Čoma vepsän ma. Šondjal

Čoma vepsän ma. Šondjal

Olʼga Žukova
19.03.2021
Meiden kaikenaigaine rubrik jatktab tundištoitta lugijoid kaikid čomembidenke vepsän man sujoidenke.
Puine sild Ojatin päliči. Kuva: Kipinä
Puine sild Ojatin päliči. Kuva: Kipinä

Ojatʼ-jogen molembil randoil seižub Šondjal-külä. Nece om keskvepsläižiden ma Piterin agjan Podporožjen rajonas. Šondjalan kesktaho nimitadas Sohromaks, mugažo om ülembaine pala – Mägi da alembaine Org.
Ojatin toižele randale voib putta mändes pušt sildadme vai ajada traktoral ani jogen päliči. Nügüdʼ deröunas om kaksʼ pušt sildad: üksʼ om uzʼ bibusild, a toine om alembaine, puižil jaugoil seižui sildaine
Sovetskijan aigan Šondjalan eläjad radoiba enamban sovhozas. Küläs oli ferm, kus pidetihe lehmid. Šondjeižed lapsed openzihe Järviden-külän školas. Šondjalaspäi Järvihessai om nelʼlʼ virstad. Nece om surʼ da lähembaine külä.

Šondjalas oli koume časounʼad. Orgos, ei edahan küläspäi om Pokrovan časounʼ. Männudel vodel tägä vanhan pertižen sijale oli letud uzʼ časounʼan sauvoduz. Mägel, koivuiden keskes seižub časounʼ, kuna keradase rahvaz Pedron päiväle, mitte om Šondjalan päpühä. Koumanzʼ časounʼ seižui vanhal mänijal Mäggärʼ-külähä tel. Nügüdʼ necen časounʼan sijale jäi vaiše zavetan kivi, kuna tuleskeleb ristituid.
Šondjal om vanh, penʼ vepsläine külä. Meiden päivil sigä eläb läz kaksʼkümned mestʼ. Kut toižiš-ki küliš kezal eläjid tegese enamba.
Nelʼlʼ vot tagaze Šondjalas mäniba suren vändfilʼman sjomkad. Filʼman nimi om ”Žili-bili”. Sjomkoiden täht tarbiž oli čoma todesine külä. I Šondjalan randad da pertid tuliba melʼhe kinon tegijoile. Kaiken kezan küläs eli da radoi äi mehid. Nece oli melentartuine azj külän eläjiden täht da äjile jäi muštho.

ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль