Puhemalleja on esillä teksteissä ja äänitteissä

Puhemalleja on esillä teksteissä ja äänitteissä

Marina Tolstyh
08.06.2022
Karjalan kansalliskielten tutkijat jatkavat työtä vepsän- ja karjalankielisen korpuksen parissa uudessa hankkeessa. Erityyppisiä tekstejä voi nyt kuunnella.
Karjalan tiedekeskuksen lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova (kesk.) johtaa keväällä alkanutta hanketta karjalan- ja vepsänkielisten äänitettyjen puheiden lisäämisestä VepKar-korpukseen. Kuva: Aleksandra Rodionovan VKontakte-sivu
Karjalan tiedekeskuksen lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova (kesk.) johtaa keväällä alkanutta hanketta karjalan- ja vepsänkielisten äänitettyjen puheiden lisäämisestä VepKar-korpukseen. Kuva: Aleksandra Rodionovan VKontakte-sivu

Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen vepsän ja karjalan kielen tutkijat ovat aloittaneet uuden hankkeen vepsän ja karjalan kielen VepKar-korpuksen kehittämiseksi. Hanketta on tukenut Venäjän tieteellinen rahasto.

— Olemme vasta aloittaneet tämän työn. Nyt korpuksen käyttäjillä on mahdollisuus sekä lukea että kuunnella tekstejä eri murteilla. Jokaisen tekstin vieressä on myös venäjänkielinen käännös, sanoo hankejohtaja, lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova.

— Vuoden loppuun mennessä laitamme korpukseen 50 uutta tekstiä ja puheäänitettä karjalan murteilla ja vepsän kielellä, hän jatkaa. 

Tällä hetkellä Rodionova tutkii äänitettä, jossa Aunuksen piirin Kuujärven kylän asukas, vuonna 1948 syntynyt Valentina Stepanova kertoo lyydin kielellä kylän juhlista.

Toistaiseksi korpukseen on lisätty hankkeessa neljä uutta karjalankielistä tekstiä ja tekstien venäjännöstä sekä äänitettä.

Hanke toimii tämän ja ensi vuoden aikana. Hankkeessa korpukseen laitetaan yhteensä 100 äänitallennetta kotiseutuhistoriaan, kansatieteeseen ja perinteisiin liittyvistä aiheista. Jokaisen äänitteen vieressä ovat teksti ja käännös venäjäksi.

Nyt korpuksen käyttäjillä on mahdollisuus sekä lukea että kuunnella tekstejä eri murteilla.
Aleksandra Rodionova, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen lyydin kielen tutkija

Hankejohtaja Rodionovan mukaan puhekorpuksen hankkeen päätarkoitus on säilyttää karjalan ja vepsän kieliä, joita uhkaa katoaminen.

— Kielten säilyttämisen tärkeä osa on tutkia kieliä ja vahvistaa kielten asemaa dokumenttien avulla, Rodionova korostaa.

Digitaalisoinnin aikana kielten korpuksilla on erityinen rooli, koska korpus yksinkertaistaa ja nopeuttaa tietojen käsittelyä. Sitä varten laadimme myös karjalan- ja vepsänkielisten puheiden korpuksen, tutkija täsmentää.

Laadukkaita karjalan- ja vepsänkielisiä puhemalleja valitaan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen äänitekokoelmasta sekä myös Karjalan valtion televisio- ja radioyhtiön kansalliskielisen toimituksen ohjelmista.

Äänitekokoelmasta voi löytää vanhoja, yli 50 vuotta sitten tehtyjä puhetallenteita. 

Ensi vuoden loppuun mennessä VepKar-korpukseen on tarkoitus laittaa 100 äänitettä.

Lyydin kielen tutkija Aleksandra Rodionova sanoo, että esimerkiksi 1970-luvun äänitteet karjalan kielellä ovat erittäin arvokkaita. 

— Sellaista puhetta ja sanastoa ei voi enää kuulla, Rodionova huomauttaa.

Näin vuonna 1891 syntynyt Kira Antipova Kemin piirin Jyskyjärveltä kertoi tutkijalle vuonna 1969 varsinaiskarjalan murteella siitä, milloin pellava kasvatettiin.

— Kertomus on hyvin mielenkiintoinen myös sanaston kannalta, koska nyt pellavaa ei kasvateta, eikä pellavatöihin liittyviä sanoja käytetä. Naisen haastattelun mielenkiintoisia kohteita on esillä korpuksessa tekstissä ja äänitteessä, tutkija sanoo.

Tietysti karjalaisten ja vepsäläisten haastattelut voivat kestää pitkään, vähintään puoli tuntia. Korpukseen laitettu äänite kestää noin puolitoista minuuttia.

Ensin tutkijan täytyy litteroida äänitallenne ja valita sitten äänitteestä kiinnostavin ote. Se käännetään tarkasti myös venäjäksi. 

Hankkeessa kaikki äänitteet tulevat esitettäväksi myös korpuksen ensimmäiselle Karjalan murrekartalle.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Miš voib starinoita Venäman Pohjoižen verokeramik?
Petroskoiš radab Venäman Pohjoižen verokeramikan ozuteluz, kus om ezitadud enamba 50 harvinašt kalud savespäi.
Oma Mua
Kindahan zuakkunat on elavutettu festivualis
Mennyt pyhänpiän, 19. kezäkuudu, Kindahan kyläs jo 36. kerdua piettih juumorufestivuali. Tänävuon se oli omistettu syömizile da syöndytavoile.
Karjalan Sanomat
Petroskoin yliopisto: kiinasta uusi linja
Petroskoin valtionyliopisto avaa uuden opintolinjan. Opiskelijat oppivat kiinaa, englantia ja venäjää. Tänä vuonna linjalle pääsee 15 ihmistä.
Kipinä
”Kuki-rikku” - videožurnal lapsile
Maria Šašinal da Galina Baburoval sündui-ki idei tehta ilosine ”Kuki-rikku”-videožurnal vepsän da karjalan kelil. Projektan tegijad starinoičeba sen polhe tarkemba:
Karjalan Sanomat
Kuoromusiikki kaikui Petroskoissa viikonlopun yli
Kansainväliset laulujuhlat keräsivät yhteen noin 2 000 laulajaa Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
Oma Mua
Voibigo piästä teillyö?
Kunne suahah piästä Karjalan tazavallas eläjät invaliidat? Sidä kačotah Dostupnaja Karelija -projektan hantuzis.
Kipinä
Matkuštamini juhlallista Karjalua myöten
Petroskoin Oneženka-päiväkojin Solniško-ryhmän kašvatit kerrotah “Kipinän” lukijilla mitein heilä ilmešty ajatuš juhlie Karjalaisen kalitan päivyä.
Karjalan Sanomat
Matka Karjalaan: uudet reitit tarjolla
Tänä matkailukautena Karjalassa käyvät turistit voivat lähteä purjevenematkalle Karjalasta Murmanskin alueelle. Tarjolla on muitakin matkailureittejä.
Oma Mua
Kindahan kyläh huavatah luadie uidai vezimelliččy
Sih ruadoh on ottavunnuh Vmeste-fondu Histourien ratas -projektan hantuzis. Projektan on kannatannuh Ven’an piämiehen kul’tuurualguhpanoloin fondu.
Karjalan Sanomat
Asfalttitie vie pian Jukankoskelle
Tänä vuonna aletaan rakentaa kymmenen kilometrin tietä putoukselle. Rakentaminen maksaa 1,5 miljardia ruplaa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль