Paavo Harakka: Mie olen Feďan Paušu da karjalane!

Paavo Harakka: Mie olen Feďan Paušu da karjalane!

Natoi Hiloin
09.10.2020
Paavo Harakka libo karjalazilleh Fed’an Paušu on karjalaine, kudai ainos on paissuh karjalakse. Hänen luja omassah karjalažuos pidämine ei ole muuttunuh silloi, konzu iččenästy karjalan kieldy buitegu ei ni olluh Suomes.
Paavo Harakka: “ Kuvassa on Ristisaatto Veskelyksessä 1991. Ilmari Pullo kandau ristua, Paavo da Paavon sisär Lyyli – obrazua. Buat’uška Martti Honkaselkä da diekka Mauri Mahlavuori seuratah.
Paavo Harakka: “ Kuvassa on Ristisaatto Veskelyksessä 1991. Ilmari Pullo kandau ristua, Paavo da Paavon sisär Lyyli – obrazua. Buat’uška Martti Honkaselkä da diekka Mauri Mahlavuori seuratah.

– Sinä olet karjalaine da pagizet karjalakse. Kus ollah sinun juuret da kus meni lapsusaigu? 

Miun juuret on Suojärvellä. Siellä Kaidarven agjalla on sugu elän jo 1700-luvun allus saite. Voinan algaessa siirryimmä evakkoh. Mie synnyin Ylihärmässä 1941. Jatkovoinan aigah matkaimma järilleh Suojärvellä. Kezällä 1944 pidi jättiä Suojärvi. Miän muianruadajan pereh sai eländäkohaksi Valtimon prihodan Pohjas-Karjalassa. 

– Kus da mih olet opastunnuh?

Rahvahanškolan kävyin Ylä-Valtimolla. Sieldä lähin opastumah da piänyörilöi kiändelemäh. Siit 1966 valmissuin opastajaksi Kajuanan seminuarasta 1966.

– Oletgo ainos tundenuh iččie karjalazennu da paissuh karjalakse jo lapseššu? 

– Miun lapsuon aigah pagizimma nuaburiloin kera kogo aijan omua varzinkarjalan murretta (Paavo tarkoittau varzinkarjalan suvimurrehtu – toim.). Vasta školassa opassuin suomen kieleh. Muissan, kuin piäzimmä urokan jälgeh enzimäzen kerran pihamualla, mie dogadin lötöin da huikkain: – Kaččokkua, miitus lötöi hyppii! Silloin suomenkieline brihačču sanoi: – Mikä löttö se on! Sehän on sammakko! Nenga sain tiediä lötöin nimen suomeksi.

Onnuako olin kymmenvuodine, konza nuaburissa oli mitahtö kerähmö. Siellä kuulin pajon Čiganazet karjalaksi. Sinä ildan ellennin tovessah, sto mie olen karjalane da tua kieli on miun muamankieli. Sidä miun pidäy paissa da opastuo kirjuttamah.

– Kedä kuuluu sinun nygözeh pereheh? Pagizettogo kois karjalakse? 

– Mie elän nygöin mučoin ker kahelleh. Ainavo poiga opastui inzin’yöriksi da ruadau oman perehen kera. Mučoi ei malta paissa karjalaksi, vain hiän on opastun ellendämäh miun paginat. Mie näit välis pagisen omalla kielellä. Konza miän poiga oli pieni, mie kiännin da luvin kai lapsien suakkunat karjalaksi. Poiga vähäzellä malttaugi paissa da ellendäy paginat.

– Sinul on äijy karjalankielisty julgavuo. Midä kaikkie olet kirjutannuh da piästänyh ilmah karjalakse? 

– Mie zavodin kirjuttamah varzinkarjalaksi jo 1950-luvulla, konza kirjutin Nuori Karjala-aviezah. Myöhembäh kirjutin Karjalan Muah. Enzimäne miun kirjuttama kniiga, Sunduga, jullattih 1989 da suakkunakniiga Tuhkamukki 1996. Mollembien kniigoin painatuksen maksoi Suojärven Pitäjäseura. Samah aigah kirjutin Oma Suojärvi -lehteh paginua da net on suatettu lugiettavaksi 2010. Suojärven Pitäjäseuran historiikin kirjutin 2001.

Paginoi da tekstua olen kirjuttan moneh lehteh: Nuori Karjala, Karjala, Karjalan Heimo, Oma Mua, Oma Suojärvi, Kainuun Sanomat, Vienan Viesti da Žurnuala. Olen dai kirjuttan ezimerkiksi Valtimon kotiseutukniiga, Karjalan Pagin, Kielen kärjessä Ukri, Suojärven pitäjähistoria neljä. Kiändän olen, ezimerkiksi, Tiähtibrihat, Eigu-ouppera, Haanpään 20 novellua, Lauluja lapsille 2017, lauluja aikuisille 2018 da 10 suakkunua lapsille 2020.

– Olet äijän kerdua ajelluh Karjalah. Konzubo oli enzimäine Karjalan matku? Mittumih kohtih puutui čökähtiäkseh? 

– Enzimäzen kerran matkain Petroskoih raudahevolla 1977 turistamatkana. Endizellä kodipaikalla Suojärvellä piäzin käymäh 1989 TV1:n toimituksen matkassa. Se ozutettih Suomen televiizorissa. Sen jälgeh olen käynyn kymmenkunda kerdua Suojärven Pitäjäseuran i Valtimon suojärveläzien keralla. Vuonna 1991 veimmä pikkarazet puurissat Kaidarven kalmoimualla. Valtimon škola da Veskelyksen  škola luajimma ystävyyven. Käimmä lapsiloin kera kolmeh kerdah Veskelyksessä da veskelykseläzet kävyi Valtimolla...


Ližiä lugekkua Omas Muas 7.10.2020



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ku ei keziä enne Iivananpäiviä, sit ei talvie enne Rastavua
Iivananpäivy (Kezä-Iivan) on suurembii kezäpruazniekkoi karjalazile. Vahnan aijan mugah se on 24. kezäkuudu da uvven — 7. heinykuudu.
Karjalan Sanomat
Vanhasta katukiveyksestä uusi nähtävyys
Aunuksessa vapaaehtoiset puhdistavat kivipäällystettä hiekasta, roskasta ja kurasta. Töiden aikana he ovat löytäneet vanhoja esineitä.
Karjalan Sanomat
Piirit edistävät liikuntakasvatusta
Liittovaltion hankkeen mukaan Kemin ja Mujejärven piireihin rakennetaan kaksi GTO-urheilukenttää. Niillä halukkaat voivat kuntoilla ja suorittaa GTO- liikuntakasvatusohjelman kokeet.
Karjalan Sanomat
EcoFest kaksipäiväiseksi urheilutapahtumaksi
Kansainvälinen urheilufestivaali EcoFest tarjosi useita aktiviteetteja urheilun harrastajille. Ohjelmassa oli uinti, SUP-lautailu, juoksu, sauvakävely, jooga ja pöytäjääkiekko.
Kipinä
Kusbo on parembi eliä?
Karjalah rodivunnuh Oles'a muutti perehinneh elämäh Amerikkah Kolorado-štuattah. Oles'a sanelou, kui eletäh da opastutah amerikkalazet lapset.
Kodima
Miš voib starinoita Venäman Pohjoižen verokeramik?
Petroskoiš radab Venäman Pohjoižen verokeramikan ozuteluz, kus om ezitadud enamba 50 harvinašt kalud savespäi.
Oma Mua
Kindahan zuakkunat on elavutettu festivualis
Mennyt pyhänpiän, 19. kezäkuudu, Kindahan kyläs jo 36. kerdua piettih juumorufestivuali. Tänävuon se oli omistettu syömizile da syöndytavoile.
Karjalan Sanomat
Petroskoin yliopisto: kiinasta uusi linja
Petroskoin valtionyliopisto avaa uuden opintolinjan. Opiskelijat oppivat kiinaa, englantia ja venäjää. Tänä vuonna linjalle pääsee 15 ihmistä.
Kipinä
”Kuki-rikku” - videožurnal lapsile
Maria Šašinal da Galina Baburoval sündui-ki idei tehta ilosine ”Kuki-rikku”-videožurnal vepsän da karjalan kelil. Projektan tegijad starinoičeba sen polhe tarkemba:
Karjalan Sanomat
Kuoromusiikki kaikui Petroskoissa viikonlopun yli
Kansainväliset laulujuhlat keräsivät yhteen noin 2 000 laulajaa Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль