Navedin tehta midä-ni Venäman rahvahiden hüvüdeks

Navedin tehta midä-ni Venäman rahvahiden hüvüdeks

Galina Baburova
13.10.2023
“Penikaine princ” om üks’ kaikid popul’arižembiš kändmižen täht kirjoišpäi mirus. Se om kätud enamb mi 300 kel’he. Nügüd’ nece kirj noren kändajan Maksim Kuznecovan taguiči om kätud vepsän-ki kel’he.
Nor’ kel’tedomez’ Maksim Kuznecov kirjanke. 6+. Kuva: Maksim Kuznecovan arhivaspäi
Nor’ kel’tedomez’ Maksim Kuznecov kirjanke. 6+. Kuva: Maksim Kuznecovan arhivaspäi

— Maksim, ken tarjoiči sinei käta “Penikašt princad” vepsän kel’he?

— Niken ei taričend, pätin käta “Penikaižen princan” vepsän kel’he iče.

— Kus läksi eloho nece kirj? 

— Nece kirj läksi eloho Germanian Nekkarštainah-lidnas. Sigä sij adase mugoine “Edition Tintenfaß”- nimine painišt, mitte pästab “Penikaižid princoid” da völ miččid-se toižid kirjoid lapsile erazvuiččil kelil. Jäl’gmäižil vozil se om pästnu “Penikaižen princan” marin, mansin, erz’an, mokšan, udmurtan da eskai beserm’anan kelil – necen noren kirjkelen istorij as se om vaiše toine painuz. Tetes neciš, kerdan minä pätin kirjutada heile ičesain da ičein kändmižes. Nece painišt hüviš meliš zavodi rata senke. Siš pidab spasiboita painišton pämest Val’ter Zauerad.

— Oli-ik kirj paindud miččen-se projektan abul?

— Germanialaine painišt iče ecib sponsorid ičeze projektoiden täht. “Penikaižen princan” vepsän kelel hö painoiba ičeze sebranikoiden den’goil – nened sebranikad oma “Penikaižen princan” navedij ad da kollekcionerad, päazjas Evropaspäi (no om heiden keskes üks’ ristit Venämalpäi-ki, om ristit Kanadaspäi, ristit Ühtenzoittud Štatoišpäi-ki). Heiden nimed oma kirjutadud kirjan augotišes.

— Mikš tartuid neche radho?

— Minei kaiken oma olnuded melentartuižed Venäman rahvahiden keled da om olnu tärged tehta midä-ni niiden da niil pagižij oiden rahvahiden hüvüdeks. Olen opendanu vepsän kel’t da radnu senke völ školan vanhembiš klassoišpäi: ozutesikš, 2012. vodel, opetes ühesandes klassas, kirjutelin kirjutusid vepsänkeližehe Vikipedij aha. Siš-žo aigaspäi olen ühtnenu erazvuiččihe projektoihe, miččed om sidotud Venäman rahvahiden keliden kaičendaha da kehitoitandaha.

Kerdan meletin, miččen kirjan voižin käta vepsän kel’he, miše popul’arizoitta sidä. 2017. vodel zavodin käta Nikolai Kunan “Amuižen Grekanman mifad da legendad”-kirj (da 2019. vodel kändin sen ezmäižen palan), no sid’ el’genzin, miše pidab löuta midä-se kebnembad. I kerdan johtutin Antuan de Sent-Ekzüperin “Penikaižes princas”, siš, kut lugin sidä iče völ augotižškolas, kut ozutelin kuvid sišpäi ičein mamalein. Valičin sen kändmižeks 2019. vodel, no sikš, miše siloi openzimoi üläopištos da joudjad aigad ei olend, tegin kändmižen vaiše vodel 2021.

— Oli-ik melentartušt?

— Ka, minei kaiken om me lentartušt käta miččid-ni tekstoid venän kelespäi toižihe kelihe vai toižiš kelišpäi venän kel’he. Vepsän kel’he aigemba olen jo kändnu tekstoid “Vepsän kond”-sebran “Mamoin keitänd” da “Vepsän kondun starinad”-kirjoiden täht. Teta äi kelid da opeta uzid om melentartušt. 

— Miččid kelid tedad i mitte niišpäi om kaikid armhemb?

— Vepsän kelen ližaks minä tedan suomen, udmurtan da tataran kelid. Miččes-se märas tedan čuvašan, pol’šan da anglij an-ki kelid. Mitte kel’ om kaikid armhemb minei, om jüged sanuda. Kaik-se sanun, miše runoid minä kirjutan vaiše vepsäks, eskai venäks en kirjuta.

— Om-ik läheline sinei “Penikaižen princan” tekst? Sen päheng?

— Konz zavodin käta necidä tekstad vepsän kel’he, tozi sanuda, en muštand hüvin, miš se starinoičeb, mitte om kirjan s’užet. No kätes sen, el’genzin, miše “Penikaine princ”, nacein, om lujas läheline minei. Minä-ki paksus en el’genda aigvoččid, en elä muga, kut eläba toižed minun üks’igäižed mehed, da minun-ki elos konz-se oli rusked roza.

— Midä oli jügedahk käta? Voib olda, ozutesid teged, mitte oli jüged sana vai nimi, vai virkeh, mittušt oli jüged käta.

— “Penikaižen princan” tekst om lujas üks’kerdaine. Sen-žo aigan se ei ole sur’, da siš, voib olda, om-ki sen popul’arižuden peituz.  Pidab sanuda, miše se om kaikid popul’arižemb kirj mirus kändmižen täht Biblij an jäl’ghe, “Penikaižid princoid” paindas erazvuiččiš maiš erazvuiččil kelil, siš lugus Venäman rahvahiden kelil-ki. No penid jügedusid kaik-se oli. Ozutesikš, ühtel planetoišpäi, miččile tuleb Penikaine princ, eläb ristit, kudamb navedib, konz hänele hloputadas, konz händast arvostadas, no iče nimidä ei tege. Kut nimitada mugošt ristitud vepsäks? Nügüd’, kirjan kändmižen jäl’ghe, händast voib nimitada “arvonnavedij aks”. Mugažo vepsän kel’he tuli völ üks’ uz’ sana – “valdanalaine”.

— Jose luged necidä tekstad kebnaks?

— Ka, muga meletan-ki. Se om lujas süvä tekst, no se om kirjutadud lujas üks’kerdaižil sanoil da sanundoil. (Siš pidab spasiboita sen venäkel’he kändnut Nora Galid-ki, tetabad sovetskij ad kändajad.) Nimiččid kändmižen täht jügedoid kel’vändoid, kut “Alisa čudoiden mas” vai “Garri Potter”-kirjoiš, sigä ei ole. Sikš minai ei olend surid jügedusid sen kätes.

— Ken abuti sinei necen radonke?

— Minä pakičin toimitada ičein kändmine vepsläšt kel’tedomest Nina Zaicevad, hän hökkähti tehta se. Hän-ki süveni neche radho, tegi äi kohendusid, miše tekst tuliži völ parembaks da sel’ktembaks. No necil meiden rad tekstanke ei lopnus: minä lugin tarkašti Nina Zaicevan nevondoid da kacuin kohenzdusid, i sid’ mö hänenke diskutiruim Internetan kal’t erasiš tekstan sij oiš da sanoiden formiš, miše kaik olnuži oikti.

— Kut pit’kha kändid?

— Läz kud. Zavodin da lopin necen azjan 2021. voden sügüz’kus.

— Mitte om kirjan tiraž?

— Kirjan tiraž om 300 ekzempl’arad, niišpäi 20 minä sain počtal. Tahtoižin jagadas niil da ičein “Elo”-runokogomusil Piterin, Pod po rožjen da vepsläižiden küliden kirjištoidenke.

— Linneb-ik ekzempl’ar meiden toimišton täht?

— Ka, lahjoičen “Periodikale” ühten ekzempl’aran. Petroskoiš  om äjak-se sij oid, kus necile kirjale pidab olda, da völ tahtoižin antta ekzempl’arad Änižröunan küliden školiden kirjištoihe.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Oma Mua
Tverinkarjalua roih enämbi iänikartal
Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan karjalan kielen da fol’klouran tutkijat ajeltih Tverin Karjalah tallendamah tverinkarjalastu paginua karjalan da vepsän kielen iänikartale pandavakse.
Karjalan Sanomat
Mansikka on kypsynyt noin viikon etuajassa
Karjalaiset marjanviljelijät ovat ryhtyneet poimimaan ensimmäisiä mansikoita, joita he myyvät suoraan tilalta tai myyntipisteissään ympäri Karjalaa.
Oma Mua
Runonlaulajien musejo täytti 40 vuotta
Runonlaulaja Marija Remšun talo eli Runonlaulajien musejo Kalevalašša täyttäy tänä vuotena 40 vuotta. Musejo avasi oveh 17. kešäkuuta vuotena 1984.
Karjalan Sanomat
Ihmissuhdedraama koukuttaa
Karjalan kansallisen teatterin näyttelijöitä voi nyt nähdä Ainut mahdollisuus kolmelle -televisiosarjassa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль