Kunnivoijen Vieno Petrovna Fedotovan mustuo

Kunnivoijen Vieno Petrovna Fedotovan mustuo

Tatjana Boiko
14.01.2022
Jälgimäzenny päivänny talvikuudu saimmo igävän viestin: kuoli hyvin tuttu karjalan kielen varzinkarjalan murdehen tutkii Vieno Petrovna Fedotova.
Kielimaterjualoi karjalazis kuvallizis sanois da virkehis Vieno keräili algajen 1966 vuvves kaksikymmen viizi vuottu peräkkäi. Kuva: Maikki Spitsina
Kielimaterjualoi karjalazis kuvallizis sanois da virkehis Vieno keräili algajen 1966 vuvves kaksikymmen viizi vuottu peräkkäi. Kuva: Maikki Spitsina

Vieno Fedotova ruadoi Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas yhteh palah piäl 40 vuottu. Vieno Petrovna oli kielentutkii, kudai enzimäzenny tiedoruadajis rubei keriämäh da tutkimah karjalan kielen uardehii: frazeolougizii sanondoi da virkehii. Mondu vuottu peräkkäi häi ajeli karjalazih kylih pagizuttamah vahnua rahvastu da kirjuttelemah kuvallizii sanoi da virkehii.

Vieno Petrovna Fedotova (Lehto) oli roinnuhes ihan Pohjas-Karjalas Louhen piirin olijas pienes Korelakšin kyläs vuvvennu 1934. Hänen vahnembat oldih karjalazet, kois paistih vaiku karjalakse, sendäh enne školah lähtendiä tyttöine pagizi vaiku muamankielel.

Järgieh Suuren Ižänmuallizen voinan allus monil perehil Karjalaspäi pidi lähtie pagoh Arhangel’skan alovehele. Mugagi Lehton pereh puutui Iljinskoje-nimizeh kyläh, kus tyttöine ehti opastuo školas kolme vuottu.  Voinan loppuhuu pereh tuli järilleh omah Kalevalan kyläh. Ielleh opastundan häi jatkoi omas Kalevalan školas.

Vuvvennu 1952 Vieno piäzi opastumah Petroskoin yliopiston filolougizeh ozastoh, kuduan loppiettuu vuvvennu 1957 häi piäl seiččiedy vuottu ruadoi ven’an kielen da literatuuran opastajannu Värtsilän školas. Kielen, literatuuran da histourien instituuttah Vieno Petrovna puutui ruadoh vuvvennu 1965. Enzimäzet kaheksa vuottu häi ruadoi laborantannu kieliozastos: autoi kerätä da panna kundoh kielimaterjualoi Karjalan kielen sanakniigah niškoi, kuduadu oli valmistamas Grigorii Makarov. Jo silloi nuori ruadai nägi, mitus čoma da rikas on karjalan kieli, mi äijy on kieles kuvallistu sanua da virkehty.

Enimäl kaikkie Vieno suvaičči kävvä oman roindualovehen – Pohjais-Karjalan kylih. Lomien aigahgi jatkoi ruaduo: omas Kalevalas häi kuundeli rahvahan paginua, iče pagizutti kyläläzii, pani bumuagale uuzii kuvallizii sanoi da virkehiii. Omaluaduine rahvahan pagizuttamine da selgiet kyzymykset autettih hänele kuulta da tallendua karjalan kielen uardehii
Tatjana Boiko, Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histoirien instituutan kieliozaston tiedoruadai

Aspirantuuran loppiettuu jo vuvvennu 1977 Vieno Petrovna puolisti filolougiitiijon kandiduatan dissertatsien “Frazeolougizet yksiköt karjalan kieles” Tartun yliopistos.

Kielimaterjualoi karjalazis kuvallizis sanois da virkehis Vieno keräili algajen 1966 vuvves kaksikymmen viizi vuottu peräkkäi. Yhtes tiedoruadajan Aleksandra Punžinanke hyö ristin rästin ajeltih kylät, kus elettih tverinkarjalazet. Oman Karjalan kylät sežo ei jiädy käymättäh – vaigei on sanuo, mis kyläs ei olluh tämä kielentutkii. Enimäl kaikkie häi suvaičči kävvä oman roindualovehen – Pohjais-Karjalan kylih. Lomien aigahgi jatkoi ruaduo: omas Kalevalan kyläs häi kuundeli rahvahan paginua, iče pagizutti kyläläzii, pani bumuagale uuzii kuvallizii sanoi da virkehiii. Omaluaduine rahvahan pagizuttamine da selgiet kyzymykset autettih hänele kuulta da tallendua karjalan kielen uardehii. Kielen, literatuuran da histourien instituutan kieliozastos on ainavoluaduine karjalan kielen uardehien kartotiekku, kuduah kuuluu piäl sadua tuhattu kortii. Kai nämmä kielimaterjualat on kerännyh da pannuh kundoh Vieno Petrovna. Enne ku puuttuo Karjalan kielen frazeolougizeh sanakniigah, nämmä kuvallizet sanondat da virkehet oldih ylen hyvin lugietut da tarkastetut. Kuvallizien sanoin da virkehien ezikuvat sanakniigas on annettu varzinkarjalan, livvin da lyydin piämurdehil. Ezikuvat ylen tarkasti on kiännetty ven’an kielele, ku joga lugii-karjalaine vois ellendiä kuvallizien virkehien merkičyksen. Tämä kaikis suurin Vieno Fedotovan tiedoruado – Karjalan kielen frazeolougine sanakniigu – oli painettu vuvvennu 2000.

Kielen, literatuuran da histourien instituutan kieliozastos on ainavoluaduine karjalan kielen uardehien kartotiekku, kuduah kuuluu piäl sadua tuhattu kortii.

Vuvven peräs vuvvennu 2001 nägi päivänvalgien Lyhyt Karjalan kielen frazeolougine sanakniigu, kudai oli luajittu opastujih niškoi. Tämä sanakniigu oli valmistettu karjalan kirjukielen livvin da varzinkarjalan piämurdehien siändölöin mugah. Sanakniigan algusanois opastajale on annettu metoudizet nevvot da lyhyöt teouriellizet tiijot frazeolougies da idiomuattizes tutkimizes.

Vie erähäh Vieno Fedotovan valmistettuh sanakniigah “Deskriptiivizet verbit karjalan kieles”, kudai oli painettu vuvvennu 2002, kuuluu enämbi tuhattu deskriptiivisty verbii, čomendajua da kuvailijua karjalazien paginkieldy.

Yhtes Tatjana Boikonke vuvvennu 2009 oli valmistettu suuri Karjalan varzinaismurtehien sanakniigu. Täh sanakniigah on pandu läs 22 000 karjalankielisty sanua da on annettu niilöin ven’ankielizet vastinehet. Joga sanal voibi löydiä suuri joukko ezikuvua. Sanakniigas on äijy sananpolvie, sananlaskuu, kuvallistu virkehty, frazeolougiedu, kuduat čomendetah sanakniigua da ozutetah varzinaismurdehien sanarikkahuttu.

Ylen puaksuh Vieno Petrovna kučui abuh yliopastujii keriämäh kielimaterjuloi sanakniigoih näh, ei unohtannuh ni yhten keriäjän nimie – jogahizen keriäjän sugunimi on pandu Keriäjien luvetteloh.

Konzu 1980 vuozien lopus ruvettih elvyttämäh da kehittämäh uuttu nuordu karjalan kirjukieldy, Petroskoin yliopistoh avattih karjalan- da vepsänkieline kuafedru, kuduan enzimäzekse johtajakse rodih Vieno Fedotova. Se oli ylen vaigei aigu: eigo olluh opastajii, eigo opastuskniigoi, eigo opastusmetoudiekkua, ga Vieno Petrovna pani kai väit, ku kuafedru rubies ruadamah. Kodvazen peräs kuafedru kazvoi Baltiekkumerensuomi-ugrilazen filolougien da kul’tuuran tiedokunnakse. Iče Vieno Petrovna monen vuottu lugi opastujile karjalan kielen frazeolougien kursua. Yliopiston opastujile häi autoi diplomoin kirjutandas: konzugo oli diplomuruavon johtajannu, konzugo arvostajannu. Ylen puaksuh kučui abuh yliopastujii keriämäh kielimaterjuloi sanakniigoih näh, ei unohtannuh ni yhten keriäjän nimie – jogahizen keriäjän sugunimi on pandu Keriäjien luvetteloh.

Jo eläkkehel olles Vieno Petrovna suostui lugemah da kohendamah Venäjä-Viena sanakirjua, kudai oli painettu vuvvennu 2015. Häi ainos oli sidä mieldy, ku karjalan kielel pidäy olla yhtehizenny, vai sit se voi jiähä pystys da ielleh kehittyö.

Kai Instituutan tiedodovarišat ainos piettih Vieno Petrovnua suures arvos, da i ielleh ruvetah mustamah händy vagavannu da kunnollizennu ristikanzannu, ylen ahkerannu ruadajannu, kudai kaikel syväimel suvaičči omua muamankieldy, omua karjalan rahvastu, pani kai väit sih, ku karjalan kieli ielleh vois eliä da kehittyö. Häi uskoi sen yhtehizeh kirkahah tulieh aigah.

 


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
Karjalan Sanomat
Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella
Ensi heinäkuussa Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidetään kirvesmiesten kesäkoulu. Kylässä restauroidaan mylly ja aita sekä aletaan rakentaa riihtä.
Oma Mua
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša.
Kodima
Легко сказать?!
В Петрозаводске создают видеоуроки карельского и вепсского языков.   Зрители смогут посмотреть их осенью, а сейчас мастера кинематографии и опытные педагоги трудятся над их производством.
Kipinä
LEGO-maailma. Oppiminen leikkimällä.
Vuonna 2000 LEGO-palikka nimitettiin 1900-luvun merkittävimmäksi leluksi. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Tanskassa, Tšekissä ja Meksikossa.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa
Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, seutumme maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.
Karjalan Sanomat
Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle
Elokuvassa näkee karjalaisia ammattinäyttelijöitä sekä lapsia Petroskoista ja paikallisasukkaita Karjalan kylistä.
Karjalan Sanomat
"Parku pelotti pahasti"
Voitonpäivän edellä sotaveteraanin mieleen tulvahtavat vaikeat ajat ja niistä selviytyminen.
Kipinä
Runolaulut inspiroivat taitelijoita
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Karjalan Sanomat
Ohjelmistojärjestelmä auttaa ohjaamaan liikennevirtoja
Karjalan tiedekeskuksen tutkijat kehittävät ohjelmistoa turvallisuuden parantamiseksi Petroskoin teillä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль