Karjalaisie valehšuarnoja

Karjalaisie valehšuarnoja

Irina Farisejeva, Tatjana Mikelis
17.02.2024
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Oneženka-päiväkojin kašvattajat Tatjana Mikelis ta Irina Farisejeva. Hyö valmissettih kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja –šarjašta (6+). Kuva: Margarita Teterevleva
Oneženka-päiväkojin kašvattajat Tatjana Mikelis ta Irina Farisejeva. Hyö valmissettih kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja –šarjašta (6+). Kuva: Margarita Teterevleva

Tulen čuuto

Yheššä vanhašša karjalaisešša kämpäššä eli vanha kiukua ta rikeneh ohkasi:

— Oh-oh-oh! Uh-uh-uh!

Vanhan kiukuan luona šeisottih kiukuanvehkehet — patahanko, leipälapie, koukku, kiukuanhavu — ta hil’l’akkaiseh šuhistih:

— Šuh-šuh-šuh!

Kiukuan vierellä šeinällä rippu vanha aštieškuappi ta šurkiešti kriičkasi:

— Krii-krii!

Aštieškuapissa šeisottih kukšinat, puiset lusikat, kupit ta luuvvat, riehtilät ta čuhunnikat. Ta jo pitälti kenkänä ei ole käyttän niitä vanhoja esinehie.

Ka kerran ovi avautu ta vanhan kämpän kynnykšellä ilmešty pieni iloni Tuli. Kenkänä ei tietän mistä hiän on tullun.

— Hi-hi, karju hiän pimieh pirttih, ka kenkänä ei vaššannun.

Šilloin Tuli vesseläšti hypähti vanhan kiukuan šuuh. Kämppä heti muuttu valosakši, lämpimäkši, mukavakši. Kaikki kotivehkehet eleyvyttih. Kupit alettih pyörie, lusikat — kolaissa, a luuvvat juoštih ta ašettauvuttih stolalla. Patahanko hypähti ta veti meijän čuhunnikan kiukuah. Huttu heti alko pul’puttua, a kiukuanhavu alko pyyhkie kiukuata. Kiukua tuli lämpimäkši ta alko hil’l’akkaiseh laulua:

— Kupala, nai-nai-nai!

Meijän pieni iloni yštävä kaikkie šyötti, juotti ta muate pani. Šemmosen čuuton luati meijän moločča Tuli!

Vejen čuuto

Ennein-muinoin karjalaisešša Kinnermä-kyläššä, kumpasella on jo yli 500 vuotta, tapahtu tämmä kummallini istorija.

Kylän laijalla šeiso kakši puista kaivuo. Yksi oli nelikulmani ta katon kera, a toini oli šoikie ta pitän kepin kera, ihmiset šanottih šitä “kurekši”. Molommissa kaivoissa oltih puiset šankot. Yheššä kaivošša oli “elävä” vesi, a toisešša oli “kuollut” vesi.

Joka päivä kaivojen luokši tultih elukat, jotta juuvva vettä, ka ei voitu, vet hyö ei tiijetty missä kaivošša on “elävä” vesi. Niin ni käytäis elukat joka päivä, šeisottais ta vuotettais, još oravalla ei šattuis hätä.

Orava hyppeli okšalta okšalla ta tipahti muah, vähältä piäsi ryömimällä kaivojen luokši. Ta alko juuvva niistä vettä. Orava joi vettä kurki-kaivošta ta hänellä tuli vielä pahempi olo: hänen šilmissä pimeni, käpälät alettih vapissa ta häntä laškeutu. Orava töintuškin ryömi toisen kaivon luokši ta joi šiitä vettä. Ta tapahtu čuuto! Orava eleyty, alko hyppie ta tanššie. Hiän kumarti vejellä ta juoksi meččäh.

Niin Vejen čuuto toi onnie meijän kyläh ta kaikki elukat nyt voijah juuvva “elävyä” vettä.

Ihmisen čuuto

Meijän veräjien luona eläy čuuto!

Šielä ollah ruttohliikkuja reki ta ičeliikkujat viršut,

A kielellini kello pakajau täštä ta šiitä.

Heposenkenkät tiputah taivahašta ta tuuvvah onnie vuosiksi.

Pihalyhtyt paletah ympärillä, šanotah, jotta kojinisännät villitäh.

Kellot lyyvväh “bom-bom-bom”, taika on jo lähellä.

Kenpä luati kaiken šen čuuton? Ihmini luati kaiken!


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kuusi penkeillä: tytöstä kuuden lapsen äidiksi
Rakkaus lapsiinsa antaa petroskoilaiselle Jelena Feniksille voimaa elää.
Oma Mua
Komin runoloi nygöi lyydikse
Komin tazavallan kuulužan runoniekan Al’ona Jel’tsovan runoloi on kiännetty nygöi karjalan kielelegi.
Karjalan Sanomat
Puškinin kieli yhdistää kansoja ja maita
Runousteatteri Kredo -järjestö on edistänyt vuosia venäjän kieltä ja kulttuuria maailmassa. Nyt yhteistyökumppanit ovat Kirgisiasta ja Uzbekistanista.
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль