Modkuviden peitjüvä

Modkuviden peitjüvä

Larisa Smolina
05.12.2023
Šoutjärven muzei tarjoičeb kacta vepsläižiden modkuvid.
Ozutelusel voib nägištada eri-igäižiden vepsläižiden fotoid. 0+. Kuva: Ilja Timin
Ozutelusel voib nägištada eri-igäižiden vepsläižiden fotoid. 0+. Kuva: Ilja Timin

Šoutjärven vepsän etnografižes muzejas necen voden lophusai radab tetaban fototegijan Ilja Timinan foto-ozuteluz, miččen nimi om “Vepsläižed modod”. Kacmaha sidä tuleskeleba ei vaiše šoutjärvelaižed, no mugažo adivod susedkülišpäi da Petroskoi-lidnaspäi.

Foto-ozutelusel om todud ezile 27 kuvad, nelläs niišpäi oma Änižröunan vepsläižed küläd — Sür’g, Šoutjärv’, Toižeg, Kaskez. Fotod om tehtud dronal ani taivhalpäi. No päfotoradod ozutaba vepsläižid, kudambad eläba erazvuiččiš vepsläižiš küliš, hö oma eri-igäižed ristitud da erazvuiččiden radoiden tegijad.

Fotokuviš voib nägištada vepsläižiden školiden openikoid, norid vepsän kelen opendajid, keskigäižid ristituid, mugažo ukoid da akoid, kudambiden sil’miš om kogonaine elo, melevuz’ da tarkuz’.

Kaikid nenid ristituid ühtenzoitab vaiše üks’ azj — armastuz vepsän maha. Hö kaik oma vepsläižed, vähäluguižen pohjoižrahvahan kul’turan da kelen kaičijad.

— Tehta ristituiden modkuvad om kaikid jügedamb azj. Neciš rados ei voi olda vaiše üks’ mez’. Konz sinä teged ristitun modkuvad, nece om sur’ process, miččehe ühtneb kaks’ mest, fototegii Ilja Timin sanub.

Ku sinä löudad ühthižid temoid da pagižed ristitunke, ku sinä tedištad hänen elon polhe, löudad ühthižid tutabid, ühthižid armhid azjoid, ristit avaidase sinei i siloi ei ole tärged, äjak hänele om vot.
Ilja Timin, fototegii

— Konz sinä zavodid rata, sinei om jüged eskai kuvitelda päs, mitte linneb necen ristitun fotokuva. No ku sinä löudad ühthižid temoid da pagižed ristitunke, ku sinä tedištad hänen elon polhe, löudad ühthižid tutabid, ühthižid armhid azjoid, ristit avaidase sinei i siloi ei ole tärged, äjak hänele om vot.

Erašti oleskeleb muga, miše iče elo abutab sinei avaita ristitun da kacta hänehe ani toižil sil’mil. Siloi sinä void kuvitelda ičeiž päs, miččen nece ristit voiži olda modkuvas. Sinä näged händast ei vaiše irdpolelpäi, no sinä el’gendad, mitte taba om necil ristitul.

Hän nikonz ei unohta Mihail Pidžakovad Šokš-posadaspäi.

— Ezmäks mö tulim hänen pertihe da tegim snimkoid hänenke päčinno, a konz läksim veriile, minä nägištin übuses finkad-regut. Minä siloi en voind eskai meletada, miše necil regudel voib ajada rauh mez’. Minä meletin, miše nece vanh regut igän seižuba übuses i niken ei aja niil, sanub Ilja.

— No kut-žo minä čududelimoi, konz poles časus päliči toižen sjomkan tegemižen aigan taivhalpäi dronan abul minä nägištin, kut Mihail Pidžakovan pertišpäi läksi mez’, heredašti heiti lunt regudelpäi da ajaškanzi külädme.

Nece sportsmen oli Mihail Aleksandrovič Pidžakov, kudambale om 92 vot i kudamb kaikuččel homendesel ajeleb rižamaha ičeze tütärt külän toižehe agjaha.

— Nece azj tartui minun muštho da lujas abuti avaita minei Mihail Aleksandrovičad. Minä el’genzin, miččed vahvad, vägekahad oma meiden pohjoižmehed!

Ilja Timin om vepsläine. Hänen jured maman polespäi oma kahtes vepsläižes agjaspäi – Änižröunaspäi da Vologdan agjaspäi. Ilja iče paksus ajeleb kodimale, saskeleb hengenlibutandad ičeze uziden fotoradoiden täht.

Ilja Timin om tetab fototegii kut Karjalan mal, muga sen irdpolel-ki. Hän navedib tehta sjomkoid londusel, radab erazvuiččiš pohjoižmaiš. Hän om mugoižiden suriden fotokonkursoiden vägestai, kut “Zolotaja Čerepaha”, “Wikipedia Rossia”, “Wikipedia Mir”, “Russkoje Geografičeskoje Obščestvo”, “National Geographic”. Hänen fotokuvid voib nägištada erazvuiččiš muzejoiš, turistoiden keskusiš, tedokirjoiš, Venäman lehtesiš.

Ilja Timin om vepsläine. Hänen jured maman polespäi oma kahtes vepsläižes agjaspäi — Änižröunaspäi da Vologdan agjaspäi. Hänen baboi Valentina F’odorovna Petuhova om sündunu Kaskezaha, a hänen dedoi Anatolii Vasiljevič Petuhov om Šimjärv’-küläspäi.

Ilja iče paksus ajeleb kodimale, saskeleb hengenlibutandad ičeze uziden fotoradoiden täht.

— Vepsläižes londuses om magine vägi, hän sanub.

”Vepsläižed modod” -foto-ozuteluz nece om suren radon satuz. Ved’ kogonaižen voden Ilja Timin ajeli vepsläžid külidme da vedi fototegemižen mastar’-klassoid školan openikoile, starinoiči norištole ekspozicijan, lämoin, kuvahaižen, fotokameran da dronan polhe, andoi nevondoid da ozuteli kaiken fotoiš, valiči lapsiden keskes parahimid fototegijoid da pani heile korktoid arvznamoid.

Kaikuččele školale Ilja lahjoiči ičeze čomid fotokuvid, miččed nügüd’ čomenzoitaba školan seinid da, voib olda, libutaba openikoile henged tehmaha ičeze fotoid.

”Vepsläižed modod”- foto-ozuteluz om tehtud Vepsän kul’tursebran abul "Kel’ — minun Kodima"-projektan aigan Karjalan man pämehen grantoiden fondan rahatugel.

Ozuteluz radaškandeb Šoutjärven muzejas uden voden augotišehesai, a sid’ ajab Änižröunan vepsläižid külidme.

Ilja Timinan ueded vägestused

Ei amu Ilja Timin udes sai pauksijan rahvahidenkeskeižes fotokonkursas, miččen nimi om “Kuldaine čerepah”. Kaiked siš om 39 vägestajad 13 sädandrubrikas. Ilja Timinan viž fotod putui konkursan ”100 parahint londusen fotokuvad” -lugetišhe. Üks’ neniš fotoišpäi sai koumanden sijan “Londusen taideh da irdnägo”-sädandrubrikas.

— Vodel 2017 jo ühtnin neche konkursaha, siloi minun foto, mitte oli tehtud Arhangel’skan agjas, sai ezmäižen sijan. No minai oli uništuz, miše oliži arvostadud meiden čoman Karjalan londuzkuva. Täl vodel se ozastui, sanub Ilja.

Foton nimi om “NLO — tundmatoi jäine objekt”. Se oli tehtud Oloncan rajonas Olonka-jogen päl.

Ilja ajoi Moskvaha necen projektan festivalin avaidusele, kus sai ičeze pauklahjan.

Festivalin aigan om avaitud konkursan parahimiden fotoiden ozuteluz da mäneba mastar’-klassad. Ozutelusel om ezitadud londusen, linduiden, živatoiden da kazvmusiden kuvid da erašti sihe om ližatud hajumujatesid.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль