Pohjoižtaba abutab elontel

Pohjoižtaba abutab elontel

Maria Košeleva
27.01.2021
Männudel vodel ”Venäman pohjoižen čomuz’”- da ”Venäman čomuz’”-konkursoihe ühtni čoma vaugedpäine neižne, kudamb eziti vepsläižid. Nece neižne om piterilaine sädairistit Teja Mira. Ičeze juriš, elos da rados hän starinoiči-ki meile.
Kaik Teja Miran sädod konkursoiden täht tegi hänen mamoi iče. Kuva: Miroslava Žirova
Kaik Teja Miran sädod konkursoiden täht tegi hänen mamoi iče. Kuva: Miroslava Žirova

– Teja, sinai om melentartuine nimi, starinoiče sen polhe.

– Minun nimi om Teja – se om vepsläine nimi. No pasportas minä olen Taisia Miroslavovna. Lühüdašti – Teja Mira. Nece om minun scenine-ki nimi.

– Kus sinä eläd nügüd’? Kuspäi oma sinun jured?

– Minä elän Piteriš. Minun kanz eläb Vologdas. Minai oma Vologdan-Piterilaižed jured. Minä olen sündnu baboin da dedoin pert’he. Vanhembad radaba taidehalovehes, dedoi om vojennii. Sikš tuli muga, miše hö vajehtiba elonsijad 14 kerdad! Olen sündnu Valdajal, Novgorodan agjas. Sid’ mö elim sigä. Dedoi päti pörttas kodimale. Hän služi Piterin agjas da Karjalas. Matkustim Venämadme. Konz olin vižvozne, mö tulim elämaha Vologdaha, kus mäni minun laps’aig. Se mäni läheližiden keskes, londusel, ičemoi pertiš. Olen kodilaps’, en kävund eskai päivkodihe. Meletan, miše olen sündnu kodiopendusen täht.

– Sinai om melentartuine elo. Starinoiče enamba sinun kanzan polhe.

– Minun kanz om lujas sädai. Minun baboi om muzikan opendai. Hän kaiken elon ajeli dedoinke. Ende hän pirdi kuvid, nügüd’ kirjutab muzikad da runoid. Hänel oma ičeze runokogomused. Pirdab akvarelil. Dedoi mugažo lopi muzikopišton. Mamoi openzihe psihologaks, no hän om mugažo sädairistit, hän om tehnu kaik minun čomitesed da sädod. Mamoi tegeb čomitesid vaskespäi, londusen materialoišpäi. Necidä kuctas gal’vanikaks, konz sinä otad londusen materialoid, lehtesid, uinuzid gavedid da paned niid vaskehe. Minun sädod-ki konkursoiden täht tegi minun mamoi iče.

– Teja, starinoiče, ole hüvä, kut sinä tedištid ičeiž vepsläižiš juriš?

– Minä tahtoiškanzin tedištada minun juriš ei muga amu. Zavodin opeta minun sugun istorijad. No minä kaiken tezin, miše minai oma vepsläižed jured. Vaiše melentartuz’ sihe sündui vähän möhemba. Se zavodihe konkursoišpäi. Nügüd’-žo minä tahtoin opeta kel’t, toivon, miše ken-se abutab minei. Muštan erasid sanoid baboilpäi, kudamb om kaičenu erazvuiččid kodikaluid, sanoid, miččid kävutadihe elos, paštatesiš, sän polhe. Ezmäi meletin, miše ned oma Vologdan paginaspäi ottud sanad. Tatoin jured oma Piterin agjaspäi, mamoin – Vologdan, no molembiš polišpäi ned oma vepsläižed.

– Rižad-ik sinä ičtaiž vepsläižen?

– Eskai edel ühtnendad projektaha, konz zavodin opeta ičein sugud, minä kaiken rižoin erasid eroid, ozutesikš, kosketusiš ristituidenke. Oli jüged el’geta erazvuiččid erigoičusid. Kacmata sihe, miše olen lujas pagižlii ristit, minei om lujas tärged ičeinavaruz’. Nene pohjoižtaban pirdad eläba minus. I konz minä el’genzin, miše nene oma pohjoižen rahvahan taban pirdad, minei tegihe kebnemba da el’genzin, mikš vähän erinen toižiš ristituišpäi. Zavodin paremba el’geta ičtain. Üks’ vepsläižiden taban pirdoišpäi om adivoičetuz. No se erineb venälaižišpäi. Venälaižiš sanudas, miše heil om leved heng, hö oma lujas adivoičetajad da avonaižed. Ičeze avaruz’ om lujas tärged vepsläižele. Vepsläižed navediba paksus olda ičeze kanzan keskes, no sikš miše päzuda vepsläižehe kanzaha, pidab ozutada uskomut. Minä meletan, miše minei ozaižihe kaita ičeladuižid vepsläižid pirdoid minun baboin taguiči. Hän kazvati mindai, andoi minei rižada ičein jurid. Minä en pagiže baboinke vepsäks, no nügüd’ opendan sidä.

– Sinä oled model’. Mö kundlim sinun polhe sen jäl’ghe, konz tedištim rahvahaližiš projektoiš, kus sinä ezitid vepsän rahvast. Nacein, se om sinun elonrad?

– Ezmäine konkurs, miččehe ühtnin, oli ”Venäman pohjoižen čomuz’”. Se oli 2016. vodel da sen jäl’ghe mindai mel’dütoitiba minun jured. Se vedi mindai ”Čomuden rahvahaližed lähtked”-projektaha, mitte mäni Parižas. Sigä minä ezitin vepsän kul’turad, starinoičin elonpirdoiden polhe, toin sihe kodipaštatesid, ozutin sädod, pajatin vepsläižid pajoid. ”Venäman pohjoižen čomuz’” mäni Vologdas i se oli kuti minun modelin radon augotišen. Täl vodel minä ühtnin ”Venäman čomuz’”-konkursaha da vägestin erasiš nominacijoiš. Nece om jo Venäman sur’ konkurs, kus minä ezitin Vologdad da vepsän kul’turad.

– Kactes sinun fotoihe näguse, miše sinä oled lujas äipoline ristit, om-ik se muga?

– Minai om lujas äi melentartusid. Minun pätegendad oma ezitused da sjomkad. Olen model’ da pajanik. Paksus ezinen koncertoil da festivalil. Pajatan skandinavišt fol’klorad. ”Venäman čomuz’”-konkursal ezitin poppuri-pajod. Pajatin vepsän, karjalan, saamin da tuvan kelil. Vepsän kel’ om tärged minun pajoezitusiden täht. Minä kaiken tahtoin teta ičein juriš. Minei mugažo om melentartušt skandinavine astund. Mö dedoinke kaikuččel homendesel kävelem. Minä opendan italian, francian da ročin kelid. Vändan pianol da pol’ vot opendamoi vändmaha fleital. Kaiken tahtoin tehta kut voib enamba.

– Midä libutab sinun henged?

– Minä en ole lujas sebrakaz ristit, nece om mugažo vepsläine pird. Suren sebran da mecadme kävelemižen keskes minä valičen jäl’gmäižen. Lujas navedin mecad. Laps’aigas vanhembad paksus starinoičiba mecan hengiš, miččed kaičeba mecad. Mö paksus kävelim mecas, kerazim heinid. Nügüd’-ki vaumičen erazvuiččid čajuid, tedan erazvuiččid receptoid zel’l’heinidenke.

Nügüd’ Teja ezineb “Venämad Miss Supra National”-konkursal, mitte mäneb Pol’šas joga voden. Hän putui konkursan TOP-21 lugetišehe. Edel om toine etap, hänele pidab tehta videoprezentacii ičeze rahvahan polhe. Teja ezineb vepsän rahvast konkursoil da festivalil. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль