Pyörykkä ta liikennehšiännöt

Pyörykkä ta liikennehšiännöt

L’udmila Mehed
16.12.2023
Ämmön ta ukon meččämökkiseššä eli Pyörykkä. Hiän oli poikkoi ta vesselä lapšukkaini.
Zebra on tien ylikulku. Kuva: Margarita Jufa
Zebra on tien ylikulku. Kuva: Margarita Jufa

Pyörykkä hyppäsi pihalla ta vieri meččäpolkuja myöten. Matalla hiän laulo omua vesselyä lauluo:

— Mie olen vesselä Pyörykkä,
Miula on ruškie kylki.
Mie hypin mättähien piäličči
Šentäh kun olen poikkoi.

Pyörykkä vaštasi polulla meččäelukkoja — šiilie, kontieta, hiirtä — pakasi ta leikki heijän kera.

Kerran Pyörykkä vieri loitommakši ta piäsi levien muantien viereh, kummaista myöten ajeltih šuuret autot. Pyörykkä piätti piäššä tien poikki. Hiän lähešty šen reunah, ka ei kerinnyn piäššä asfaltilla, kun kuuli auton jarrujen kračinehta.

Auton ajaja rupesi karjumah:

— Kylläššyitkö šie elämäh? Et piteliyvy liikennehšiäntöjä! Še vet on hyvin vuarallista!

— Mimmoset vielä liikennehšiännöt? Mie vain tahoin piäššä tien toisella puolella, meččäh, vaštasi Pyörykkä.

— Mäne vain ielläh tiereunua pitin ta kun niät zebran, ni še on tien ylikulku, kummaista myöten piäšet tien toisella puolella, šano ajaja ta läksi ajamah ielläh.

— Mimmoni vielä zebra? kyšy Pyörykkä, ka ajaja häntä ei kuullun.

— Mipä elukka še kolmešilmäni liikennehvalo on? kyšy Pyörykkä.

Rinnalla olijašša puušša istu varis, kumpani kaiken kuuli. Hiän lenti Pyörykän luokši ta rupesi häntä opaštamah:

— Karr-karr, terveh, Pyörykkä! Tiijätkö, jotta koko muailman rahvaš, šohverit tai jaloinkulkijat, piteliyvytäh liikennehšiäntöjä? Zebra tahi tien ylikulku on šemmoni juovikaš mattoni tien poikki. Šitä myöten voipi varajamatta aštuo. Tien reunalla šeisou pačaš, a paččahalla on tiemerkki, mi ošuttau meilä, jotta täššä on tien ylikulku. Tahi tiemerkin ieštä voit olla kolmešilmäni liikennehvalo.

— Mipä elukka še kolmešilmäni liikennehvalo on? kyšy Pyörykkä.

— Oletpa šie tolkutoin, Pyörykkä! Ei še ole elukka, še on šiun toveri! Šillä on kolme šilmyä. Još palau ruškie šilmä — šeiso! Konša šyttyy keltani — ole valmis! A kun rupieu palamah vihrie šilmä — kačo, jotta kaikki autot šeisatuttais, ta mäne!

— Kačo vain! Passipo šiula, Karkuša-täti! kiitti Pyörykkä varista.

— On šemmoni liikennehšiäntö, jotta tien ylikulkuo myöten ei šua ajua, pitäy ehottomašti aštuo, vaštasi jänis.

Pyörykkä läksi ielläh vierömäh tien reunua pitin ta kohta näki korkien paččahan, millä oli kolme šilmyä. Tien poikki oli juovikaš mattoni — juova valkie, juova mušta… Pyörykkä vuotti, konša šytty vihrie šilmä ta kaikki autot šeisatuttih, ta šiitä vieri tien poikki. Tien ylikulkuo myöten aštu jänis, a rinnalla hiän veti omua polkupyöryä.

— Jänis, mintähpä šie vejät pyöryä rinnalla, voithan ajua šillä, kyšy Pyörykkä.

— On šemmoni liikennehšiäntö, jotta tien ylikulkuo myöten ei šua ajua, pitäy ehottomašti aštuo, vaštasi jänis.

— Vot on kumma, vaštasi Pyörykkä. — A mintähpä šiula on čoho piäššä ta polvišuojat, kuuluuko niijen pientä niise liikennehšiäntölöih? kyšy Pyörykkä.

— Kuuluu. Niitä pietäh polkypyörällä, skuutterilla ta mouttoripyörällä ajajat. Vielä myö kiinitämmä pyöräh ta omih vuatteih valonkuvaštimet. Niijen avulla autojen ajajat loittuota nähäh meitä, šelitti jänis.

— Kačo, kuin äijän mie šain tietyä tänäpiänä! ihmetteli Pyörykkä.

A jänis laulo:

— Liikennehšiännöt
Ollah hyvin varmat!
Liiku niijen mukah
Ta tulou šiula onni!

— Hyväšti, jänis! Nyt mie rupien liikkumah liikennehšiäntöjen mukah, ta yštävilläki niistä kerron, lupasi Pyörykkä.

Jänis viuhkasi kiällä Pyörykällä, nousi polkupyörällä ta läksi ajamah meččäpolkuo myöten.


Kiänti Marija Kirillova.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль