Pitkänrannan karjalazet tarvitah kielispetsialistua

Pitkänrannan karjalazet tarvitah kielispetsialistua

Ol’ga Smotrova
07.11.2020
Pitkänrannan linnas eläy äijy Karjalan eri kylispäi muutettuu karjalastu. Linnas on oma Armas randaine -pajojoukko, kudai pajattau karjalakse. Täs ollah kai kieliruavot.
Pitkänrannan kirjaston ruadai Natalja Železnova vastuau kodialovehen literatuuras. Kuva: Ol’ga Smotrova
Pitkänrannan kirjaston ruadai Natalja Železnova vastuau kodialovehen literatuuras. Kuva: Ol’ga Smotrova

Pitkänrannan školis ei opasteta nigo karjalan nigo suomen kieldy, sildy ku piiri ei kuulu kanzallizih piirilöih. Kielidielolois Pitkänrannan linnas saneltih kirjastos. Kirjastonhoidajat kannatetah rahvahan himuo kirjuttamah da lugemah omal muamankielel.

– Meil täs ei ole kodirannan literatuuran ozastuo, kui, sanommo, Anukses. Sie ollah ruadajatgi, kudamat hommatah tämän ozaston ruaduo. Meil on vaiku kodialovehen literatuuran fondu, sanou kirjaston ruadai Natalja Železnova. – Karjalankielisty literatuurua luvimmo ainos, konzu meil kirjaston tyves piettih karjalan kielen kursiloi.

Kielikursit piettih Pitkäsrannas vuozinnu 2014-2016. Kursit hommai paikalline eläi, Armas randaine -joukon pajattai, Karjalazien IX kerähmön vallittuloin nevvostoh kuului Galina Lukovskaja. Mindäh tädä ruaduo ei jatketa, Galina sellittäy:

– Kursit oldih järjestetty juuri moizih ristittyzih niškoi, kui minä, kudamil karjala on muamankieli, ga se libo unohtui libo rahvas tahtottih opastuo lugemah da kirjuttamah sil. Opastajua meil ei olluh, opastuimmo kaikin yhtes omil väil. Pagizemal da lugemal kieldy mustoitimmo. Ku olis opastai, ga, tiettäväine, vois jatkua, opastuo kieldy syvembä. Suomen kieleh meil linnas vie voibi opastuo, on opastajua, karjalan kielen spetsialistua ei ole ni yhty.

Ku olis opastai, ga, tiettäväine, kursit vois jatkua, opastuo kieldy syvembä. Suomen kieleh meil linnas vie voibi opastuo, on opastajua, karjalan kielen spetsialistua ei ole ni yhty.
Galina Lukovskaja

– Myö da erähät meijän lugijat meilihyväl yhtyzimmö Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien kieliresursukeskuksen piettävih karjalan kielen kursiloih online. Omal VK-sivul myö ilmoitammo kaikis kviz-kilvois, kudamii pietäh internetas da toizis kieli- da kul’tuuru-uudizis, ku meijän lugijat oldas peril niilöis, jatkau paginua Natalja Železnova.

Pitkänrannan kirjasto oppiu pyzyö karjalazen kul’tuuran da literatuuran raiživol. Ruadajat kučutah rahvastu Kandurahvahien päivän pidoloih, kudamii järjestetäh yhtes “Armahan randazen” pajattajienke, ezitetäh uvvet karjalankielizet kniigat da literatuuruillaččulois saneltah karjalazis kirjuttajis, yhtes paikallizen Obereg-kodialoventutkimuskluubanke sanelou rahvale omas kodirannas, pietäh eri ozutteluloi.

Yhtelläh kaikis nämmis ruadolois ei rodei hyvytty karjalan kielele, kuni linnas ei roinne kieliopastustu. Pitkänrannan kirjasto jo enämbi 20 vuottu toimiu endizen ylen pahas kunnos olijan päivykoin tilois, kohendusruadoloin jälles sen ruadajat tahtotah suaja kirjastole midellikirjaston stuatussu. Himoittas, ku nygyaigazen modellikirjaston seinis kuului karjaluagi. 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Liity mukaan puheiden keräämiseen
Karjalan kielitieteilijät ovat käynnistäneet projektin, jossa halukkaat voivat äänittää vepsän tai karjalan murteita puhuvien sukulaistensa tai tuttaviensa puhetta.
Oma Mua
Roštuon vetehini
Luve Kalevalan karjalan kielen kurššien opaštujien starina ta šuat tietyä mitä kummua voit šattuo Roštuon taika-aikana.
Kipinä
Loksi
Kontupohjalaiset koululaiset Daniil ja Sofia Rigoninit keksivät kertomuksia käpylinnun poikasesta Loksista.
Karjalan Sanomat
Laboratoriossa vatkataan teatteria ja suomen kieltä
Suomenkielisen teatterin laboratorio aloitti tänään toimintansa Suomi-talossa Pietarissa. Kuukauden aikana sen jäsenet opiskelevat näyttelijäntyötä ja suomen kieltä.
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Karjalan Sanomat
Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen
Karjalan kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль