Junaliikenne Oulun ja Kostamuksen välille?
Liikenneyhteyksien kehittäminen Barentsin alueella on keskeinen kysymys Barentsin yhteistyössä. Asiasta puhuttiin webinaarissa, jonka Kainuun liitto järjesti viime viikolla osana Northern Axis — Barents Link -hanketta. Hanke toteutuu Kolarctic CBC 2014—2020 -raja-alueohjelman tuella.
Hankkeessa on tutkittu muiden muassa Vartius—Lytän rajanylityspaikan nykytilannetta ja kehitysmahdollisuuksia. Ramboll Finland Oy:n asiantuntijan Riku Ilomäen mukaan rajanylityspaikka on kehittymässä. Rahtiliikenne rajan yli on pysyvä ja toimii hyvin. Tieinfrastruktuuri Venäjän puolella kaipaa kuitenkin uudistamista.
— Konttiautojen käyttö rajat ylittävässä rahtiliikenteessä olisi mielestämme kannattavampaa kuin tavallisten rekkojen käyttö. Maanteiden kunto Lytän lähialueilla on kuitenkin esteenä sille. Lisäksi teiden kunto huomioiden etelämmät rajanylityspaikat Suomen ja Venäjän rajalla ovat houkuttelevammat rahtiliikenteelle kuin Vartius—Lyttä, Ilomäki toteaa.
Toisena esteenä on Ilomäen mukaan se, että Vartius—Lytän rajanylityspaikan kautta kuljetetaan pääosaltaan luonnonvaroja Suomeen, lähinnä Kostamuksen malminrikastamon tuottamia rautamalmipellettejä. Sen vuoksi mahdolliset rajan puolin tai toisin tehdyt poliittiset päätökset koskien luonnonvarojen käyttöä voivat vaikuttaa negatiivisesti rahtiliikenteesen tällä rajan osuudella. Näin rahtiliikenteen monipuolistaminen näyttää tarpeelliselta.
— Rahtiliikenteen monipuolistamiseksi täytyy olla tiiviissä yhteydessä liikemiehiin ja vastata nopeasti heidän tarpeisiinsa, Ilomäki sanoo.
Toinen tutkimus liittyy mahdollisen matkustajaliikenteen aloittamiseen Vartiuksen ja Kivijärven raja-asemien kautta. Ne ovat pohjoisimmat raja-asemat Euroopan unionin ja Venäjän välisellä rajalla. Nyt niitä käytetään ainoastaan rahtiliikenteessä rautamalmipellettien kuljetuksiin.
— Vartiuksen ja Kivijärven kautta kulkeva rautatie on yksiraiteinen. Rata kulkee hyvin mäkisessä maastossa ja sen nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa. Maasto on raskas tavarajunille, joten matkustajajunien käyttöönotto radalla olisi hankalaa, kertoo Proxion Oy:n projektipäällikkö Kaisa-Liisa Tikka.
Tutkimuksessa on tarkasteltu kahta vaihtoehtoa matkustajaliikenteen avaamiselle. Toisessa vaihtoehdossa ne olisivat tilausvuorot, jotka kulkisivat muun muassa matkailukausina. Silloin voisi olla voimassa yksinkertaistettu rajanylitysmenettely, joka voisi toteutua jopa junassa ilman pysähtymistä raja-asemille.
— Toinen vaihtoehto edellyttää säännöllisen matkustajaliikenteen avaamista. Junat voisivat liikennöidä yksi kolme kertaa viikossa. Siinä tapauksessa Vartiuksen raja-asema vaatii huomattavaa modernisointia sekä lisää rajavartio- ja tullihenkilöstöä, Tikka sanoo.
Kummassakin vaihtoehdossa junareitin päätepisteinä olisivat Kostamus ja Oulu. Oulun valinta selittyy muun muassa sillä, että kaupungilla on suora yhteys läheisiin matkailualueisiin, muun muassa Lappiin.
Junavuorojen mahdollisia käyttökustannuksia ei ole tarkasteltu tutkimuksessa. Kuitenkin matkustajaliikenteen potentiaali arvioidaan liian pieneksi.
— Näillä raja-alueilla on vähän väestöä, mikä ei turvaa riittäviä matkustajamääriä rajat ylittävässä liikenteessä. Kostamus—Oulu-junareitin olisi erittäin vaikea kilpailla Vainikkalan raja-aseman kautta kulkevan junareitin kanssa, koska siellä on paljon enemmän väestöä raja-alueilla, Tikka päättelee.
Barentsin alueelle oma rahoitusväline
Lapin kauppakamarin helmikuun alussa julkaiseman selvityksen mukaan Barentsin alueen investointipotentiaali yltää 178 miljardiin euroon. Investoinneista 86 miljardia kohdistuu teollisiin hankkeisiin, 50 miljardia energiahankkeisiin, 34 miljardia infrastruktuurihankkeisiin, neljä miljardia matkailuun ja kuusi miljardia muihin hankkeisiin. Siitä johtuen Barentsin alueen liikennejärjestelmän kehittäminen on tarpeen.
Lokakuusta 2021 lokakuuhun 2023 Suomi on Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana. Neuvoston virkamieskomitean puheenjohtajan Jari Vilénin mukaan Barentsin neuvostossa on aina kiinnitetty suurta huomiota liikenteeseen ja logistiikkaan, ja tämä työ jatkuu myös Suomen uudella puheenjohtajakaudella.
— Barentsin alueella on tärkeä asema Euroopan ja Asian välisessä logistiikassa. Siksi meidän täytyy katsoa laajemmin liikenneinfrastruktuuriin. Toisin sanoen täytyy keskittyä paikallisiin kysymyksiin huomioiden maailmanlaajuinen tilanne, Vilén korosti webinaarissa, jonka Kainuun liitto järjesti helmikuussa
Vilén pitää tärkeänä sitä, että nyt Suomen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajakaudella on Barents-yhteistyön tueksi perustettu oma hankerahasto. Ensimmäinen avustushaku avataan 24. huhtikuuta 2022.
— Kehotan kaikkia Barentsin yhteistyön toimijoita tutustumaan uuden rahoitusvälineen mahdollisuuksiin, jotta ymmärtää, miten he voisivat rahoittaa sillä hankkeitaan. Ensimmäisen haun kokonaisrahoitus on 730 000 euroa. Rahasto tukee muuten enemmän tutkimushankkeita kuin infrastruktuurihankkeita, Vilén kertoo
