Kanšalaisjärještöjen valtijontuki antau korkeita tulokšie

Kanšalaisjärještöjen valtijontuki antau korkeita tulokšie

Marija Kirillova
09.12.2022
Karjalašša toimiu 84 kanšallista järještyö, niistä 26 yhissyštä etuštau karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien hyötyjä. Yhissykšien sosialisešti tärkeitä alottehie kannatetah erilaisien kilpailujen rajoissa.
Joka vuosi Karjalašša toteutetah karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etnokulttuurikehitykšeh šuunnattuja projektija. Kuva: Karjalan Rahvahan Litto
Joka vuosi Karjalašša toteutetah karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etnokulttuurikehitykšeh šuunnattuja projektija. Kuva: Karjalan Rahvahan Litto

Karjalan toimehpanijavallan elimet aktiivisešti kannatetah sosialisešti šuunnattuja ei-kaupallisie järještöjä. Tulokšekkahan yhteistyön anšijošta kanšalaisjärještöt kehitytäh tehokkahammin kuin Venäjän muilla alovehilla.

Venäjän kanšalaiskamarin valmistaman alovehellisen Ei-kaupallisien järještöjen toiminnan aktiivisuš -reitingin mukah meijän tašavalta on enšimmäisellä paikalla.

Karjalašša on 1329 ei-kaupallista järještyö, niistä 1066 on sosialisešti šuunnattuo yhissyštä.

Alovehella toimiu 84 kanšallista järještyö. Niistä 26 yhissyštä etuštau karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien hyötyjä. Heijän sosialisešti tärkeitä alottehie kannatetah Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön viettämien kilpailuvalintojen ta Karjalan tašavallan piämiehen grantit -kilpailun rajoissa.

— Vuosina 2020–2021 toteutettih 27 projektie, kumpaset oli šuunnattu karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etnokulttuurikehitykšeh. Niih oli työnnetty 18,8 miljonie rupl’ua. Projektien rajoissa kaikkieh oli vietetty noin 130 tilaisutta. Niih ošallistu yli 15 000 henkie, kertou Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön kantakanšojen valtijontuven ošašton johtaja Jelena Migunova.

Vuotena 2022 aktiivisešti tuvetah Karjalan tašavallan piämiehen granttišiätijön kannattamie projektija — vietetäh kielikurššija, pruasniekkoja, autetah kanšalliskielisie luovie kollektiivija.

— Tavanmukani Karjalan tašavallan piämiehen grantit -kilpailu mäni vuuvven 2022 šyyškuušša-šajekuušša. Kilpailun varojen summa on 100 miljonie rupl’ua. Kannatettavat projektit on šivottu 15 alah, muun muašša Karjalan kantakanšojen kulttuurih ta kielih, šanelou Jelena Migunova.

Karjalan tašavallan piämiehen grantit -kilpailu mäni šyyškuušša-šajekuušša. Projektit on šivottu 15 alah, muun muašša kantakanšojen kulttuurih ta kielih.
Jelena Migunova, Kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön kantakanšojen valtijontuven ošašton johtaja

Ei-kaupallisien järještöjen toiminnašta šiännöllisešti kerrotah Karjalan tašavallan virallisešša portalissa, toimehpanijavallan elimien ta Karjalan kanšalaiskamarin resurssiloissa, Karjalan tašavallan ei-kaupalliset järještöt -saitilla, sosialiverkkoloissa, partn’orien šähkö- ta painoresurssiloissa.

Periodika-kuštantamon tiloissa toimitah Karjalan tašavallan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien kieliresurssikeškuš šekä Karjalan tašavallan kanšojen yštävyštalo. Niissä kanšalaisjärještöt šuahah viettyä omie tilaisukšie, käyttyä medialaittehie ta šuaha tukie. Viime vuotena šemmoni mahollisuš oli annettu yli 50 järještöllä.

Karjalan kantakanšojen kulttuurin aktiivisina kehittäjinä ollah Karjalan Rahvahan Liitto, Vepšäläisien kulttuurišeura, Karjala–Šuomi -yštävyššeura.

Vuosina 2021—2022 Karjalan Rahvahan Liitto Presidentin granttišiätijön kannatukšella toteutti Pihaetiketti- ta Hienoja tansseja -projektija.

Šen lisäkši Karjalan tašavallan piämiehen grantin avulla Liitto toteutti Opaššumma yheššä -projektin. Šen tarkotukšena oli valmistua karjalan kielen Onko helppo šanuo?! -kurššija. Kurššien kuuntelijina oltih Karjalan tunnetut ihmiset, kanšallisien liittojen etuštajat. Videonauhotukšie tuntiloista lat’attih internettih. Karjalan eläjien kešen ne ollah tosi šuosittuja.

Vepšäläisien kulttuurišeura Presidentin granttišiätijön kannatukšella toteutti Vepšäläini Kalarand-etnopuisto -projektin.

Karjalan tašavallan piämiehen grantin tuvella kulujana vuotena toteutetah Kel’t ei jüged kandišta -projektie. Šen tilaisuot on omissettu Vepšäläisen kulttuurin vuuvvella.

Karjalan šuomelaiset piäkaupunkissa ta piirilöissä -projektie on šuunnattu inkeriläisien juhlallisen ta arkipäiväsen kulttuurin šäilyttämiseh heijän elinpaikoissa.

Vuotena 2021 Karjala—Šuomi -yštävyššeura toteutti Perintehellisen puvun nykyaikani elämä -projektin. Šen rajoissa Petroskoin koululaisie opaššettih pukujen ompelomiseh. Projektin tulokšet on vejetty yhteh Inkerin puku -al’pomissa.

Kulujana vuotena järještö hoitau Karjalan šuomelaiset piäkaupunkissa ta piirilöissä -projektie. Šitä toteutetah käyttyän alovehen piämiehen granttie. Projekti on šuunnattu inkeriläisien juhlallisen ta arkipäiväsen kulttuurin šäilyttämiseh heijän elinpaikoissa.

Pitäy mainita ni Karjalan marilaiset -järještön aktiivista ruatuo. Šen monie alottehie toteutetah Kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön kannatukšella. Vuotena 2022 vietettyjen kirkkahien tilaisukšien luvušša on “Kukkien pruasniekka”, Marilaisen kulttuurin ilta ta muut. Kulujan vuuvven šajekuušša Ministerijö, Periodika-kuštantamo, Karjalan marilaiset -järještö ta Šuldir-folkloriyhtyveh allakirjutettih yhteistyöšopimuš.

— Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijö on valmis yhteistyöh ta kokemukšen vaihtoh kanšalaisjärještöjen tuven ta tašavallašša eläjien šuomelais-ugrilaisien rahvahien etnokulttuurikehitykšen alalla, koroštau Jelena Migunova.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Liity mukaan puheiden keräämiseen
Karjalan kielitieteilijät ovat käynnistäneet projektin, jossa halukkaat voivat äänittää vepsän tai karjalan murteita puhuvien sukulaistensa tai tuttaviensa puhetta.
Oma Mua
Roštuon vetehini
Luve Kalevalan karjalan kielen kurššien opaštujien starina ta šuat tietyä mitä kummua voit šattuo Roštuon taika-aikana.
Kipinä
Loksi
Kontupohjalaiset koululaiset Daniil ja Sofia Rigoninit keksivät kertomuksia käpylinnun poikasesta Loksista.
Karjalan Sanomat
Laboratoriossa vatkataan teatteria ja suomen kieltä
Suomenkielisen teatterin laboratorio aloitti tänään toimintansa Suomi-talossa Pietarissa. Kuukauden aikana sen jäsenet opiskelevat näyttelijäntyötä ja suomen kieltä.
Oma Mua
Opastajien desantu Videles
Talvikuul Anuksen čupun Videlen kyläs vastavui enämbi nelliäkymmendy školan ruadajua Karjalan eri čuppulois.
Kipinä
Todesižed starinad živatoiden polhe
Todesižed starinad kodi- da mecživatoiden polhe.
Kodima
Vepsän kul’turan voz’ lopihe čomal praznikehtal
Vepsän kul’tursebr tegi 2022. voden ühthevedoid Karjalan rahvahiden sebruden kodiš.
Oma Mua
Makšalillit
Pekka Perttu kertou tarinan, mintäh Pirttilahen koko kylövehtä ruvettih nimittelömäh Makšalilliksi.
Karjalan Sanomat
Rinteen sukutarina: kirja ilmestyi nyt venäjäksi
Petroskoilaissyntyinen muusikko ja toimittaja Arto Rinne on venäjäntänyt oman elämäkerrallisen kirjansa Karjalaan kaikonneita.
Karjalan Sanomat
Kanteleensoittajien liitto alkoi toimia udelleen
Karjalan kanteleensoittajien liitto on saanut kansalaisjärjestön aseman.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль