -hankkeen VKontakte-sivu

Suojoen ja Suunujoen rannat on puhdistettu roskista Ecorafting.rf-hankkeen vapaaehtoisten voimin. Kesällä he tekivät kuusi matkaa, joiden tarkoitus oli puhdistaa jokien rantoja ja viettää aikaa luonnossa. Vapaaehtoiset laskivat koskia ja puhdistivat alueita siellä, missä näkivät roskaa.

— Pidämme talkoot siellä, mihin tavalliset vapaaehtoiset eivät pääse ilman ammattitaitoisia oppaita ja varusteita. Teemme vaikeaa työtä, mutta nautimme myös karjalaisesta luonnosta ja laskemme koskia. Siivouksen lisäksi asennamme infotauluja, jotka kertovat, kuinka ihmiset voivat suojella luontoa ja tehdä metsää puhtaaksi, Ecorafting.rf-hankkeen johtaja Ilja Kosenkov sanoo.

Hanke on päässyt kansainvälisen Olemme yhdessä -hankekilpailun semifinaaliin, jossa on yhteensä yhdeksän hanketta Karjalasta. Parhaillaan Ecorafting.rf-projektikoordinaattorit kehittävät uusia ideoita saadakseen liittovaltion tukea.

— Olen tyytyväinen, että toimintamme sai tunnustusta ja hanke on semifinalistien listalla. Se tarkoittaa, että teemme oikeaa ja tärkeää työtä.

Olemme yhdessä -kilpailun alueelliseen vaiheeseen osallistui yli 7 000 hanketta, joista 800 asiantuntijaa ja presidentin säätiön edustajaa valitsi semifinaaliin noin 1 900 parasta.

Matka Ohtajoelle oli suunniteltu vuodelle 2021, mutta palotilanteen vuoksi se ei onnistunut. Toivon, että ensi kesänä käymme siellä.
Ilja Kosenkov, Ecorafting.rf-hankkeen johtaja

Ecorafting.rf-hanke keskittyy karjalaisiin jokiin, mutta Kosenkovin mukaan sitä halutaan laajentaa.

— Neuvottelemme nyt siitä, että voimme järjestää koskenlaskuja ja talkoita Murmanskin, Arkangelin ja Altain alueilla, hän sanoo.

Ensi kesänä vapaaehtoiset aikovat lähteä talkoisiin Ohtajoelle.

— Matka Ohtajoelle oli suunniteltu vuodelle 2021, mutta palotilanteen vuoksi se ei onnistunut. Toivon, että ensi kesänä käymme siellä. Talkoita järjestetään ensi vuonna myös muissa paikoissa. En sulje pois mahdollisuutta, että kesällä 2023 vapaaehtoiset puhdistavat suunniteltua enemmän ranta-alueita.

Hankkeen toiminta on suosittu ja houkuttelee paljon vapaaehtoisia. Osallistujamäärän kasvu tarkoittaa, että yhä enemmän ihmisiä haluaa antaa oman panoksensa ympäristönsuojeluun.

Kosenkovin mukaan ihmiset liittyvät hankkeeseen, koska haluavat tehdä maataan paremmaksi. Talkoisiin osallistuu myös hyvin varakkaita ihmisiä. Joka halukas voi liittyä hankkeeseen, koska osallistuminen siihen on kaikille ilmainen.

— Olemme säännöllisesti voittaneet erilaisia tukirahakilpailuja, esimerkiksi viime vuonna saimme presidentin säätiön tukea. Sen takia ihmiset voivat lähteä koskenlaskulle maksutta, Kosenkov kertoo.

Lajittelemme aina kerätyn roskan. Muovi viedään pois rannalta, peltipurkkeja ja -tölkkejä poltetaan ja kaivetaan maahan ja lasipulloja rikotaan sirpaleiksi, pannaan tynnyreihin ja viedään kierrätykseen.
Ilja Kosenkov, Ecorafting.rf-hankkeen johtaja

Hanketta on toteutettu vuodesta 1998, mutta kahden viime vuoden aikana se on alkanut kehittyä entistä aktiivisemmin. Hankkeessa on mukana vapaaehtoisia Venäjän eri alueilta. Noin kolmas osa heistä on Karjalan asukkaita.

Vuonna 2021 oli 12 retkikuntaa, joihin osallistui yli 300 vapaaehtoista. 38 koskenlaskun ohjaajaa sai koulutusta hankkeen merkeissä.

— Lajittelemme aina kerätyn roskan. Muovi viedään pois rannalta, peltipurkkeja ja -tölkkejä poltetaan ja sitten kaivetaan maahan ja lasipulloja rikotaan sirpaleiksi, pannaan tynnyreihin ja viedään kierrätykseen, Kosenkov sanoo.

Kesällä 2021 vapaaehtoiset keräsivät 35 tynnyrillistä lasisirpaleita ja yli 800 pussillista roskaa.

Vuonna 2022 vapaaehtoiset asensivat 13 infotaulua ja puhdistivat noin 50 turistien lepopaikkaa.

— Heinäkuun lopussa olimme viisipäiväisellä matkalla Suunujoella. Se oli uusi reitti. Puhdistimme yli 17 lepopaikkaa, joista keräsimme kolme tynnyrillistä lasisirpaleita, noin tuhat PET-pulloa ja 20 pussillista roskaa. Paikan päällä poltettiin ja kaivettiin maahan noin 37 pussillista peltipurkkeja ja -tölkkejä.

— Rannoilla on valitettavasti paljon roskaa. Toivon, että kun turistit saapuvat näille lepopaikoille ja näkevät puhtaan metsän, he eivät jätä siihen roskaa, Kosenkov sanoo.

Kosenkovin mukaan siivousta kaipaavat ennen kaikkea matkailijoiden suosiossa olevat paikat. Talkoot alkavat tavallisesti toukokuussa, kun vesistöt vapautuvat jääpeitteestään, ja loppuvat heinä-elokuussa.

Semifinaaliin oli vaikea päästä

Myös Puhdas Ääninen -hankkeen vapaaehtoiset järjestävät talkoita Karjalassa. Talkoiden pitopaikkana on Äänisen ranta. Rannan siivouksen lisäksi kerätään jätepaperia ja paristoita. Puhdas Ääninen -hanke on myös päässyt Olemme yhdessä -hankekilpailun semifinaaliin.

— Olemme nyt valmistelemassa hankkeen kuudetta tempausta, joka pidetään syyskuussa 2022, mutta mietimme myös jo seitsemättä tempausta. Tekee mieli järjestää jotain uutta ja epätavallista. Uudeksi tapahtumaksi voi tulla ekologinen taidefestivaali, jonka tarkoitus on antaa vanhoille esineille uusi elämä, projektikoordinaattori Anna Lopatkina kertoo VKontakte-tilillään.

Lopatkinan mukaan ei ole ollut helppoa päästä kansainvälisen hankekilpailun semifinaaliin, koska kilpailijoita oli paljon.

Lokakuuhun saakka semifinalistien tulee suorittaa pakolliset tehtävät. Voittajat julkistetaan joulukuussa 2022 kansainvälisellä Olemme yhdessä -foorumilla, joka on omistettu kansainväliselle vapaaehtoisten päivälle.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he!
Vepsän kelen kursiden openikad Järvenkülän ”Vepsän kond”-ozutelusel. Kuva: ”Vepsän kond”-sebran arhivaspäi
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль