Paikalliset mansikkayrittäjät myyvät reippaasti marjojaan

Paikalliset mansikkayrittäjät myyvät reippaasti marjojaan

Marina Tolstyh
15.07.2022
Karjalan tasavallan eteläosassa mansikanviljelijät ovat aloittaneet marjan poiminnan ja myynnin viime viikosta lähtien. Sato lupaa olevansa runsas.
Karjalan tasavallan eteläosassa kypsynyt mansikka on kuluttajien makuun. Marjaa halutaan ostaa ja poimia. Kuva: Karjalan maanviljelijä -yrityksen VKontakte-sivu
Karjalan tasavallan eteläosassa kypsynyt mansikka on kuluttajien makuun. Marjaa halutaan ostaa ja poimia. Kuva: Karjalan maanviljelijä -yrityksen VKontakte-sivu

Suostuessaan puhelinhaastatteluun Karjalan maku -yhtiön johtaja Julia Šelemeh sanoi, että kaikkein parasta on keskustella puoli seitsemältä aamulla. Kahdeksalta alkavat jo asiakkaat soitella tilatakseen maatilalta marjaa tuoreeltaan kotiinsa.

— Satokautena ei ole oikein aikaa nukkua. Nukun nyt noin kolme tuntia, muuten en ehdi hoitaa muita työhommia ja kotiasioita, maanviljelijä Šelemeh sanoo.

Sovittuna aikana Juliaan oli helppo ottaa yhteyttä, muttei hän ollutkaan enää silloin kotona. Aamuneljältä hän oli poimimassa kypsyneitä kurkkuja, joita Julian ja Denisin Šelemehin yhtiö kasvattaa mansikan ja vadelman rinnalla. Välikautena perhe kasvattaa myös ihania tulppaaneja kevätjuhliin.

— Kuuma mansikkasesonki alkaa huhtikuussa marjan istutuksesta ja kitkennästä ja loppuu vasta syyskuussa. Tällä hetkellä sato on hyvä, mutta jatkossa se riippuu kuitenkin paljon säästä, maanviljelijä huomaa.

Mansikkapellot sijaitsevat Prääsän piirin Viitanan kylän tienoilla. Maatilan pinta-ala on yhteensä 20 hehtaaria. Ensimmäisiä mansikoita istutettiin vuonna 2013.

Alussa poimimme 30 sangollista päivässä. Juhannuspäivänä poimimme jo 466 sangollista marjoja.
Julia Šelemeh, Karjalan maku -yhtiön johtaja

Šelemeh ei osaa sanoa, kuinka paljon mansikkaa on odotettavissa hehtaarilta tänä kesänä. Hän osaa vain kertoa, kuinka monta viiden litran sangollista marjoja on poimittu sadonkorjuun ensimmäisellä viikolla.

— Alussa poimimme 30 sangollista päivässä, sitten 50 ja 80. Juhannuspäivänä poimimme jo 466 sangollista marjoja, Šelemeh laskee.

Hänestä on vaikea ennustaa satoa senkin vuoksi, että mansikan viljelyteknologia on muuttunut. Tänä vuonna mansikkaa on istutettu yhdelle riville. Aiemmin samaan penkkiin istutettiin mahdollisimman paljon taimia.

Puolestaan Aurinkoinen marja -yrityksen johtaja Irina Naumotškina ennustaa, että tänä sesonkina hän kerää noin seitsemän tonnia marjaa hehtaarilta. Pellot sijaitsevat Aunuksen piirin Alavoisen kylän alueella.

— Istutimme ensimmäiset mansikat vuonna 2020 sen jälkeen, kun saimme mansikanviljelyyn Karjalan maatalousministeriöltä noin kolme miljoonaa ruplaa tukirahaa, Naumotškina esittää.

Naumotškinalla on taloustieteellinen koulutus. Opiskelunsa jälkeen hän työskenteli markkinointialalla ja eläkerahastossa. Ajatus mansikanviljelystä alkoi kypsyä naisen päässä, kun hän oli toista kertaa äitiyslomalla. Silloin Naumotškina mietiskeli usein, mitä työtä hän haluaisi oikeastaan tehdä.

Maanviljelijä avasi mansikkasesongin järjestämällä heinäkuun alussa Alavoisen stadionilla lasten- ja aikuisjoukkojen jalkapallojuhlan.

Maanviljelijä Naumotškina avasi mansikkasesongin järjestämällä heinäkuun alussa Alavoisen stadionilla lasten- ja aikuisjoukkojen jalkapallojuhlan yhdessä paikallisen Initsiativa-kansalaisjärjestön kanssa. Osallistujia ja vieraita kestittiin makeilla marjoilla.

Yrittäjä on vuokrannut yhteensä noin 15 hehtaaria maata. Tänä vuonna hän viljelee kolmella hehtaarilla mansikkaa ja kokeilee kasvattaa ensimmäisen kerran myös vadelmaa, kuusamaa ja juolukkaa. Kuusamaa on jo poimittu.

— Olen ottanut poimijoiksi etupäässä niitä ihmisiä, joilla on ollut kokemusta marjanpoiminnasta. Heidän joukossaan on myös niitä, jotka aiemmin kävivät poimimassa mansikkaa Suomessa, Naumotškina lisää.

Maanviljelijä Šelemehin pelloilla on nyt töissä noin parikymmentä poimijaa. Samat työntekijät ovat olleet mukana melkein kaikissa mansikanviljelytöissä.

Viime kesänä yhtiö kutsui mansikan ostajia poimimaan marjoja pelloilta itse.

— Vuosi sitten oli paljon tulipaloja, ja mansikkaa täytyi poimia mahdollisimman nopeasti. Silloin noin 80 prosenttia ostajista poimi marjoja itse. Tänä vuonna tätä mahdollisuutta ei toistaiseksi ole, Šelemeh sanoo.

Olen ottanut poimijoiksi etupäässä niitä ihmisiä, joilla on ollut kokemusta marjanpoiminnasta.
Irina Naumotškina, Aurinkoinen marja -yhtiön johtaja

Julia Šelemehin pelloilla kasvavaa mansikkaa voi ostaa niin maatilalta kuin myös saada kotiin tilauksesta. Petroskoissa hänen marjojaan myydään kolmessa myyntipisteessä.

— Asiakaskuntamme on alkanut muodostua vuodesta 2014, ja nyt se on hyvin laaja. Mansikan ystävät saapuvat meille sekä Petroskoista että myös Pietarista ja Murmanskista, Šelemeh kertoo.

Maanviljelijän mukaan yhtiön taloudellinen tilanne on vakaa. Hän pahoittelee vain sitä, että tänä vuonna mansikantaimien korvausmaksuja ei makseta. Hän tiedusteli jo asiaa Karjalan maatalousministeriöltä.

— Aikoinaan saimme tasavallan budjetista korvaukset taloudessa tarvittavien koneiden hankkimisesta. Tänä vuonna pyysin mansikantaimien korvausmaksua, yrittäjä kertoo.

Venäjän vastaiset pakotteet ja niiden aiheuttama ruplan kurssin heikkeneminen ovat johtaneet muun muassa taimien ostohinnan kallistumiseen. Šelemeh maksoi Hollannista toimitetuista mansikantaimista noin kaksimiljoonaa ruplaa eli paljon enemmän kuin oli aiemmin suunnitellut.

Yrittäjä Naumotškina puolestaan näkee ongelman siinä, että pienet, mansikanviljelyn vasta aloittaneet yrittäjät myyvät marjaansa helposti tukkukauppiaille pienemmällä hinnalla. Tämä vaikeuttaa hänestä keskikokoisten mansikkayrittäjien myyntiä.

— Yhtiömme kuuluu Venäjän luomuviljelijöiden liittoon. Mansikkamme on luomutuote, jonka kasvattamiseen käytämme paljon voimia. Esimerkiksi emme käytä mitään kemikaaleja edes rikkaruohon poistamiseksi mansikkapelloilta. Leikkaamme ne ruohonleikkurilla, yrittäjä kuvailee.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kodima
Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he!
Vepsän kelen kursiden openikad Järvenkülän ”Vepsän kond”-ozutelusel. Kuva: ”Vepsän kond”-sebran arhivaspäi
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль