Pitkärannan luterilaiset yhdessä 30 vuotta

Pitkärannan luterilaiset yhdessä 30 vuotta

Marina Tolstyh
19.11.2021
Urut soivat nyt uudestaan Pitkärannan luterilaisessa puukirkossa. Soittimen lahjoitti Suomen Luodon seurakunta.
Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon Pitkärannan seurakunta vietti lokakuun lopussa 30-vuotispäiväänsä. Kuva: Pitkärannan seurakunnan VKontakte-sivu
Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon Pitkärannan seurakunta vietti lokakuun lopussa 30-vuotispäiväänsä. Kuva: Pitkärannan seurakunnan VKontakte-sivu

Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon Pitkärannan seurakunta on täyttänyt 30 vuotta. Juhlalliseen jumalanpalvelukseen seurakuntalaiset ja vieraat osallistuivat sekä perinteisesti kirkossa että myös verkkoyhteyden välityksellä.

— Ennen pandemiaa jumalanpalveluksissa ja kirkon muissa tilaisuuksissa kävi 40—50 kaupunkilaista. Nyt seurakuntalaisia, erityisesti ikäihmisiä käy kirkossa vähemmän, Pitkärannan ja Harlun seurakuntien kirkkoherra Oleg Menaker sanoo.

— Keväällä ja kesällä keskiviikkoisin kävin katsomassa vanhoja seurakuntalaisia kotona, mutta nyt epidemian takia he kutsuvat minut pitämään jumalanpalveluksen kotona yhä harvemmin.

Seurakunnan iso juhla keräsi silti yhteen muutaman kymmenen uskovaista, ja vieraita tuli myös Sortavalan seurakunnasta.

Menakerin mukaan yli kolmasosa Pitkärannan seurakuntalaisista on paikkakuntaan eri vuosikymmeninä sodan jälkeen siirtyneitä inkerinsuomalaisia ja heidän jälkeläisiään.

Pitkärannan seurakunta rekisteröitiin virallisesti lokakuussa 1991 inkerinsuomalaisten aloitteesta. Kaupunginhallitus myönsi apteekkitilat seurakunnan käyttöön. Helmikuussa 1998 Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi vihki uuden luterilaisen puukirkon. Se rakennettiin Kuopiosta saaduilla varoilla.

Sunnuntaisin pidän tavallisesti kaksi jumalanpalvelusta, yhdeltätoista Pitkärannassa ja neljältätoista Läskelässä.
Oleg Menaker, Pitkärannan ja Harlun seurakuntien kirkkoherra

Pitkärannan seurakunnan ensimmäisenä kirkkoherrana oli suomalainen Reino Letonsaari Mikkelistä. Samanaikaisesti hän johti silloin myös Sortavalan seurakuntaa. Sitten kirkkoherrana palveli pitkään Juho Kajava.

Menaker aloitti hengellisen uransa Pitkärannan piirissä toimivissa seurakunnissa vuonna 2002. Vuonna 2008 seurakunta jakaantui kahtia eli Pitkärannan ja Harlun seurakuntiin, ja Menaker valittiin Harlun seurakunnan kirkkoherraksi. Kesäkuussa 2011 vihittiin seurakunnan kirkko Läskelässä.

Tuona vuonna lokakuussa Pitkärannan seurakunnan kokouksessa Menaker valittiin seurakunnan kirkkoherraksi.

— Sunnuntaisin pidän tavallisesti kaksi jumalanpalvelusta, yhdeltätoista Pitkärannassa ja neljältätoista Läskelässä, Menaker sanoo.

Vaikka kirkkoherra osaa suomea vähän, kieli on säilynyt jumalanpalveluksissa Pitkärannassa.

— Lupasin kokouksessa kymmenen vuotta sitten, että suomea käytetään jumalanpalveluksissa niin pitkään, kuin vaikkapa yhden seurakuntalaisen tarvitsee kuulla kieltä, kirkkoherra muistelee.

Hän pitää saarnoja venäjän kielellä. Hymnejä lauletaan sekä venäjän että suomen kielellä. Kieliasioissa Menakeria auttaa inkerinsuomalainen Klara Kobzareva.

Suomea käytetään jumalanpalveluksissa Pitkärannassa niin pitkään, kuin vaikkapa yhden seurakuntalaisen tarvitsee kuulla kieltä.
Oleg Menaker, Pitkärannan ja Harlun seurakuntien kirkkoherra

Seurakunnan juhlapäivän merkittävimpiä tapahtumia oli se, että luterilaiset lauloivat hymnejä uudestaan urkujen säestyksellä. Muutama vuosi sitten urut olivat menneet rikki, ja niiden sijasta käytettiin pianoa.

Erinomaisen lahjan seurakunnalle teki Luodon eli ruotsiksi Larsmon seurakunta. Ruotsinkielinen Luodon kunta sijaitsee Suomen Pohjanlahden rannikolla.

— Suomalaiset ostivat meille uuden soittimen sekä maksoivat siitä tullimaksut ja kuljetuskulut. Nyt urut soivat taas kirkossamme, Menaker sanoo.

Pitkärannan seurakunta on saanut apurahaa myös Kuopion seurakuntayhtymästä.

— Kuopiolaisten tuella vaihdoimme tänä vuonna kirkon vanhan lämmityskattilan uuteen. Rahaa käytetään myös kirkkoherran ja kirkon emännän palkkoihin ja kirkkoherran Läskelän ja Pitkärannan välillä tekemiin matkoihin, Menaker huomauttaa.

Menaker on kiitollinen suomalaisille siitäkin, että muutama vuosi sitten Kuopion opisto valmisti kirkon kellotornin metallirungon, ja se tuotiin sitten Kuopiosta Pitkärantaan.

Pitkärannan seurakunnan työ nuorten kanssa on siirtynyt nyt verkkoon.
Oleg Menaker, Pitkärannan ja Harlun seurakuntien kirkkoherra

Suomalaiset auttavat Pitkärannan seurakuntaa myös työssä nuorten kanssa. Menakerin mukaan ennen pandemiaa muutama Larsmon seurakunnan jäsen sai Inkerin kirkon teologisessa instituutissa valmiudet toimia lähetystyöntekijöinä Pitkärannan piirin seurakunnissa.

— Pitkärannan seurakunnan työ nuorten kanssa on siirtynyt nyt verkkoon. Perjantai-iltaisin seitsemältä järjestämme Zoomissa tapaamiset, joissa minä ja Larsmon lähetystyöntekijät vastaamme nuorten seurakuntalaisten kysymyksiin, Pitkärannan ja Harlun seurakuntien kirkkoherra Oleg Menaker kertoo.

Nuoret kysyvät esimerkiksi siitä, miten voi säilyttää uskon Jumalaan pelottavassa nykymaailmassa ja miten valtavasta maailmasta voi löytää vierelle oikean ihmisen.

Menakerin mukaan ennen pandemiaa lähetystyöntekijät toivat Pitkärantaan suomalaisia nuoria. Yhteisiin tapaamisiin Pitkärannan ja Läskelän kirkoissa osallistui 40—50 nuorta molemmilta puolilta rajaa.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Skokku-Skokuna läksi muailmalla
Kalliolan rahvahanopiston vienankarjalan opaštuja šai tehtäväkšeh kirjuttua starinan. Opaštajalta tuli nellä enšimmäistä virkehtä, mukavaisen jaton starinalla Pirjo-Liisa on kekšin iče.
Karjalan Sanomat
Venäjän ensimmäinen taidesaari ilmestyy Karjalaan
Taiteilijat Venäjän eri kaupungeista lähtivät Vodlajärven kansallispuistoon rakentamaan ympäristötaideteoksia. Vodlajärvellä sijaitsevalle Velikostrovin saarelle perustetaan nykytaiteen ulkoilmamuseo Taidesaari.
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль