Priäžän piirin rahvas tutkitah omii suguloi

Priäžän piirin rahvas tutkitah omii suguloi

Alina Gapejeva
22.12.2021
On ylen tärgei tiediä omien juurien histourii. Liestäjes oman suvun langukeriä avvuttau praktiekalline sugututkimuksen tiedo libo genealougii.
Vieljärveläine Nadežda Zaitseva on kirjoindannuh oman sugupuun. Nenga se parembi säilyy. Kuva on otettu vk.com/elamakeskus
Vieljärveläine Nadežda Zaitseva on kirjoindannuh oman sugupuun. Nenga se parembi säilyy. Kuva on otettu vk.com/elamakeskus

Suutkat läbi oman suvun histourieh kiinnostunnuot rahvas voijah tutkie eri dokumentoi arhiivois, kirjastolois da muzeilois. Läs kymmendy vuottu tagaperin Petroskoin valdivonyliopiston tyves rubei ruadamah Karjalan sugututkimuksen liitto, kudaman johtajakse tuli dotsentu Ol’ga Kulakovskaja

Vuvves 2012 algajen karjalan eri čuppulois rubei avavumah Sugututkimuksen liiton ozastoloi. Priäžän piirin ozasto avavui vuvvennu 2017. 

Uni meni todeh

Sugututkimuksen liitto on suannuh allun unes, kudaman vie lapsusaigah oli nähnyh Ol’ga Kulakovskaja. 

– Unis minä näin suuren puun, kudai kazvoi Puudogan piirin Zaozerje-kylän kahten tien tiešuaral. Se oli tozi suarnalline: levei čoma ladvu da kirkahat vihandat lehtet. Minä istuin sangiel oksal, jallat heiluttih, alahan ylen loitton oldih kyläzet. Tämä luonnon kuva oli moine čoma, kai hengen salbai, mustelou Ol’ga. – Tämän unen minä näin moni kerdua, se oli sama, muututtih vaiku minun jallačit: ezmäi oldih sandalit, kazvettuu – kedat, da sit tuflit. 

Omas unis Ol’ga saneli muamalleh. Muamo kummeksihes: kylii, kudamis saneli tytär, jo ammui hävittih. Juuri niilöis kylis vuozisadoi tagaperin elettih heijän ezi-ižät. Unen merkičyksen Ol’ga ellendi vaiku silloi, konzu pani rattahile Karjalan sugututkimuksen liiton. Liiton tunnusmerkikse rodih oksakas puu. 

Kenenbo olet?

Sugututkimuksen liiton Priäžän ozaston piälikökse rodih Gennadii Vaganov. Mies on ruadanuh 50 vuottu opastajannu, on piirin aktivistoi da eččijöi. Häi maltau kiinnostuttua omamualazii sugututkimukseh.

Nuorete Gannadii Vaganov tahtoi olla lendäjänny. Ga voinuopistoh händy ei otettu värisogevuttu. Vračat sanottih, ku värisogevuon häi sai perindökse, toinah hänen suvun nelländel polvel keltahto oli moine geenu.

Vuvves 1994 Gennadii Arkadjevič rubei lujah kiinnostumah histourieh. Häi rubei tutkimah omii juurii. Vuozi vuottu hänen sugupuuh kazvoi uuttu oksua. Tänäpäi monien sugututkimuksien kirjuttai ylbeillen ozuttau suuren kangaspalan, kunne on sijoittunuh hänen luajittu oma sugupuu, kudamas on jo kolmesadua nimie.

Omua suguu tutkijes voibi käyttiä eri teidolähtehii, ga ezmäihäi pidäy pagizuttua omahizii.
Gennadii Vaganov

– Tuatan puoles puutui löydiä seiččie polvie sugulastu, muaman puoles – kymmene! sanou Gannadii Arkadjevič, ičelhäi silmät läpetetäh. – Se on nelläntostu rovun yhtistys!

Gennadii Arkadjevič ylbeilöy, ku hänel puutui tiijustua, ku hänen died’oi muaman puoles oli V’atskije Pol’ani -linnan puolistuszavodan rakendajii. Zavodal valmistettih ППШ -avtomuattoi. Arhiivudokumentois Gennadii tiijusti, ku 10. syvyskuudu 1941 zavodan n:o 622 nostamizekse Jaranskoin piirispäi työttih 199 ruadajua, kudamien joukos oligi hänen died’oi, N. I. Mahov. Myöhembi died’oi kuoli kouhkoloin žuaruh.

Vuvvennu 2008 sugututkii lähti V’atskije Pol’ani -linnah. Sie häi kävyi orožanluadijan G. S. Špaginan Kodi-muzeih, vastavui zavodan veteruanoinke. Ozakse, puutui löydiägi died’oin kalmu.

Ken eččiy, se löydäy

– Omua suguu tutkijes voibi käyttiä eri teidolähtehii: arhiivudokumentoi, rahvahan luguhpanot, pistsovoit da metriekkukirjat, da kai koinhoidokirjat. Ga ezmäihäi pidäy pagizuttua omahizii. Omahizet tarkembi kaikkie saneltah kuolluzien omahizien tavas, elokses da tegolois. Erähät mieldykiinittäjät da kummallizet starinat siirrytäh polvespäi polveh suullizesti, on varmu Gennadii. 

Sugututkimukseh kiinnostunnuzii ristittyzii on jo Vieljärvel, Jessoilas, Nuožarvel, Priäžäs da Čalnas. Lähiaigua Liittoh yhtyy Kutižman, Korzan, Ala-Salmen, Heččulan da Pyhärven rahvastu.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Laukunkantajien tuntomattomie polkuja
Vienankarjalaisien tunnettuna tienestikeinona oli laukunkannanta. Joka laukunkantajalla oli oma polku, kummaista myöten hiän melkein aina kulki aštumalla.
Kipinä
Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
Karjalan Sanomat
Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella
Ensi heinäkuussa Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidetään kirvesmiesten kesäkoulu. Kylässä restauroidaan mylly ja aita sekä aletaan rakentaa riihtä.
Oma Mua
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša.
Kodima
Легко сказать?!
В Петрозаводске создают видеоуроки карельского и вепсского языков.   Зрители смогут посмотреть их осенью, а сейчас мастера кинематографии и опытные педагоги трудятся над их производством.
Kipinä
LEGO-maailma. Oppiminen leikkimällä.
Vuonna 2000 LEGO-palikka nimitettiin 1900-luvun merkittävimmäksi leluksi. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Tanskassa, Tšekissä ja Meksikossa.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa
Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, seutumme maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.
Karjalan Sanomat
Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle
Elokuvassa näkee karjalaisia ammattinäyttelijöitä sekä lapsia Petroskoista ja paikallisasukkaita Karjalan kylistä.
Karjalan Sanomat
"Parku pelotti pahasti"
Voitonpäivän edellä sotaveteraanin mieleen tulvahtavat vaikeat ajat ja niistä selviytyminen.
Kipinä
Runolaulut inspiroivat taitelijoita
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль