Priäžän piirin rahvas tutkitah omii suguloi
Suutkat läbi oman suvun histourieh kiinnostunnuot rahvas voijah tutkie eri dokumentoi arhiivois, kirjastolois da muzeilois. Läs kymmendy vuottu tagaperin Petroskoin valdivonyliopiston tyves rubei ruadamah Karjalan sugututkimuksen liitto, kudaman johtajakse tuli dotsentu Ol’ga Kulakovskaja
Vuvves 2012 algajen karjalan eri čuppulois rubei avavumah Sugututkimuksen liiton ozastoloi. Priäžän piirin ozasto avavui vuvvennu 2017.
Uni meni todeh
Sugututkimuksen liitto on suannuh allun unes, kudaman vie lapsusaigah oli nähnyh Ol’ga Kulakovskaja.
– Unis minä näin suuren puun, kudai kazvoi Puudogan piirin Zaozerje-kylän kahten tien tiešuaral. Se oli tozi suarnalline: levei čoma ladvu da kirkahat vihandat lehtet. Minä istuin sangiel oksal, jallat heiluttih, alahan ylen loitton oldih kyläzet. Tämä luonnon kuva oli moine čoma, kai hengen salbai, mustelou Ol’ga. – Tämän unen minä näin moni kerdua, se oli sama, muututtih vaiku minun jallačit: ezmäi oldih sandalit, kazvettuu – kedat, da sit tuflit.
Omas unis Ol’ga saneli muamalleh. Muamo kummeksihes: kylii, kudamis saneli tytär, jo ammui hävittih. Juuri niilöis kylis vuozisadoi tagaperin elettih heijän ezi-ižät. Unen merkičyksen Ol’ga ellendi vaiku silloi, konzu pani rattahile Karjalan sugututkimuksen liiton. Liiton tunnusmerkikse rodih oksakas puu.
Kenenbo olet?
Sugututkimuksen liiton Priäžän ozaston piälikökse rodih Gennadii Vaganov. Mies on ruadanuh 50 vuottu opastajannu, on piirin aktivistoi da eččijöi. Häi maltau kiinnostuttua omamualazii sugututkimukseh.
Nuorete Gannadii Vaganov tahtoi olla lendäjänny. Ga voinuopistoh händy ei otettu värisogevuttu. Vračat sanottih, ku värisogevuon häi sai perindökse, toinah hänen suvun nelländel polvel keltahto oli moine geenu.
Vuvves 1994 Gennadii Arkadjevič rubei lujah kiinnostumah histourieh. Häi rubei tutkimah omii juurii. Vuozi vuottu hänen sugupuuh kazvoi uuttu oksua. Tänäpäi monien sugututkimuksien kirjuttai ylbeillen ozuttau suuren kangaspalan, kunne on sijoittunuh hänen luajittu oma sugupuu, kudamas on jo kolmesadua nimie.
– Tuatan puoles puutui löydiä seiččie polvie sugulastu, muaman puoles – kymmene! sanou Gannadii Arkadjevič, ičelhäi silmät läpetetäh. – Se on nelläntostu rovun yhtistys!
Gennadii Arkadjevič ylbeilöy, ku hänel puutui tiijustua, ku hänen died’oi muaman puoles oli V’atskije Pol’ani -linnan puolistuszavodan rakendajii. Zavodal valmistettih ППШ -avtomuattoi. Arhiivudokumentois Gennadii tiijusti, ku 10. syvyskuudu 1941 zavodan n:o 622 nostamizekse Jaranskoin piirispäi työttih 199 ruadajua, kudamien joukos oligi hänen died’oi, N. I. Mahov. Myöhembi died’oi kuoli kouhkoloin žuaruh.
Vuvvennu 2008 sugututkii lähti V’atskije Pol’ani -linnah. Sie häi kävyi orožanluadijan G. S. Špaginan Kodi-muzeih, vastavui zavodan veteruanoinke. Ozakse, puutui löydiägi died’oin kalmu.
Ken eččiy, se löydäy
– Omua suguu tutkijes voibi käyttiä eri teidolähtehii: arhiivudokumentoi, rahvahan luguhpanot, pistsovoit da metriekkukirjat, da kai koinhoidokirjat. Ga ezmäihäi pidäy pagizuttua omahizii. Omahizet tarkembi kaikkie saneltah kuolluzien omahizien tavas, elokses da tegolois. Erähät mieldykiinittäjät da kummallizet starinat siirrytäh polvespäi polveh suullizesti, on varmu Gennadii.
Sugututkimukseh kiinnostunnuzii ristittyzii on jo Vieljärvel, Jessoilas, Nuožarvel, Priäžäs da Čalnas. Lähiaigua Liittoh yhtyy Kutižman, Korzan, Ala-Salmen, Heččulan da Pyhärven rahvastu.
