Minun elon deviz: "Ala varasta, tege iče!"

Minun elon deviz: "Ala varasta, tege iče!"

Galina Baburova
24.01.2024
Karjalan arvostadud artist Aleksandra Aniskina om sündnu Petroskoiš, no vepsläižed jured hänel oma kahtes polespäi.
Aleksandra uništab väta Jekaterina Sur’t. Kuva om Aleksandra Aniskinan arhivaspäi
Aleksandra uništab väta Jekaterina Sur’t. Kuva om Aleksandra Aniskinan arhivaspäi

– Kus oled sündnu? Kuspäi oma sinun vepsläižed jured? Om-ik kaičenus teiden sugun pert’ vepsän mal?

– Olen sündnu Petroskoiš. Minun mam om Änižröunan, a tat – Vologdan agjan Babajevon rajonan vepsläižišpäi. Baboi maman polespäi om Kalagespäi, a dedoi Kakkarvespäi. Nimittušt pertid jo ei ole jänu. Babal oli viž poigad da koume tütärt. Minun mam starinoiči minei meiden juriš, konz olin völ penikaižen lapsen. A miše minun tat om vepsläine, mam tedišti, konz hö oliba jo nainuded.

Olen sündunu, konz mamale oli 40 vot, a tatale – 50. Tatan pasportas oli kirjutadud, miše hän om venälaine. 

– Tedab-ik sinun mam vepsän kel’t?

– Baboi pagiži vepsäks hüvin. Mam enamba el’gendab, pagižeb kodikelel vähemba. 

– Miččes igäs sinai sündui melentartuz’ heimon istorijaha?

– Školas en meletand rahvahaližudes, laps’aigal om toižid melentartusid. Konz oled sündnu lidnas, külähižes elos ed meleta-ki. Sihe ei kingitagoi homaičust. Hot’ nügüd’ minei om lujas žal’ necidä. Külähine elo vedäb mindai. Minun uništuz om sauda pert’ Äniženröunas, säta sigä teatraline studii i eläda ozakahašti neniš tahoiš hillüdes. Toivon, nece uništuz konz-ni tuleb eloho. 

Tundustada ičtain vepsläižen zavodin jo norudes, školan jäl’ghe. Mam starinoiči minei vepsläižiš, vei mindai Kalagehe, ozuti minei necen čoman külän. Mamoi sanui, miše minei tariž teta i muštta ičein juriš. Tat, kuni oli hengiš, mugažo vei mindai kodimale. Sigä minai ei ole jo nimiččid heimolaižid. Minun kanz ei ole sur’. Nügüd’ läheližispäi minai om vaiše mam. 

– Konz pätid tehtas aktrisaks? Oli-ik nece laps’aigan uništuz? 

– Nikonz ei uništand tehtas artistaks. Laps’aigal lujas navedin lugeda. Meletin, konz kazvan, tegemoi literaturan opendajaks. Opetes licejas №1, valičin filologija-openduzpolen. No školan jäl’ghe ajoin opendamhas Suomehe. Mam lujas tahtoi necidä. Ku minä siloi en ajanuiži, ka, meletan, radaškanzin opendajan, kut tahtoin-ki. No elo Suomes minei ei tulend mel’he. Voden minä openzimoi sigä programmistaks. Kerdan nägištin internetas, miše Karjalan Rahvahaližehe teatraha kuctas openikoid. Valitihe ezmäi kaiked nenid, ked tedaba suomen vai karjalan kelid. Siloi teatras ei olend melentartust vepsän kel’he. Spektakl’ad mäniba suomen kelel, i vaiše ozutihe ezmäižed spektakl’ad karjalan kelel. Päzundan aigan Sergei Pronin küzui minai, miččen rahvahan ezitai minä olen. Minä sanuin, miše olen vepsläine. I sid’ zavodin tarkemba oppida “vepsläšt temad”, siloi minai sündui taht kaita da kehitoitta vepsän rahvahan kul’turad.

Olda artistan om mugažo jüged. Polespäi kaik nägub kebnemba. Opendusele mö tulim kahesa časud homendest da läksim sišpäi 23 časud ehtad.
Aleksandra Aniskina

Nel’l’ vot mö openzimoiš Kul’turan da taidehen kolledžas. Meiden opendajad oliba Moskvaspäi, Piterišpäi da Karjalan Rahvahaližes teatraspäi. Meiden kurs vaumištadihe specialižesti necen teatran täht. 

– Oli-ik jüged opetas?

– Openduz oli jüged. Olda artistan om mugažo jüged. Polespäi kaik nägub kebnemba. Opendusele mö tulim kahesa časud homendest da läksim sišpäi 23 časud ehtad. Om ozakahid-ki johtutesid opendusespäi, no päazjan nece oli jüged aig. Minun elos nikonz i ni-mi ei antte kebnas. Kaiken ičein elos sabustin iče. Voin sanuda, miše minun napernudele i tahtole midä-se sabustada elos, kadehtitihe. Ken konz-ni abuti minei da tugezi mindai, lujas arvostan. Mugoižid ristituid om vähä. 

– Muštad-ik, konz ezmäižen kerdan putuid teatraha? Konz sündui nece armastuz scenaha?

– Ezmäižen kerdan tulin teartraha tatanke. Nece oli laps’aigal. Hän vei mindai Karjalan Muzikaližehe teatraha ”Ilokaz leskiak”-operettale. Hot’ siloi aktrisan rados en meletand-ki, minei tuli mel’he nece teatraline “il’mišt”. Voib olda, jo siloi midä-se kosketi minun henged. 

– Mitte oli sinun ezmäine sur’ rol’ professionližes teatras?

– Minun ezmäine rol’ oli Julia “Haos” -spektakl’as. Nece oli lujas jüged aig. Siloi minun tulendaspäi teatraha surid rolid ei olend. A nece spektakl’ mäni suomen kelel. Pidi panda muštho 60 lehtpol’t suomen kelen paginal, ei kirjkelel! Julian rol’ oli mugoižen rehkaidusen professionaližes aktrisan rados. 

– Mitte om sinun armhemb rol’? 

– Navedin kaik ičein rolid. Kaikuččel om ičeze istorii, ičeze jügedusid, avaidusid. Jäl’gmäižišpäi rolišpäi minei om mel’he minun vepsläine neižne Anna Lisicina. Kaikutte rol’ om znamasine artistan täht, hot’ penikaine, hot’ sur’. I kaikutte om kalliž. 

 – Keda uništad völ väta?

– Konz-se tahtoin väta Miledin “D’Artanjan i koume mušket’orišpäi”. Nece ei ole minun tipaž. Meletan, miše se jäb-ki uništusen. Tahtoižin väta Jekaterina Sur’t (Velikajad). Minai om kost’um necen rolin täht. Siš radan erazvuiččil azjtegoil. Ku en vastta nimittušt ohjandajad, ken nägištab mindai neciš roliš, ka minä iče tegen kaiken, miše nece uništuz tuliži eloho. Minun elon deviz – ala varasta nimidä, tege iče.

Nügüd’ elän garmonijas mirunke. Minai om armaz radsija teatras da minai om äi melentartusid, miččele löudan aigad.
Aleksandra Aniskina

– Mitte azj om kaikid jügedamb artistan rados?

– Openzimoi toižel voz’kursal, meiden mastar’ vaumišti “Karlson” -spektakl’ad. Mö vändim klounoid. Muga tegihe, miše edel minun ezmäšt ozutelust scenal tat läksi elospäi. Enamba kaikid mirus minä armastan minun tatad. Hän oli parahiman mužikan, ozutesen minun täht, tarbhaižen mehen minun elos. Siloi minä el’genzin, miše üks’ artistan radon jügedusišpäi om mugoine azj: sinei tariž lähtta scenale i tehta se, midä pidab, kacmata nimiččihe ozatomusihe.  Sinei pidab vägestada kibud. 

– Žalleičid-ik konz-ni, miše valičid necen professijan?

– En žalleičed. Nügüd’ en voi kuvitelda ičtain nikenen toižen.

– Starinoiče ičeiž toižiš melentartusiš. Ved’ sindai tetas ei vaiše kut teatran aktrisan.

– Teatran artistoil om taht sada rolid kaiken aigan, miše paksumba olda scenal. No todesine elo ei ole mugoine, kut mö uništam. Om aig, konz radod om äi, om aig, konz tühj om. Sikš, miše ei putta depressijan valdaha, löudan ičelein toižid radoid. Avaižin ičein täht äi erazvuiččid äipoližid radoid. Naku 11 vot radan Karjalan Kul’turan da taidehen kolledžas, nece rad tob hüväd mel’t i ičeze satusid minun eloho.

Mugažo minai om “KV-show”, mittušt tegem ühtesradnikanke Andrei Gorškovanke, da “Antrakt” -programm, mittušt tegem “Tvorčeskaja masterskaja” -teatran artistanke Natalja Mirošnikanke. Om äi toižid-ki azjtegoid, miččid minä tegen vai vedän. Nece om sur’ minun elon pala.

Nügüd’ elän garmonijas mirunke. Minai om armaz radsija teatras da minai om äi melentartusid, miččele löudan aigad. En ole vaiše aktris, en elä vaiše teatral. Minä meletan, miše ei sa nimiččiš kosketusiš – hot’ mehenke, hot’ radonke – upotada kogonaižen. Konz sinä vaiše andad väged da ed saškande nimidä tagaze, ka väzud. Mö teatranke em telustagoi toine toižele, vaiše vajehtamoiš hüväl melel.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль