Kalevala yhdisti suomea puhuvia
Suomen kielen asiantuntijat, opiskelijat ja harrastajat lausuivat Kalevalan runoja venäjän, suomen, karjalan, valkovenäjän, liettuan, norjan ja muilla kielillä online-tilaisuudessa viime lauantaina.
— Osallistujien asuinpaikkojen kirjava luettelo teki minuun suuren vaikutuksen. Virtaaliseen tapahtumaan hakeuduttiin muun muassa maantieteellisesti toisistaan kaukana olevista Vilnasta, Taškentista ja Jakutiasta, sanoo Tverin alueen suomalainen kulttuurikeskus -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Olga Vojakina.
Suomalainen kulttuurikeskus on yhdistänyt Tveriin eri aikoina muuttaneita inkerinsuomalaisia vuodesta 1999. Jäseniä on noin 45. Maaliskuun 4. päivänä Tverin inkerinsuomalaiset, karjalaiset ja virolaiset viettävät yhteensä Kalevalan päivää.
— Verkkoistuntoon ilmoittautui yli 60 ihmistä noin 20 kaupungista ja 5 maasta. Kaikki he ovat suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita, kommentoi Minskin Suomi-kerhon suomen kielen opettaja Olga Rizmakova.
— Venäjän ja Valko-Venäjän asukkaiden lisäksi tilaisuudessa oli mukana osallistujia Suomesta, Liettuasta ja Uzbekistanista, hän jatkaa.
Inkerinsuomalainen Vojakina havaitsee, että tilaisuudessa Kalevala kuulosti melodiselta, värikkäältä ja nykyaikaiselta eri kielillä, myös niillä kielillä, joille teosta ei ole edes vielä käännetty.
Esimerkiksi Taškentin yliopistossa suomea opiskeleva Abdukodir Mahmudov luki Kalevalan runon uzbekin kielellä. Hänen mielestään Kalevalaa oli vaikea kääntää suomen kielestä uzbekkiin, koska runoissa mainituille esineille ja ilmiöille ei aina löydy vastineita uzbekista.
— Oli todella kiintoisaa katsoa Jugran yliopiston opettajien esityksiä Hanti-Mansijskista. He lukivat runoja monella kielellä. Kalevala soi todella niin monipuolisesti kun tapahtuman ohjelma lupasikin, Vojakina korostaa.
— Kalevalan aiheista puhuttiin paljon ja syvällisesti. Jos otamme lukuun myös ihmisiä, jotka lausuivat Kalevalaa tilaisuutta varten tehdyissä videoissa, niin osallistujien lasketaan olleen yli sata, hän jatkaa.
Jugran yliopiston opiskelijat lausuivat runoja myös saksan, ranskan, tataarin, marin ja ukrainan kielellä. He käänsivät valittuja katkelmia itse tai yhdessä kaveriensa ja sukulaistensa kanssa.
— Kalevalan runoja lausuttiin 20 kielellä. Osa käännöksistä on tehty juuri tilaisuutta varten. Kalevalamitta ja runous ovat säilyneet, Suomen kielen keskus Karjalan tasavallassa -yhdistyksen johtaja Tatjana Islamaeva arvioi.
Ohjelma oli laaja ja sisällökäs. Esimerkiksi valkovenäläiset esiintyjät kertoivat Kalevalasta ja sen tekijästä Elias Lönnrotista sekä Kalevalan päivän viettämisestä Minskissä, Homelissa ja Solehorskissa.
— Kalevalan päivä on kerholaisten lempijuhlia, Minskin Suomi-kerhon vetäjä Rizmakova huomioi.
Valko-Venäjällä suomea ryhdyttiin opettamaan virallisesti vasta vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2018 suomea alettiin opettaa Minskin valtionyliopistossa. Myös Minskin Suomi-kerhon jäsenet oppivat suomea sekä suomalaisia perinteitä ja kulttuuria.
Karjalan Julkisen diplomatian kehityssäätiö -kansalaisjärjestön toimitusjohtaja Natalja Lavrušina korostaa, että Kalevala on Karjalan merkittävää kulttuuriperintöä. Tänä vuonna säätiö toteuttaa hankkeen, jossa yhteistyökumppanit tutustuttavat Novgorodissa, Pihkovassa, Viipurissa ja Kaliningradissa asuvia 4.— 8. luokkien oppilaita Kalevalaan ja karjalaisten kansankulttuuriin.
— Olemme käyneet jo kahdessa kaupungissa. Useat lapset ja aikuiset eivät tiedä, mistä runoelma kertoo. Kuitenkin pieni osa heistä kuuli joskus teoksen nimen, Lavrušina huomaa.
Hänestä Kalevala on Karjalan käyntikortti, jonka avulla voi tehdä tunnetuksi Karjalan monikansallista kulttuuria tasavallan ulkopuolella.
Kolme tuntia yleisön huomion kohteena
Verkkoistunnossa sai kuunnella Lönnrotista ja Kalevalasta sekä keinoista, joilla koulunopettajat yrittävät herättää teini-ikäisissä lapsissa kiinnostusta runoelmaan.
Karjalan kansallismuseon edustaja kertoi Kalevalan kuvittajasta Osmo Borodkinista ja valkovenäläinen esiintyjä Kalevalasta maalaustaiteessa.
Tilaisuus kesti kolme tuntia. Kiinnostus aiheeseen oli niin suuri, että melkein kaikki osallistujat olivat läsnä istunnossa alusta loppuun asti. Lopussa yleisö kuunteli myös kantelemusiikkia.
— Se oli mukava ilta mukavien ihmisten seurassa, Islamaeva sanoo.
Kalevala-verkkoistunto oli vuorossaan jo yhdeksäs, jonka Karjalan suomen kielen keskus piti yhteistyökumppanien avulla suomen kielen opetuksen ja käytön tukemiseksi Venäjällä ja sen ulkopuolella.
Seuraava verkkoistunto on aikomus pitää toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Aihe koskee suomenkielistä teatteria.
Videoesitykset ovat katsottavissa Minskin Suomi-kerhon YouTube -kanavalla.
