Pyörykkä ta liikennehšiännöt

Pyörykkä ta liikennehšiännöt

L’udmila Mehed
Ämmön ta ukon meččämökkiseššä eli Pyörykkä. Hiän oli poikkoi ta vesselä lapšukkaini.
Zebra on tien ylikulku. Kuva: Margarita Jufa
Zebra on tien ylikulku. Kuva: Margarita Jufa

Pyörykkä hyppäsi pihalla ta vieri meččäpolkuja myöten. Matalla hiän laulo omua vesselyä lauluo:

— Mie olen vesselä Pyörykkä,
Miula on ruškie kylki.
Mie hypin mättähien piäličči
Šentäh kun olen poikkoi.

Pyörykkä vaštasi polulla meččäelukkoja — šiilie, kontieta, hiirtä — pakasi ta leikki heijän kera.

Kerran Pyörykkä vieri loitommakši ta piäsi levien muantien viereh, kummaista myöten ajeltih šuuret autot. Pyörykkä piätti piäššä tien poikki. Hiän lähešty šen reunah, ka ei kerinnyn piäššä asfaltilla, kun kuuli auton jarrujen kračinehta.

Auton ajaja rupesi karjumah:

— Kylläššyitkö šie elämäh? Et piteliyvy liikennehšiäntöjä! Še vet on hyvin vuarallista!

— Mimmoset vielä liikennehšiännöt? Mie vain tahoin piäššä tien toisella puolella, meččäh, vaštasi Pyörykkä.

— Mäne vain ielläh tiereunua pitin ta kun niät zebran, ni še on tien ylikulku, kummaista myöten piäšet tien toisella puolella, šano ajaja ta läksi ajamah ielläh.

— Mimmoni vielä zebra? kyšy Pyörykkä, ka ajaja häntä ei kuullun.

— Mipä elukka še kolmešilmäni liikennehvalo on? kyšy Pyörykkä.

Rinnalla olijašša puušša istu varis, kumpani kaiken kuuli. Hiän lenti Pyörykän luokši ta rupesi häntä opaštamah:

— Karr-karr, terveh, Pyörykkä! Tiijätkö, jotta koko muailman rahvaš, šohverit tai jaloinkulkijat, piteliyvytäh liikennehšiäntöjä? Zebra tahi tien ylikulku on šemmoni juovikaš mattoni tien poikki. Šitä myöten voipi varajamatta aštuo. Tien reunalla šeisou pačaš, a paččahalla on tiemerkki, mi ošuttau meilä, jotta täššä on tien ylikulku. Tahi tiemerkin ieštä voit olla kolmešilmäni liikennehvalo.

— Mipä elukka še kolmešilmäni liikennehvalo on? kyšy Pyörykkä.

— Oletpa šie tolkutoin, Pyörykkä! Ei še ole elukka, še on šiun toveri! Šillä on kolme šilmyä. Još palau ruškie šilmä — šeiso! Konša šyttyy keltani — ole valmis! A kun rupieu palamah vihrie šilmä — kačo, jotta kaikki autot šeisatuttais, ta mäne!

— Kačo vain! Passipo šiula, Karkuša-täti! kiitti Pyörykkä varista.

— On šemmoni liikennehšiäntö, jotta tien ylikulkuo myöten ei šua ajua, pitäy ehottomašti aštuo, vaštasi jänis.

Pyörykkä läksi ielläh vierömäh tien reunua pitin ta kohta näki korkien paččahan, millä oli kolme šilmyä. Tien poikki oli juovikaš mattoni — juova valkie, juova mušta… Pyörykkä vuotti, konša šytty vihrie šilmä ta kaikki autot šeisatuttih, ta šiitä vieri tien poikki. Tien ylikulkuo myöten aštu jänis, a rinnalla hiän veti omua polkupyöryä.

— Jänis, mintähpä šie vejät pyöryä rinnalla, voithan ajua šillä, kyšy Pyörykkä.

— On šemmoni liikennehšiäntö, jotta tien ylikulkuo myöten ei šua ajua, pitäy ehottomašti aštuo, vaštasi jänis.

— Vot on kumma, vaštasi Pyörykkä. — A mintähpä šiula on čoho piäššä ta polvišuojat, kuuluuko niijen pientä niise liikennehšiäntölöih? kyšy Pyörykkä.

— Kuuluu. Niitä pietäh polkypyörällä, skuutterilla ta mouttoripyörällä ajajat. Vielä myö kiinitämmä pyöräh ta omih vuatteih valonkuvaštimet. Niijen avulla autojen ajajat loittuota nähäh meitä, šelitti jänis.

— Kačo, kuin äijän mie šain tietyä tänäpiänä! ihmetteli Pyörykkä.

A jänis laulo:

— Liikennehšiännöt
Ollah hyvin varmat!
Liiku niijen mukah
Ta tulou šiula onni!

— Hyväšti, jänis! Nyt mie rupien liikkumah liikennehšiäntöjen mukah, ta yštävilläki niistä kerron, lupasi Pyörykkä.

Jänis viuhkasi kiällä Pyörykällä, nousi polkupyörällä ta läksi ajamah meččäpolkuo myöten.


Kiänti Marija Kirillova


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Šl’op ta Ščolk
Starina šiitä, kuin Ks’uša tyttö loukkasi kakši kirjainta, eikä voinun lukie ilman niitä yhtänä starinua. Tyttö piätti löytyä ne ta tulla kaikkien kirjaimien yštäväkši.
Oma Mua
Runolois – romuanassah: Eino Karhun 100-vuozipäiväkse
Tänävuon 27. kylmykuudu täydyy 100 vuottu tundietun kriitiekan, kiändäjän, Karjalan kirjalližuon tutkijan Eino Karhun roindas.
Karjalan Sanomat
Eino Karhu: kirjallisuuden Michelangelo
27. marraskuuta on tullut kuuluneeksi 100 vuotta inkeriläisen kirjallisuudentutkijan ja kääntäjän syntymästä.
Kipinä
Karjalan silmät
Pagizemmo Karjalan vezistölöih nähte. Paiči jogiloi Karjalan mua on rikas järvil da suoloil, on vezistyö muan ualgi. Meijän Tazavallan pindualan 18 prosentua ollah vezistöt.
Karjalan Sanomat
Kansojen aloitteille apurahaa
Karjalan päämiehen rahasto tukee vepsänkielisten tuotteiden luomista, karjalaisista kertovan näytelmän syntymistä ja nuorten yhteistyön kehitystä.
Oma Mua
Vaigiet arbaitukset Vieljärvi da Vuohtanjogi
Vieljärven ymbäristös on kerätty da pandu tallel viizisadua puolenke pienembiä da suurembua kohtiennimie. Vieljärvi on kylä dai järvi. Tämä paikannimi on toven vaigei arbaitus.
Kodima
Usko sihe, midä teged, i vägi löudase
Jubilejaks: Tetabale Karjalas etnografale, vepsläižele aktivistale Zinaida Strogalščikovale täudui 75 vot.
Karjalan Sanomat
Usko siihen mitä teet, ja voimia löytyy
Tunnettu kansatieteilijä, vepsäläinen aktivisti Zinaida Strogalštšikova täytti 75 vuotta.
Karjalan Sanomat
Tavoitteena vaalia, sivistää ja kouluttaa
Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -kansalaisjärjestö on täyttänyt viisi vuotta.
Oma Mua
Maitotalouš kehittyy Mäkikylän perehfermissä
Leila Guseinova on nuori fermeri Onegarannan piiristä. Erikoini rakkahuš heposih yllytti Leilua muuttamah Mäkikyläh. Šiitä ilmešty enšimmäisie kosie ta šynty ajatuš kehittyä maitoalua.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль