Karjalazet oman muan puolistajat

Karjalazet oman muan puolistajat

Galina Mihailova
12.05.2023
Tuhukuus 1942 Nikolajev yhtyi 1. partizuanoin briguadah, sie händy pandih tiijusteluvzvodan piälikökse. Täs joukos oli 30 miesty.
Mstiteli-partizuanujoukon veteruanoin vastavus. Heinykuu, vuozi 1972, Segeža. Kuvat on otettu Galina Mihailovan arhiivaspäi
Mstiteli-partizuanujoukon veteruanoin vastavus. Heinykuu, vuozi 1972, Segeža. Kuvat on otettu Galina Mihailovan arhiivaspäi

Tuhukuus 1942 Nikolajev yhtyi 1. partizuanoin briguadah, sie händy pandih tiijusteluvzvodan piälikökse. Täs joukos oli 30 miesty. Tämä partizuanubriguadu kezäl vuvvennu 1942 Segežaspäi lähti vihamiehien tagavoh, pohodu jatkui 57 päiviä.

Pohodah lähti 648 hengie, järilleh Segežah tuli vähembi 150. Täs ylen vaigies pohodas Nikolajevan joukko puaksuh pellasti briguadua vuottamattomis vihamiehien käzintulendois. Täs pitkyaigazes pohodas ylen terväh piävihollizennu rodih nälgy, konzu otetut evähät oldih syödy, ga tuvva niidy ei voidu omin aijoin yli frontan liiniedy. Kerron yhten tapahtuman täs pohodas. Se oli konzu jo briguadal annettih luba tulla omah puoleh. Briguadu oli mägyčäl 264,9. Partizuanat vuotettih, ku lendokonehes lykätäh heile einehtavarua. Meni yö, lendokonehtu ei olluh. Mägyčäl jätettih vzvodu Bojevie druzja-joukospäi vuottamah lendokonehtu, briguadu lähti matkah ielleh. Ylen terväh rubei kuulumah bojun ammundu. Väzynyöt da laihat partizuanat lyödih vihaniekat da yhtistyttih piäjoukonke. Illal Belomorskaspäi annettih tiedo, ku yöl mägyčäl 264,9 lykätäh einehtavarua. Briguadan piälikkö Grigorjev piättäy: tulla järilleh mägyčäle 264,9 da lujittua puolistustu. Yksi joukko rubei ambumah, zavodi bojun. Enne sidä Nikolajevan vzvodu oli työnnetty valloittajien tagavoh. Se meni läbi harvas suomelazes vardoičusjoukos, nouzi toizele lähäzele mägyčäle da rubei ruadamah. Konzu vihamiehet zavodittih hyökkävyksen, Nikolajevan miehet miinoitettih suomelazien lähtötiet. Hyökkävys oli azetettu, suomelazet juostih pagoh da puututtih miinoin räjähtyksih. Nikolajevan tiijustelijat pakoitettih suomelazii menemäh sih kohtah, kus partizuanoil sai kebjiesti ambuo heidy. Yöl tiijusteluvzvodu lähti hyökkävykseh vihaniekoinke. Partizuanoil puutui katkata vihollizen puolistus da mennä sit läbi. Täs bojus kuadui Grigorjev. Grekov F. I., Bojevie druzja -joukon komandiiru, da briguadan štuaban varapiälikkö Pimenov N. G. arvostettih Nikolajevua P. R. kui nerokastu ohjuajua da bojuloin johtajua täs pohodas.

Piäjoukko tuli Segežah 25. elokuudu, heidy oli vähästy enämbi sadua. P’otr Romanovičan tiijusteluvzvodu tuli eriže toizis joukkolois, myöhembi, kaimuamistu hänen joukos oli vähembi. Tämän pohodan jälles 1. briguadu oli hajotettu, joukot ruvettih toimimah erikseh. Nikolajevua siirrettih Burevestnik- joukkoh, kus hänes rodih joukon štuaban piämies. Puolen vuvven peräs vuvven 1943 sulakuus vuvven 1944 heinykuussah hän oli Mstiteli-joukon piälikönny.

Pohodah lähti 648 hengie, järilleh Segežah tuli vähembi 150. Täs ylen vaigies pohodas Nikolajevan joukko puaksuh pellasti briguadua vuottamattomis vihamiehien käzintulendois.

Partizuanoin štuaban annettuloi käskylöi toiči ei suannuh putilleh täyttiä, ku piäliköl puaksuh oldih vahnat tiijot niis kohtis, kus pidi toimie. Nengomis tapahtumis piäliköl pidi säilyttiä oma joukko, ei andua kaimata joukon rahvahii. Semmozes dielos musteli partizuanu Ivan Andrejevič Romanenko: “Oli talvi. Mstiteli-joukole annettih käsky tuhota valloittajien garnizonu Korguban kyläs Rugajärven rajonas. Piäštuaban tiedoloin mugah kyläs on vai 24 saldattua, kuduat pyvvetäh kalua. Meijän puolel ei tietty, ku ližättih vardoičusjoukko da kalastajat päiväl huogavuttih, yöl ruattih. “Mstiteli” tuldih päivännouzun järvirannale, siä oli hyvä. Valgiel päiväl binoklih hyvin nägyi toine järvenrandu. Nimittumua uuttu tieduo emmo nähnyh. Kylä oli hil’l’aine. Myö olimmo varmat, ku kai menöy hyvin. Lähtie jiäle piätimmö, konzu pimenöy. Hiihtimmö kebjiesti, emmo kiirehtännyh. Konzu tulimmo suaren tazale, Makarihinan vardoičusjoukko lähti suarele, myö jäimmö virumah jiäl. Kodvazen mendyy lähtimmö hiihtämäh kohti kyliä. Konzu tulimmo randah, emmo ehtinyh mennä kahtusadua metrii, ku taivahah lendi valorakiettu da silkeskie rubei ambumah pulem’uottu. Meile roittihes ruanitut. Saimmo käskyn lähtie suarele. Suomelazien avtomuatat ammuttih suaren randua. Joukon piälikkö Nikolajev piättäy ližätä pulem’uottua Makarihinan vzvodal, ku se vois painua vihamiehii jiäl da silkeskie myö voizimmo lähtie suarelpäi ruanittuloinke. Terväh suomelazien puolespäi ruvettih harvembah ambumah da rodih hil’l’u. Kai hyvin lopui. Annettu ruado ei sellennyh, ga nikedä joukos ei kavonnuh”.

Stepan Maksimovič Vdovičenko musteli erinomastu ruaduo: “Talvi vuvven 1944 oli loppumas. Se oli semmoine aigu, konzu pohodoil emmo käynnyh, sil aijal varustimmokseh kezäpohodoih, da oligi mahto vähäzen levätä. Yhtenny päivänny ilmoitettih hädähäly: “Nikolajevan joukko kiirehel azetuskohtal!” Joukospäi 15 hengie työttih Belomorskah. Huondeksel štuabas annettih kartu, ozutettih kartal kohtu, kunne meil pidäy mennä. Hiihtimmö kolmet suutkat, kunne da mikse – emmo tiedänyh. Lopukse tulimmo rajavardoiččijoilluo. Huondeksel komissuaral annettih pakiettu, kuduan häi strojun ies meile lugi. Meile pidi kymmenen rajavardoiččijan da nellän pedranhoidajienke löydiä souhozan pedrankarju, kudai oli voinan algahuu hajotettu. Pedrat pidi vojennoloil Pohjazen Karjalas. Hyö oldih semmozes kohtas, kunne ei suannuh ni mašinal, ni heboloil tuvva syömizii da ammundutarbehii. Myö proijiimmo neitrallizen alovehen da nedälin ečiimmö pedroi, proijiimmo 100 kilometrii – pedroi emmo löydänyh. Meijän ičentundo kirboi, jo ei olluh himuo eččie, da vie syömizet oli syödy – no käsky on käsky. Myö uvvessah lähtimmö eččoh. Leviimmö eri puolih. Täl kerral meidy oza vedeli, čuasun peräs hirvi tuli vastah. Sen ammuimmo da kylläl söimmö lihua. Kahten päivän mendyy puutuimmo pedroin jälgih. Nouzimmo mäile dai näimmö pedroi. Pedranhoidajat pandih valgiet sovat da hil’l’akkazin lähtiettih pedroilluo. Raviesti pedrankarjanvedäjät oldih tavatut. Pedrat rauhasti lähtiettih vedäjien jälles matkah. Myö suatoimmo 160 pedrua souhozah”. 

Partizuanoin štuaban annettuloi käskylöi toiči ei suannuh putilleh täyttiä, ku piäliköl puaksuh oldih vahnat tiijot niis kohtis, kus pidi toimie.

Konzu Karjalas tuli loppu voinal, Petroskois oli pruazniekkuparuadu. “Mstiteli” ajateltih, ku Medvedevua da Nikolajevua tietäh kaikin Karjalas, muga äijy rahvastu heidy tervehtettih. Nengomannu jiädih mustoh Mstiteli-joukon kaksi piälikkyö, kaksi karjalastu miesty: partizuanoil enzimäzen tiijusteluvzvodan piälikkö da jälgimäine Mstiteli-joukon piälikkö. P’otr Romanovič oli palkittu kahtel kunnivomerkil: “Krasnaja Zvezda” da “Krasnoje Znamja”, medaliloil. Häi sai palkinduogi silloi, konzu ruadoi lespromhozan piälikönny. 

Nikolajevan perehes nelli poigua oldih voinal. Vahnin Jegor kadoi tiedämättömih, F’odor voinal kaimai jallan, jälles voinua ruadoi Priäžän zvierisouhozas buuhgalterinnu. Mihail tuli voinalpäi, ruadoi Segežan rajonas myöndylaitokses. P’otr oli piämiehenny Vieljärven da Uhtuan meččyruavonkeskukses, jälgimäine ruadopaikku oli Sunskoin parzienuittokantoras tehniellizen ozan piämiehenny. Kuoli P’otr Romanovič vuvvennu 1953, muah on pandu Jänispellon kyläh.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль