Opiskelijat tutkivat Laatokan puistoa

Opiskelijat tutkivat Laatokan puistoa

Marina Tolstyh
28.03.2024
Laatokan saariston kansallispuisto ottaa vastaan 30 opiskelijaa kahden tutkimusmatkan aikana. Rahoitusta myönnetään valtion ohjelmasta.
Laatokan saariston kansallispuistossa viime lokakuussa käynyt opiskelijoiden retkikunta otti puistossa valokuvia, joita on esillä tänä vuonna Venäjä-messuilla. Kuva: Venäjän maantieteellisen seuran VKontakte-sivu
Laatokan saariston kansallispuistossa viime lokakuussa käynyt opiskelijoiden retkikunta otti puistossa valokuvia, joita on esillä tänä vuonna Venäjä-messuilla. Kuva: Venäjän maantieteellisen seuran VKontakte-sivu

Kaksi opiskelijoiden retkikuntaa osallistuu tutkimustöihin Karjalan Laatokan saariston kansallispuistossa tänä kesänä. Toista tutkimusmatkaa on suunnitellut kansallispuiston hallinto ja toista Moskovan talouskorkeakoulu. Molemmat projektit esiteltiin Avataan Venäjä uudestaan -ohjelman hankekilpailussa, jossa ne todettiin parhaiksi.

— Saaren ympäri -nimisellä tutustumisretkellä opiskelijat tutkivat etupäässä Laatokan Kilpolansaaren rannikkoa. Saari on muutaman kilometrin päässä Leningradin alueelta, ja saari on hyvin suosittu lepopaikka turistien keskuudessa, Laatokan saariston kansallispuiston johtajan apulainen Aleksandr Baršugov sanoo.

Kilpolansaari kuuluu Laatokan kansallispuistoon, mutta siellä on paikkoja, jotka ovat virallisesti puiston ulkopuolella. Saari on Laatokan kolmanneksi suurin.

Baršugovin mukaan retkikunnan päätehtävä on laskea saarella turistien suosimia levähdyspaikkoja ja arvioida, missä kunnossa ne ovat.

— Myös on tärkeä ottaa selville, onko saarella nuotio- ja roskapaikkoja, kuinka paljon telttoja pystytetään saarelle kesällä, retkikunnasta vastaava Baršugov kertoo.

Opiskelijat tutkivat ja kuvailevat levähdyspaikkoja, tekevät videoita ja ottavat valokuvia.

Istunnossa keskustelemme siitä, miten puistossa voi sovittaa yhteen luonnonsuojelua koskevia vaatimuksia sekä matkailun kehitysmahdollisuuksia, koulutustoimintaa ja muuta taloustoimintaa.
Andrei Andrjuškov, Moskovan talouskorkeakoulun opettaja

Moskovan talouskorkeakoulun opettaja Andrei Andrjuškov kutsuu johtamaansa retkikuntaan opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita, jotka osaavat pitää kyselyjä, tehdä työtä määräysten ja asetusten kanssa sekä toteuttaa kulttuurisia ja ekologisia hankkeita.

— Retken aikana nuoret tutustuvat puistoon ja auttavat puiston hallintoa nostamaan esille niitä ongelmia, joihin puisto on törmännyt, Andrjuškov täsmentää.

Retkikunnan jäseniä on yhteensä 15. He haastattelevat sekä puiston toiminnassa mukana olevien tahojen edustajia että myös puiston ulkopuolella asuvia asukkaita.

— Näin keräämme erilaisten tahojen edustajien mielipiteitä puiston tulevasta kehityksestä, retkikunnan johtaja esittää.

Esimerkiksi Kilpolansaarella Ostrov-niminen ei-kaupallinen järjestö on pitänyt koulutusleirejä.

— Retken aikana pidämme istunnon, jossa keskustellaan eri tahojen edustajien kanssa puiston kehityksestä. Keskustelemme siitä, miten puistossa voi sovittaa yhteen luonnonsuojelua koskevia vaatimuksia sekä matkailun kehitysmahdollisuuksia, koulutustoimintaa ja muuta taloustoimintaa, Andrjuškov miettii.

Hänen mukaansa opiskelijat voivat myös auttaa puiston työntekijöitä valmistamaan lainsäädäntöaloitteita, jotka voisivat säätää puiston alueella toteutettavaa matkailu- ja koulutustoimintaa.

Tämän vuoden tutkimusretkien hankekilpailuun saatiin 400 hanketta 129 yliopistolta ja korkeakoululta sekä 106 järjestöltä, rahastolta ja valtionlaitokselta Venäjän 106 kaupungista.
Ei-kaupallinen Venäjä on mahdollisuuksien maa -järjestö

Avataan Venäjä uudestaan -ohjelma edistää yliopistojen välistä yhteistyötä ja tukee opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden tutustumismatkoja eri puolille Venäjää hankkeiden puitteissa.

Ohjelma toimii Moskovan talouskorkeakoulun, Venäjän on mahdollisuuksien maa –alustan sekä Rosmolodež-nuorisoasiainviraston hallinnoiman Enemmän kuin matka -ohjelman tuella.

Opiskelijoiden retkeillä on mukana myös Venäjän maantieteellisen seuran ja vapaaehtoisten keskusten liiton edustajia.

— Tämän vuoden tutkimusretkien hankekilpailuun saatiin 400 hanketta. Niitä esitteli 129 yliopistoa ja korkeakoulua sekä 106 erilaista järjestöä, rahastoa ja valtionlaitosta Venäjän 106 kaupungista, kertoo tiedotteessaan ei-kaupallinen Venäjä on mahdollisuuksien maa -järjestö.

Tänä vuonna opiskelijat tekevät yhteensä 43 tutustumismatkaa maan 26 alueelle. Retki kestää noin kaksi viikkoa.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Karjalan Sanomat
Ruskeala houkuttelee maisemakierrokselle ja tapahtumiin
Marmoripuistossa voi nauttia upeista maisemista, osallistua urheilukisoihin ja kuulla huippuluokan muusikoita.
Oma Mua
Ol’ga Stepan’an: “Minä kunnivoičen perindöllizii ruuttii”
Petroskoilaine Ol’ga Stepan’an ombelou ainavoluaduzii karjalazii da vepsäläzii perindöllizii ruuttii. Nygöi perindöllizis sovis rahvas kävväh ei vaiku folklourupruazniekkoih, niilöi pietähgi argipäivinny.
Karjalan Sanomat
Nuori karjalainen vaatebrändi kiikarissa
Muotisuunnittelija Julia Pavlova esitteli tuoreen vaatekokoelmansa muotiviikolla Moskovassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль