Puhemalleja on esillä teksteissä ja äänitteissä

Puhemalleja on esillä teksteissä ja äänitteissä

Marina Tolstyh
08.06.2022
Karjalan kansalliskielten tutkijat jatkavat työtä vepsän- ja karjalankielisen korpuksen parissa uudessa hankkeessa. Erityyppisiä tekstejä voi nyt kuunnella.
Karjalan tiedekeskuksen lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova (kesk.) johtaa keväällä alkanutta hanketta karjalan- ja vepsänkielisten äänitettyjen puheiden lisäämisestä VepKar-korpukseen. Kuva: Aleksandra Rodionovan VKontakte-sivu
Karjalan tiedekeskuksen lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova (kesk.) johtaa keväällä alkanutta hanketta karjalan- ja vepsänkielisten äänitettyjen puheiden lisäämisestä VepKar-korpukseen. Kuva: Aleksandra Rodionovan VKontakte-sivu

Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen vepsän ja karjalan kielen tutkijat ovat aloittaneet uuden hankkeen vepsän ja karjalan kielen VepKar-korpuksen kehittämiseksi. Hanketta on tukenut Venäjän tieteellinen rahasto.

— Olemme vasta aloittaneet tämän työn. Nyt korpuksen käyttäjillä on mahdollisuus sekä lukea että kuunnella tekstejä eri murteilla. Jokaisen tekstin vieressä on myös venäjänkielinen käännös, sanoo hankejohtaja, lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova.

— Vuoden loppuun mennessä laitamme korpukseen 50 uutta tekstiä ja puheäänitettä karjalan murteilla ja vepsän kielellä, hän jatkaa. 

Tällä hetkellä Rodionova tutkii äänitettä, jossa Aunuksen piirin Kuujärven kylän asukas, vuonna 1948 syntynyt Valentina Stepanova kertoo lyydin kielellä kylän juhlista.

Toistaiseksi korpukseen on lisätty hankkeessa neljä uutta karjalankielistä tekstiä ja tekstien venäjännöstä sekä äänitettä.

Hanke toimii tämän ja ensi vuoden aikana. Hankkeessa korpukseen laitetaan yhteensä 100 äänitallennetta kotiseutuhistoriaan, kansatieteeseen ja perinteisiin liittyvistä aiheista. Jokaisen äänitteen vieressä ovat teksti ja käännös venäjäksi.

Nyt korpuksen käyttäjillä on mahdollisuus sekä lukea että kuunnella tekstejä eri murteilla.
Aleksandra Rodionova, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen lyydin kielen tutkija

Hankejohtaja Rodionovan mukaan puhekorpuksen hankkeen päätarkoitus on säilyttää karjalan ja vepsän kieliä, joita uhkaa katoaminen.

— Kielten säilyttämisen tärkeä osa on tutkia kieliä ja vahvistaa kielten asemaa dokumenttien avulla, Rodionova korostaa.

Digitaalisoinnin aikana kielten korpuksilla on erityinen rooli, koska korpus yksinkertaistaa ja nopeuttaa tietojen käsittelyä. Sitä varten laadimme myös karjalan- ja vepsänkielisten puheiden korpuksen, tutkija täsmentää.

Laadukkaita karjalan- ja vepsänkielisiä puhemalleja valitaan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen äänitekokoelmasta sekä myös Karjalan valtion televisio- ja radioyhtiön kansalliskielisen toimituksen ohjelmista.

Äänitekokoelmasta voi löytää vanhoja, yli 50 vuotta sitten tehtyjä puhetallenteita. 

Ensi vuoden loppuun mennessä VepKar-korpukseen on tarkoitus laittaa 100 äänitettä.

Lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova sanoo, että esimerkiksi 1970-luvun äänitteet karjalan kielellä ovat erittäin arvokkaita. 

— Sellaista puhetta ja sanastoa ei voi enää kuulla, Rodionova huomauttaa.

Näin vuonna 1891 syntynyt Kira Antipova Kemin piirin Jyskyjärveltä kertoi tutkijalle vuonna 1969 varsinaiskarjalan murteella siitä, milloin pellava kasvatettiin.

— Kertomus on hyvin mielenkiintoinen myös sanaston kannalta, koska nyt pellavaa ei kasvateta, eikä pellavatöihin liittyviä sanoja käytetä. Naisen haastattelun mielenkiintoisia kohteita on esillä korpuksessa tekstissä ja äänitteessä, tutkija sanoo.

Tietysti karjalaisten ja vepsäläisten haastattelut voivat kestää pitkään, vähintään puoli tuntia. Korpukseen laitettu äänite kestää noin puolitoista minuuttia.

Ensin tutkijan täytyy litteroida äänitallenne ja valita sitten äänitteestä kiinnostavin ote. Se käännetään tarkasti myös venäjäksi. 

Hankkeessa kaikki äänitteet tulevat esitettäväksi myös korpuksen ensimmäiselle Karjalan murrekartalle.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Oma Mua
Etnopuusto Priäžän kylän keskučas
Vie mennyön vuvven lopus Priäžäs allettu ruado etnopuuston luajindas on loppenuhes. Kylän keskuččah on suadu oma etnopuusto.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль