Karjalan vezistöt

Karjalan vezistöt

Ol’ga Smotrova
14.11.2023
Kaččokkua vai Karjalan kartah. Kerras näettö, ku meijän mual on ylen äijy järvie da jogie. Karjalua puaksuh sanotah Järvilöin čupukse.
Ala-Uikujoven Vojačun paduna -koski on ylen čoma joga vuvvenaijal. Tämä koski oli tietois jo XVI vuozisual, enne sen tyves oli kaivos, kuspäi suadih kuldua. Kuva: Ilja Timin
Ala-Uikujoven Vojačun paduna -koski on ylen čoma joga vuvvenaijal. Tämä koski oli tietois jo XVI vuozisual, enne sen tyves oli kaivos, kuspäi suadih kuldua. Kuva: Ilja Timin

Järvet yhtistetäh keskenäh jovet, net ollah čieppizet rouno, vönytäh luodehespäi liideheh. Mindäh vezistyö on muga äijy?

Karjalas on muga äijy vezistyö sendäh, ku, enzimäzekse, täs on erinomaine ilmasto: ylen puaksuh vihmuu, ga höyryöndy on pieni, toizekse, ku Karjalan muapindu on tazaine da sit on äijy haudua, kolmandekse sendäh, ku muapinnan lähäl ollah kristallukivet, kudamat ei piästetä vetty ičes läbi.

Karjalan mual on vaiku yksi meri — Valgei meri, libo, kui sidä sanotah vienankarjalazet — Vienanmeri.

Vienanmeri on Pohjazen Jiävaldumeren lahti. Tämä meri ei ole syvä, syvin kohtu on 350 metrii, i sit on äijy madalikkuo.

Vienanmeren Onieganlahten rannikkuo sanotah pomoroin rannikokse, lahtes on äijy madalikkuo da suardu. Vienanmeren Kandalahten rannikkuo sanotah Karjalan rannikokse, tämä lahti on syvä da rannas on äijy kallivuo. Kylmykuus algajen (ku se ollou vilu) oraskuussah meri on jiäs. Meren vezi on vilu da läs suolatoi pindua vaste.

Kovda-jogi erovuu toizis sil, ku se yhtistäy äijy järvie, se rounoku ei ni ole jogi vouse, vai on järvilöin pitky čieppine. On mieldykiinittäi dielo, ku järvilöin keskes olijat Kovda-joven palat kannetah eri nimilöi.

Karjalan jovet ollah nuoret verraten Ven’an toizien alovehien jogiloih, net roittihes jiäkavven jälgeläzeh aigah. Jovet kuulutah kahteh mereh — Vienanmereh da Baltiekkkumereh.

Karjalan jovet ei olla pitkät, pitkin niilöis on Vodla — 364 kilometrii. Erilazien sähkölähtehien mugah, pitkin jogi on Suna, ga tiedomiehien mugah Vodla on pitkin, sildy ku sih vie kuuluu Ileksa-jogi.

Suurimii jogiloi ollah Suna, Uikujogi, Šuoju, Kemi, Čirkkakemi da Kovda. Kovda-jogi erovuu toizis sil, ku se yhtistäy äijy järvie, se rounoku ei ni ole jogi vouse, vai on järvilöin pitky čieppine. On mieldykiinittäi dielo, ku järvilöin keskes olijat Kovda-joven palat kannetah eri nimilöi, muga Kovda “muuttau” seiččie nimie.

Sildy, ku Karjalan muan pindu on eritazaine, jogilois on äijy koskie. Ezimerkikse, Kemin joven suus algajen Ala-Kuittijärvessäh on 35 koskie (vienankarjalazet sanotah koskie “patunakse”). Suna-jovel on piäl 50 koskie, kuulužin da čomin niilöis on Kivačču, läs 11 metrii korgevuttu.

Kivačču on kuulužu loitton Karjalasgi, sidä kaččomah, ottamah sit kuvua da piirustamah tulou rahvastu Ven’al da ulgomualoilpäi. Vie XVIII vuozisual sih nähte kirjutti Ven’an kuulužu runoilii Gavriil Deržavin: “Almazna sipletsa gora”.

Šuojun kylän eläjät mustetah, ku vie kaksikymmen vuottu tagaperin jo kylmykuun allus hyö käydih joves poikki jiädy myöte, nygöi jiä kestäy ristikanzan vaiku pakkaskuus, ku se ollou vilu.

Karjalan jogiloin “syöndytaba” on segaine. Net suitetah vetty lumen suluandas, vihmois, pohjuvezilöis da suolois. Sulakuun lopus da oraskuun allus vezi jogilois nouzou, vähin vien miäry jogilois on kevätkuus.

Jovet jiävytäh eri aigah, se rippuu, ongo jogi koskekas da kus se on. Pohjazes jovet jiävytäh kylmykuun keskipuoles, suves — talvikuus. Jälgivuozinnu jovet ruvettih jiädymäh myöhembä, sildy ku talvet jo ei olla moizet vilut, kui enne.

Sanommo, Šuojun kylän eläjät mustetah, ku vie kaksikymmen vuottu tagaperin jo kylmykuun allus hyö käydih joves poikki jiädy myöte, nygöi jiä kestäy ristikanzan vaiku pakkaskuus, ku se ollou vilu. Eri aigah avavutahgi eri kohtis olijat jovet.

Karjalan jovet erovutah toine toizes sil, mittumii hiimiellizii aihehii sih kuuluu. Suvi-Karjalan jovis, ezimerkikse, Šuojus, on äijy orguanistu ainehtu da raudua, sendäh niilöin viet ollah maksankarvazii. Sanommo, Šuojus oli enne läbinägyjy jiä, nygöi — ei. Täs on jo ekolougiengi vaikutus. Muite Karjalan jovis on äijy kislorodua, vähä minerualua, vähä fosforua da kaliedu, ylen vähä kal’tsien da magnien suolua — vezi on pehmei. Moizes pehmies vies hyvin sulau muilu, da rauduastiloih ei jiä šakšuu.

Yhtelläh pidäy mainita, ku rahvas mustetah Karjalan jogiloi puhtahembinnu da kalakkahembinnu. Enne jiä jogilois oli läbinägyi, vien ual ujelles sai kačelta vienualastu muailmua. Sit on pahan ekolougien vaikutustu.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Teollisuustuotanto jälleen kasvussa
Vuoden 2022 laskun jälkeen Karjalan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna melkein prosentin. Suurinta kasvua oli koneiden ja laitteiden, kemikaalien ja metallituotteiden tuotannossa.
Oma Mua
Mandžoidu vuotammo heinykuun allukse
Tänä vuon vilu da lumekas kevät eisti peldoruavot. Oniegurannikon piirin Yllözen kyläh sijoitunnuon Karjalan fermeru -laitoksen johtai Ksenija Sosunkevič saneli, kui mennäh mandžoin kazvattamisruavot da kuduakse aigua vuotetah enzimästy muarjutulostu.
Karjalan Sanomat
Uusia mahdollisuuksia pohjoisille piireille
Kemin ja Belomorskin piireille laaditaan erityistä kehityssuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2035.
Oma Mua
Svuad’bufestivuali Moskovas keräi rahvastu Ven’an eri kolkispäi
Rahvahanvälizen Rossija-ozuttelun hantuzis enzimästy kerdua VDNH-keskukses piettih svuad’bufestivuali. Puarat Ven’an muan eri kolkispäi tuldih Moskovah yhtymäh kirjoihmenemizen pruazniekkupidoh.
Kipinä
Kertomukset
Ihmiset usein joutuvat epätavallisiin juttuihin, mutta eläintenkin elämässä tapahtuu eri hauskaa ja kiinnostavaa.
Karjalan Sanomat
Karjala on valmis metsäpaloihin
Kaikki metsäpalojen torjuntaan käytettävät koneet ja kalusto on tarkastettu. Vakinaiset palomiesten ja savuhyppääjien virat on täytetty.
Karjalan Sanomat
”Opetan vepsän kieltä tulevaisuuden hyväksi”
Vuoden opettaja -kilpailun voittanut Anastasija Jevtušenko haluaa vepsäläisten säilyttävän kielensä ja kulttuurinsa useita vuosia.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura lopettaa toimintansa
Karjala–Suomi-ystävyysseuran jäsenet äänestivät yhdistyksen toiminnan lopettamisesta. Seuran lakkauttaminen kestää vähintään pari kuukautta.
Oma Mua
Voinal murjottu lapsusaigu
On mennyh seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu. Nygöi on jiännyh pikoi näppine niilöi, ken nägi da mustau voinan sruastiloi da gorii. Enimyölleh elos nygöi ollah vai voinan lapset.
Karjalan Sanomat
Karjalan noitasapatti kutsuu mukaan
Folkfestivaali debytoi Petroskoissa 13. toukokuuta. Sen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan karjalaisista perinteistä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль