Mučči

Mučči

Juakko Rugojev
18.11.2023
Koiralla oli Mučči-pentu. Erähyänä päivänä Mučči lähti pihalla juokšentelomah ta näki kolme kikkie.
Mučči ryhtyi lakkimah maituo. Kuva: Ol’ga Ikkonen
Mučči ryhtyi lakkimah maituo. Kuva: Ol’ga Ikkonen

Emäkoiralla oli pentu. Pennulla oli kakši pientä korvua, kakši pientä šilmyä, yksi pieni šuu ta šen šilmät oltih niin pienet, jotta pentu ei nähnyn niillä mitänä. Emäkoira šyötti šitä maijollah, ta kahen netälin piäštä pennun šilmät avauvuttih. Še näki nyt enši kerran oman muamon ta kopin, ta kopin loukošta pihamuan.

Pentu oli väriltäh pikimušta. Šentäh šitä ruvettih kuččumah Mučiksi.

Erähyänä päivänä Mučči šano:

— Mie lähen pihalla juokšentelomah.

— Mäne, ka juokšentele vain kopin ympärillä. Muitein ekšyt, emäkoira vaštasi.

Mučči unohti heti, mitä muamo oli šanon. Še juoksi pihamuan yli ta näki, kuin kolme kikkie lakki maituo mal’l’ašta. Mučči kyšy:

— Ketä työ oletta?

— Olemma kiššanpentuja.

— Mitä työ ruatta?

— Juomma maituo.

— Mieki tahon maituo.

— Juo täštä, meijän kera.

Mučči mäni mal’l’an luo, tyrkkäsi kikit šyrjäh ta šano:

— Maito on makie. Mie juon šen kaiken yksin.

Mučči aštu käpälineh mal’l’ah ta ryhty lakkimah maituo.

Mučči mäni pahoilla mielin koppih ta uinahti šurušša. Šeuruavana huomenekšena še kyšy tuaš pihalla.

Kiššanpennut alettih n’aukuo ta itkie. Niijen Mirri-muamo kuuli pentujen valitukšen. Še tuli paikalla. Nähtyön Mučin käpälineh maitomal’l’ašša Mirri šiänty. Šen niskakarvat ta häntä pörhissyttih. Mirri šihasi ta löi käpälälläh Muččie turpah.

Mirrin kynnet kruaputettih kipiešti Mučin turpua. Še šäikähty pahanpäiväsekši ta juoksi vinkuon koppih.

— Mitä šie itet? muamo kyšy huolissah.

— Šuuri kišša kruaputti milma kynšilläh.

— Mitä šie ruavoit šillä?

— Ajoin kikit pois ta join niijen maijon.

— Aihieštapa šilma rankaistih, tyhmä pentu. En piäššä šilma enyä yksin juokšentelomah. Painu koppih omalla pahnalla!

Mučči mäni pahoilla mielin koppih ta uinahti šurušša. Šeuruavana huomenekšena še kyšy tuaš pihalla.

— Kopin luota ei šua männä loitoš, emäkoira šano tottelomattomalla lapšellah.

Pentu näki, kun talon emäntä tuli pihalla, tiputteli pihamualla jyvie ta hänen ympärillä keräyty pienie keltasie pallosie. Kun emäntä mäni pois, Mučči juoksi niijen luo.

— Ketä työ oletta?

— Tipasie.

— Olettapa pienie ta nakrettavie, Mučči šano halvekšivašti. — Mitä työ n’okitta?

— Makeita jyvie.

Ajan ollen Mučista kašvo šuuri kuulijaini nuori koira. Še oli niise rohkie.

Mučči maisteli jyvie, ka ne ei maissuttu miltänä, hiekka vain kričasi hampahissa.

— Kylläpä työ oletta tyhmie. Läkkä leikkimäh!

Mučči alko tunkie kananpoikie turpallah ta käpälöilläh, tipaset šäikähyttih ta juoštih piipittyän pakoh.

Kukko kuuli kananpoikien valitukšen ta tuli vihasena paikalla juuri konšan Mučči tallasi käpälilläh jyvie muah. Kukko n’okkasi Muččie kipiešti piälakkah. Mučči alko ulata kivušta ta juoksi koppih.

— Mitä šie itet, oletko tuaš ruatan pahua? emäkoira kyšy.

— Mie šotin vain niijen jyvät hiekkah ta kučuin šiitä tipasie leikkimäh. Ne juoštih pois ta kukko löi milma kovalla koukkun’okallah.

— Olet ašnin šenki rankaissukšen. Konša šie alat käyttäytyö kunnollisešti? muamo päivitteli.

Še ei piäštän Muččie moneh päiväh kopista uloš. Šiitä Mučči lupasi olla kilttinä. Šen jälkeh Mučči pitiki oman šanan eikä kiušannun enyä heikkoimpieh.

Ajan ollen Mučista kašvo šuuri kuulijaini nuori koira. Še oli niise rohkie. Še ei piäštän repuo tipasie hätyyttelömäh ta šuojeli pienie kikkijä vihasilta kylän koirilta.


Kiänti Maikki Remšujeva.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Opastajan viizahus
Kazahstuanan rahvahan suarnat ollah opastajat, tävvet monien polvien rahvahien viizahuttu. Tämä’ surnu kerdou erähän Opastajan neros.
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль