Laatokan pohjasta löytyi uponnut laiva

Laatokan pohjasta löytyi uponnut laiva

Julia Veselova
05.06.2023
Venäläiset sukellusharrastajat löysivät aluksen Valamon läheltä. Se ajoittuu todennäköisesti 1800—1900-luvuille.
Uponneesta laivasta voi löytyä paljon kiinnostavia artefakteja. KUVA: Divo-sukellusklubin VKontakte-sivu
Uponneesta laivasta voi löytyä paljon kiinnostavia artefakteja. KUVA: Divo-sukellusklubin VKontakte-sivu

Venäläiset sukeltajat jatkavat Laatokan pohjan tutkimista. Toukokuussa he löysivät uponneen laivan järven pohjasta Valamon läheltä. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, kuka sen omisti.

— Puulaiva on rakennettu todennäköisesti 1800—1900-luvuilla. Uponnut alus on erittäin suuri, massiivinen ja erittäin kaunis. Olen varma, että siitä löytyy paljon tärkeitä artefakteja. Sukeltajat jatkavat sen tutkimista tämän kesän aikana, kertoo Divo-sukellusklubin sukeltaja ja Laatokan tutkimusretken jäsen Stanislav Trofimov.

15-metrinen alus makaa kymmenen metrin syvyydessä, ja se on huonossa kunnossa. Klubin sukellusharrastajat ovat löytäneet yhteensä yli kymmenen alusta Laatokasta.

Sukeltajat käyttävät nykyaikaisia laitteita, jotka helpottavat ja nopeuttavat etsintäprosessia.

— Keväisen tutkimusretken aikana löysimme yhteensä kaksi alusta Laatokan pohjasta. Nykyaikaiset laitteet mahdollistivat sen. Toukokuun puolivälissä löysimme harvinaisen, hyvin säilyneen hinaajan järven pohjasta Leningradin alueen Käkisalmen läheltä, Trofimov sanoo.

Tänä kesänä suunnittelemme retkiä Vienanmerelle, Barentsinmerelle ja Kamtšatkan niemimaalle.
Stanislav Trofimov, Divo-sukellusklubin sukeltaja ja Laatokan tutkimusretken jäsen

Sukeltajat nostivat uponneesta aluksesta pari vanhaa lasipulloa.

— Pienen lasipullon toisella puolella on Valamon saaren ensimmäisten munkkien Sergein ja Hermanin kasvot ja toisella on teksti: ”Pyhittäjät Sergei ja Herman Valamolaiset”. Kun pyhiinvaeltajat ja saarella kävijät lähtivät pois Valamolta, he ottivat todennäköisesti mukanaan pulloja, joissa oli pyhää voiteluöljyä ja pyhää vettä. Nykyturistit tekevät samaa, mutta öljy ja vesi pakataan nyt muovipulloihin.

Trofi movin mukaan Valamon saarella toimivat ilmeisesti tiilitehdas ja sepän paja.

— Oletetaan, että saarella toimi myös lasitehdas.Toivon, että saamme tietää tästä, kun tutkimme tarkemmin järven pohjaa Valamon lähellä, sukeltaja kertoo.

Asiantuntijat auttavat nyt ajoittamaan astian.

— Toinen pullo on vihreä. Pulloon on kirjoitettu teksti: ”Kivennäisvesitehdas Moskovassa”. Kirjoitusasun puolesta löydön voi ajoittaa 1800—1900-luvuille. Pyhiinvaeltajat ehkä toivat sen Valamolle, Trofimov kertoo.

Tutkimusretkellä oli ensimmäistä kertaa mukana opiskelijoita. Orjolin kaupungin valtionyliopiston historian tiedekunnan opiskelija Nikita Knjazev auttoi sukeltajia määrittämään löytöjen iän.

Kaikki löydetyt esineet ovat nyt luostarin museossa.

Sukeltajat jatkavat laivan tutkimista tämän kesän aikana.
Stanislav Trofimov, Divo-sukellusklubin sukeltaja ja Laatokan tutkimusretken jäsen

Jo yhdeksännen kerran sukeltajat ovat tutkineet Laatokan pohjaa. Järven pohjasta löytyy paljon kiinnostavaa nähtävää. Vuonna 2019 sukeltajat löysivät suomalaisen Valamon luostari -höyrylaivan.

— Laiva oli luostarin omistuksessa, mutta talvisodan aikana suomalaiset joukot ottivat sen pakolla laivaston tarpeisiin. Sitten alus upposi ilmahyökkäyksessä veteen, Trofimov kertoo.

Elokuussa 2020 sukeltajat nostivat laivasta suljetun maitopullon, joka oli ollut vedessä yli 80 vuotta.

— Tutkimus todisti, että pullossa oli hapanta maitoa. Viime vuonna löydettiin suuri 50-metrinen proomu Valamon saaren läheltä. Sellaisia proomuja käytettiin Leningradin piirityksen aikana, kun ainoa yhteys Leningradiin oli Laatokan yli.

— Proomuilla toimitettiin Leningradiin ruokaa ja tarvikkeita ja kaupungista evakuoitiin ihmisiä. Löydön erikoisuus on siinä, että se on säilynyt hyvin. Se kiinnostaa paljon historiantutkijoita. On mielenkiintoista, että proomun numero on säilynyt hyvin, mikä auttaa meitä selvittämään sen historiaa, Trofimov kertoo.

Laatokasta erinomainen sukelluspaikka

Kymmenen päivän aikana 16 ihmistä Venäjän eri kolkista sukelsi Laatokkaan.

—Sää oli tällä kertaa erinomainen. Retken aikana aurinko paistoi ja oli tyyni ilma. Näkyvyys veden alla oli hyvä, Divo-sukellusklubin sukeltaja Stanislav Trofimov kertoo.

Laatokan järvi sopii hyvin sukeltajien harjoituksille. Monet luulevat, että sukellusta voi harrastaa vain lämpimässä vedessä, mutta jotkut sukeltavat läpi vuoden riippumatta veden lämpötilasta.

Laatokan lämpötila syvyydessä ei ylitä kahdeksan astetta kesälläkään, näkyvyys on tavallisesti enintään viisi metriä. Tutkimusretkien aikana sukeltajat kehittävät muun muassa ammattitaitojaan ja oppivat käyttämään erikoistekniikkaa. Divo-sukellusklubin jäsenet ovat sukeltaneet ympäri maailmaa. Viime vuosina he ovat tutkineet eniten Venäjän vesistöjä.

— Tänä kesänä suunnittelemme retkiä Vienanmerelle, Barentsinmerelle ja Kamtšatkan niemimaalle, Trofimov sanoo.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Natalja Čikina: karjalaisen kirjallisuon yštävä
Kirjallisuon tutkija Natalja Čikina on tutkin, luatin tunnetukši ta eistän Karjalan kanšallista kirjallisutta melkein vuosinellännekšen ajan. Hiän viettäy merkkipäivyäh 29. šyyškuuta.
Karjalan Sanomat
Erikoinen muuttaa käsitystä näyttelijäntyöstä
Petroskoissa kymmenen vuotta sitten perustettu teatteriryhmä yhdisti hammaslääkäreitä, opettajia, kampaajia, psykologeja, taloustieteilijöitä, lääkäreitä ja urheilijoita.
Karjalan Sanomat
Kieltä oppii pelaamalla
Kalmukiassa luotiin Kansallisaarre-mobiilipeli, jonka avulla opiskellaan Venäjän vähemmistökieliä.
Oma Mua
Potakašta tuli hyvä šato Šuojun lähellä
Muanviljelijä Andrei Sosunkevič šuau noin 800 šiemenpotakkua ta 600 tonnie ruokapotakkua 60 hehtarilta.
Karjalan Sanomat
Tervetuloa oppimaan kieliä
Periodika-kustantamon talossa ilmaiseksi pidettäville karjalan, suomen ja vepsän kielen kursseille on hakeutunut yli sata ihmistä.
Karjalan Sanomat
Työ on minulla etusijalla
Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun johtaja Natalja Barkalova täytti 14. syyskuuta 55 vuotta. Merkkipäivän kynnyksellä haastattelimme häntä.
Kodima
Rad minai om ezmäižel sijal
14. sügüz’kud Petroskoin Suomalaiž-ugrilaižen školan pämez’ Natalja Barkalova praznuiči ičeze 55-vottušt jubilejad. Kanman necidä znamasišt päiväd mö vastsimoiš hänenke.
Karjalan Sanomat
Nikolai Roerichin jalanjäljillä
Taidehistorioitsija Helena Soini käsittelee kirjassaan Roerichin taidetta Sortavalan vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä.
Oma Mua
Nero kaikkiel pädöy
Anuksen pirin Ylägien kyläzes eläy tovelline karjalaine nerokaššali Šidarev Vladimir Andrejevič. Sulakuul häi täytti 60 vuottu.
Oma Mua
Suarimägie elavuttamas yhtes hierulazienke
Märgien kylän pruazniekas tuttavuin Suarimäin tousan johtajan L’ubov’ Mihailovna Zaharovanke. Häi taratti tousan ruavos da kučui gostih Suarimägeh kaččomah paikallistu muzeidu da hierun ruadoloi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль