Karjalaisie valehšuarnoja

Karjalaisie valehšuarnoja

Irina Farisejeva, Tatjana Mikelis
17.02.2024
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Oneženka-päiväkojin kašvattajat Tatjana Mikelis ta Irina Farisejeva. Hyö valmissettih kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja –šarjašta (6+). Kuva: Margarita Teterevleva
Oneženka-päiväkojin kašvattajat Tatjana Mikelis ta Irina Farisejeva. Hyö valmissettih kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja –šarjašta (6+). Kuva: Margarita Teterevleva

Tulen čuuto

Yheššä vanhašša karjalaisešša kämpäššä eli vanha kiukua ta rikeneh ohkasi:

— Oh-oh-oh! Uh-uh-uh!

Vanhan kiukuan luona šeisottih kiukuanvehkehet — patahanko, leipälapie, koukku, kiukuanhavu — ta hil’l’akkaiseh šuhistih:

— Šuh-šuh-šuh!

Kiukuan vierellä šeinällä rippu vanha aštieškuappi ta šurkiešti kriičkasi:

— Krii-krii!

Aštieškuapissa šeisottih kukšinat, puiset lusikat, kupit ta luuvvat, riehtilät ta čuhunnikat. Ta jo pitälti kenkänä ei ole käyttän niitä vanhoja esinehie.

Ka kerran ovi avautu ta vanhan kämpän kynnykšellä ilmešty pieni iloni Tuli. Kenkänä ei tietän mistä hiän on tullun.

— Hi-hi, karju hiän pimieh pirttih, ka kenkänä ei vaššannun.

Šilloin Tuli vesseläšti hypähti vanhan kiukuan šuuh. Kämppä heti muuttu valosakši, lämpimäkši, mukavakši. Kaikki kotivehkehet eleyvyttih. Kupit alettih pyörie, lusikat — kolaissa, a luuvvat juoštih ta ašettauvuttih stolalla. Patahanko hypähti ta veti meijän čuhunnikan kiukuah. Huttu heti alko pul’puttua, a kiukuanhavu alko pyyhkie kiukuata. Kiukua tuli lämpimäkši ta alko hil’l’akkaiseh laulua:

— Kupala, nai-nai-nai!

Meijän pieni iloni yštävä kaikkie šyötti, juotti ta muate pani. Šemmosen čuuton luati meijän moločča Tuli!

Vejen čuuto

Ennein-muinoin karjalaisešša Kinnermä-kyläššä, kumpasella on jo yli 500 vuotta, tapahtu tämmä kummallini istorija.

Kylän laijalla šeiso kakši puista kaivuo. Yksi oli nelikulmani ta katon kera, a toini oli šoikie ta pitän kepin kera, ihmiset šanottih šitä “kurekši”. Molommissa kaivoissa oltih puiset šankot. Yheššä kaivošša oli “elävä” vesi, a toisešša oli “kuollut” vesi.

Joka päivä kaivojen luokši tultih elukat, jotta juuvva vettä, ka ei voitu, vet hyö ei tiijetty missä kaivošša on “elävä” vesi. Niin ni käytäis elukat joka päivä, šeisottais ta vuotettais, još oravalla ei šattuis hätä.

Orava hyppeli okšalta okšalla ta tipahti muah, vähältä piäsi ryömimällä kaivojen luokši. Ta alko juuvva niistä vettä. Orava joi vettä kurki-kaivošta ta hänellä tuli vielä pahempi olo: hänen šilmissä pimeni, käpälät alettih vapissa ta häntä laškeutu. Orava töintuškin ryömi toisen kaivon luokši ta joi šiitä vettä. Ta tapahtu čuuto! Orava eleyty, alko hyppie ta tanššie. Hiän kumarti vejellä ta juoksi meččäh.

Niin Vejen čuuto toi onnie meijän kyläh ta kaikki elukat nyt voijah juuvva “elävyä” vettä.

Ihmisen čuuto

Meijän veräjien luona eläy čuuto!

Šielä ollah ruttohliikkuja reki ta ičeliikkujat viršut,

A kielellini kello pakajau täštä ta šiitä.

Heposenkenkät tiputah taivahašta ta tuuvvah onnie vuosiksi.

Pihalyhtyt paletah ympärillä, šanotah, jotta kojinisännät villitäh.

Kellot lyyvväh “bom-bom-bom”, taika on jo lähellä.

Kenpä luati kaiken šen čuuton? Ihmini luati kaiken!


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Leirille opiskelemaan suomea
Viikon aikana petroskoilaisen Lastenpiiri-yhtyen kuorolaiset paransivat suomen kielen taitoaan, lauloivat suomenkielisiä lauluja, osallistuivat työpajoihin ja kävivät museoissa.
Karjalan Sanomat
Karjalan Vozduh rikkoi kävijäennätyksensä
Tapahtuman aiempi ennätys rikottiin reilulla yli 20 000 kävijällä. Kokonaisuudessaan neljän festivaalipäivän aikana alueella vieraili 45 000 ihmistä. Vozduh soi kaikkina päivinä kolmella lavalla.
Oma Mua
Runoja tutkitah ta runoista innoššutah
Karjalaisien runojen päivyä juhlitah 10. kešäkuuta. Šitä ruvettih viettämäh kuuši vuotta takaperin runojen tutkijien alottehelta.
Karjalan Sanomat
Uudessa esityksessä riittää jännitystä
Karjalan kansallinen teatteri kutsuu katsojat mukaan kuvitteelliseen todellisuuteen.
Karjalan Sanomat
Koko elämä on taistelua
Keskitysleirin entinen vanki Lenina Makejeva taisteli henkensä puolesta sodan aikana ja oikeuksistaan sodan jälkeisinä vuosina. Hän auttaa myös muita ihmisiä puolustamaan oikeuksiaan.
Oma Mua
“Oma Mua”: 35 vuotta karjalan kielen ta kulttuurin hyväkši
Kešäkuun 6. päivänä Oma Mua -lehen 35-vuotisjuhlan kynnykšellä Veškelykšen kyläššä vietettih juhlallini tilaisuš. Perintehellisešti toimituš pitäy omie vuosijuhlie juuri šielä.
Karjalan Sanomat
Uusi lähijunavuoro lähti liikkeelle
Kontupohjasta Petroskoihin ja Petroskoista Latvaan pääsee nyt kolmesti päivässä. Suunnitelmissa on järjestää lisää vuoroja.
Karjalan Sanomat
35 vuotta karjalan kielen hyväksi
Karjalankielinen -lehti täyttää 8. kesäkuuta 35 vuotta. Lehdessä julkaistaan juttuja livvin-, vienan-, lyydin- ja tverinkarjalaksi. Juttuja löytyy myös verkosta.
Oma Mua
Vesimelliččä on karjalaisen kylän tärkie simvoli
Kontupohjan piirin musejošša toimiu näyttely “Vesimelliččä on karjalaisen kylän simvoli”. Näyttely valmissettih Venäjän tietoakatemijan Karjalan tietokeškukšen spesialistit šivissyšprojektin rajoissa.
Oma Mua
Luova työ keštäy jo kymmenen vuotta
Tänä kevyänä Jyškyjärven käsityöammatit -klubi vietti oman enšimmäisen merkitykšellisen vuosijuhlan — 10 vuotta peruštamisen jälkeh.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль