Pohjoižtaba abutab elontel

Pohjoižtaba abutab elontel

Maria Košeleva
27.01.2021
Männudel vodel ”Venäman pohjoižen čomuz’”- da ”Venäman čomuz’”-konkursoihe ühtni čoma vaugedpäine neižne, kudamb eziti vepsläižid. Nece neižne om piterilaine sädairistit Teja Mira. Ičeze juriš, elos da rados hän starinoiči-ki meile.
Kaik Teja Miran sädod konkursoiden täht tegi hänen mamoi iče. Kuva: Miroslava Žirova
Kaik Teja Miran sädod konkursoiden täht tegi hänen mamoi iče. Kuva: Miroslava Žirova

– Teja, sinai om melentartuine nimi, starinoiče sen polhe.

– Minun nimi om Teja – se om vepsläine nimi. No pasportas minä olen Taisia Miroslavovna. Lühüdašti – Teja Mira. Nece om minun scenine-ki nimi.

– Kus sinä eläd nügüd’? Kuspäi oma sinun jured?

– Minä elän Piteriš. Minun kanz eläb Vologdas. Minai oma Vologdan-Piterilaižed jured. Minä olen sündnu baboin da dedoin pert’he. Vanhembad radaba taidehalovehes, dedoi om vojennii. Sikš tuli muga, miše hö vajehtiba elonsijad 14 kerdad! Olen sündnu Valdajal, Novgorodan agjas. Sid’ mö elim sigä. Dedoi päti pörttas kodimale. Hän služi Piterin agjas da Karjalas. Matkustim Venämadme. Konz olin vižvozne, mö tulim elämaha Vologdaha, kus mäni minun laps’aig. Se mäni läheližiden keskes, londusel, ičemoi pertiš. Olen kodilaps’, en kävund eskai päivkodihe. Meletan, miše olen sündnu kodiopendusen täht.

– Sinai om melentartuine elo. Starinoiče enamba sinun kanzan polhe.

– Minun kanz om lujas sädai. Minun baboi om muzikan opendai. Hän kaiken elon ajeli dedoinke. Ende hän pirdi kuvid, nügüd’ kirjutab muzikad da runoid. Hänel oma ičeze runokogomused. Pirdab akvarelil. Dedoi mugažo lopi muzikopišton. Mamoi openzihe psihologaks, no hän om mugažo sädairistit, hän om tehnu kaik minun čomitesed da sädod. Mamoi tegeb čomitesid vaskespäi, londusen materialoišpäi. Necidä kuctas gal’vanikaks, konz sinä otad londusen materialoid, lehtesid, uinuzid gavedid da paned niid vaskehe. Minun sädod-ki konkursoiden täht tegi minun mamoi iče.

– Teja, starinoiče, ole hüvä, kut sinä tedištid ičeiž vepsläižiš juriš?

– Minä tahtoiškanzin tedištada minun juriš ei muga amu. Zavodin opeta minun sugun istorijad. No minä kaiken tezin, miše minai oma vepsläižed jured. Vaiše melentartuz’ sihe sündui vähän möhemba. Se zavodihe konkursoišpäi. Nügüd’-žo minä tahtoin opeta kel’t, toivon, miše ken-se abutab minei. Muštan erasid sanoid baboilpäi, kudamb om kaičenu erazvuiččid kodikaluid, sanoid, miččid kävutadihe elos, paštatesiš, sän polhe. Ezmäi meletin, miše ned oma Vologdan paginaspäi ottud sanad. Tatoin jured oma Piterin agjaspäi, mamoin – Vologdan, no molembiš polišpäi ned oma vepsläižed.

– Rižad-ik sinä ičtaiž vepsläižen?

– Eskai edel ühtnendad projektaha, konz zavodin opeta ičein sugud, minä kaiken rižoin erasid eroid, ozutesikš, kosketusiš ristituidenke. Oli jüged el’geta erazvuiččid erigoičusid. Kacmata sihe, miše olen lujas pagižlii ristit, minei om lujas tärged ičeinavaruz’. Nene pohjoižtaban pirdad eläba minus. I konz minä el’genzin, miše nene oma pohjoižen rahvahan taban pirdad, minei tegihe kebnemba da el’genzin, mikš vähän erinen toižiš ristituišpäi. Zavodin paremba el’geta ičtain. Üks’ vepsläižiden taban pirdoišpäi om adivoičetuz. No se erineb venälaižišpäi. Venälaižiš sanudas, miše heil om leved heng, hö oma lujas adivoičetajad da avonaižed. Ičeze avaruz’ om lujas tärged vepsläižele. Vepsläižed navediba paksus olda ičeze kanzan keskes, no sikš miše päzuda vepsläižehe kanzaha, pidab ozutada uskomut. Minä meletan, miše minei ozaižihe kaita ičeladuižid vepsläižid pirdoid minun baboin taguiči. Hän kazvati mindai, andoi minei rižada ičein jurid. Minä en pagiže baboinke vepsäks, no nügüd’ opendan sidä.

– Sinä oled model’. Mö kundlim sinun polhe sen jäl’ghe, konz tedištim rahvahaližiš projektoiš, kus sinä ezitid vepsän rahvast. Nacein, se om sinun elonrad?

– Ezmäine konkurs, miččehe ühtnin, oli ”Venäman pohjoižen čomuz’”. Se oli 2016. vodel da sen jäl’ghe mindai mel’dütoitiba minun jured. Se vedi mindai ”Čomuden rahvahaližed lähtked”-projektaha, mitte mäni Parižas. Sigä minä ezitin vepsän kul’turad, starinoičin elonpirdoiden polhe, toin sihe kodipaštatesid, ozutin sädod, pajatin vepsläižid pajoid. ”Venäman pohjoižen čomuz’” mäni Vologdas i se oli kuti minun modelin radon augotišen. Täl vodel minä ühtnin ”Venäman čomuz’”-konkursaha da vägestin erasiš nominacijoiš. Nece om jo Venäman sur’ konkurs, kus minä ezitin Vologdad da vepsän kul’turad.

– Kactes sinun fotoihe näguse, miše sinä oled lujas äipoline ristit, om-ik se muga?

– Minai om lujas äi melentartusid. Minun pätegendad oma ezitused da sjomkad. Olen model’ da pajanik. Paksus ezinen koncertoil da festivalil. Pajatan skandinavišt fol’klorad. ”Venäman čomuz’”-konkursal ezitin poppuri-pajod. Pajatin vepsän, karjalan, saamin da tuvan kelil. Vepsän kel’ om tärged minun pajoezitusiden täht. Minä kaiken tahtoin teta ičein juriš. Minei mugažo om melentartušt skandinavine astund. Mö dedoinke kaikuččel homendesel kävelem. Minä opendan italian, francian da ročin kelid. Vändan pianol da pol’ vot opendamoi vändmaha fleital. Kaiken tahtoin tehta kut voib enamba.

– Midä libutab sinun henged?

– Minä en ole lujas sebrakaz ristit, nece om mugažo vepsläine pird. Suren sebran da mecadme kävelemižen keskes minä valičen jäl’gmäižen. Lujas navedin mecad. Laps’aigas vanhembad paksus starinoičiba mecan hengiš, miččed kaičeba mecad. Mö paksus kävelim mecas, kerazim heinid. Nügüd’-ki vaumičen erazvuiččid čajuid, tedan erazvuiččid receptoid zel’l’heinidenke.

Nügüd’ Teja ezineb “Venämad Miss Supra National”-konkursal, mitte mäneb Pol’šas joga voden. Hän putui konkursan TOP-21 lugetišehe. Edel om toine etap, hänele pidab tehta videoprezentacii ičeze rahvahan polhe. Teja ezineb vepsän rahvast konkursoil da festivalil. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli tutummaksi Kalevalan kautta
Karjalan koulut voivat saada käyttöön uuden suomen kielen Seikkailuni Kalevalassa -oppikirjan viidesluokkalaisille jo ensi lukuvuoteen mennessä.
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль