Jermilka ta Villišika

Jermilka ta Villišika

Kiänti Maikki Spitsina
26.12.2022
Venäläini starina.
Kerran Uuvven vuuvven uattona Jermilka veny kiukualla. 6+ Piiruššukšet Ol’ga Demidova
Kerran Uuvven vuuvven uattona Jermilka veny kiukualla. 6+ Piiruššukšet Ol’ga Demidova

Eryähäššä kyläššä eli Jermilka-poika. Hiän tykkäsi kaikkie truasittua ta pilkata. Jermilka ketänä ei varannun ta nakro kaikkie, ketä vain näki.

Kerran Uuvven vuuvven uattona Jermilka veny kiukualla. Pihalta alko kuuluo vesselä kellojen ta pillien šoitto. Hiän mäni pihalla ta näki, jotta pojat on šuorittu huhl  ’  akoiksi. Hyö kučuttih toisieki kisuamah ta laulamah. Pojat kučuttih Jermilkuaki.

Jermilka šuorisi ta huuhel’nikat lähettih kiertämäh talošta toiseh lauluan ta tanššien. Lapšet toivotettih rahvahalla tervehyttä, lykkyö ta onnie. Šiitä huuhel’nikat lähettih meččäh Villišikua tervehtimäh, jotta koko vuuvven talošša ois läškie ta jyvyä. Lapšet työnneltih jyvyä mečäššä ta laulettih kaunehie viršijä Villišijalla. A Jermilka tuaš omah tapah alko truašittua šitä: 

– Villišika-lihava, 

Pistykorva, koukkuhäntä, 

käršä pyörie lačakka…

Ei kerinnyn Jermilka lopettuakana, kun mečäštä hypähti šuuri mušta Villišika, noššalti Jermilkan šelkähäš ta mäni männeššäh. Lapšet pöläššyttih, juoštih kyläh ta kerrottih vanhemmilla, mitä tapahtu.

Ihmiset juoštih eččimäh Jermilkua, ka mistänä ei löyvetty.

Villišika vei Jermilkan meččäh ta tropni lumeh. Jermilka kaččou, ei ole ketänä pimieššä mečäššä. Hiän nousi puuh ta näki: aukiella šeisou kolme Pakkaista ta ajatellah, kellä mitä ruatua. Yksi Pakkani šanou:

– Mie luajin jiäšillan jovešta poikki.

Toini Pakkani šanou:

– Mie piäššän lumimyrškyn pellolla pyörimäh ta lunta tuiskuttamah.

Kolmaš Pakkani šanou:

– A mie kylätalojen ikkunoja korissan.

Pakkaset lähettih eri puolih. Jermilka šolahti puušta ta läksi kolmannen Pakkasen jälkijä myöten. Niin ni piäsi omah kyläh.

A kyläläiset Uutta vuotta otetah vaštah, lauletah, piirileikkijä tanššitah. Pakkani heitä kylmättäy, ei anna pihalla šeisuo, nenäštä kotiloih vetäy, ikkunoja koristau jiäkuvilla ta pirttihki šotkeutuu.

Kylöveh ihaštu, kun näki Jermilkan. Poika šöi ta kerto kaiken Pakkasen šuutkoista. Kyläläiset šytytettih pihalla šuuri ropivo ta ruvettih vielä lujempah laulamah, vielä terväntäh piirileikkijä tanššimah. Pakkasella tuli kovuan kuuma tulen viereššä. Hiän šiänty, kun näki, jotta ihmiset ei varata kylmyä, ta pakeni meččäh.

Kerrotah, jotta Jermilka enyä ketänä ei truasittan. Ei ni Villišikua, šentäh kun varasi šitä.



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Paimoi torvel lirahuttau
Ennevahnas joga talois oli oma lehmy da vie äijy lammastu. Keviäl rahvas piästettih žiivattoi pihale, läs puolen vuottu, kaiken sygyzyn da talven, net seizottih tahnuos. Täs kirjutukses pagin rodieu paimois.
Oma Mua
Repol’an kuoron viimeni laulaja
Mintäh on mukava paissa karjalakši vanhempien ihmisien kera? Hyö kerrotah omašta elämäštä šemmoista, mitä nyt on vaikie kuvitella.
Karjalan Sanomat
Talous toipumassa kriisistä
Tammi–syyskuussa 2023 Karjalan talouden pääalojen tuotantoindeksi saavutti melkein viimevuotisen tason. Asukkaiden reaalipalkka kasvoi yli kuusi prosenttia ja vähittäiskaupan liikevaihto noin kahdeksan prosenttia.
Kodima
Modkuviden peitjüvä
Šoutjärven muzei tarjoičeb kacta vepsläižiden modkuvid.
Karjalan Sanomat
Sortavala inspiraation lähteenä
Valokuvataiteilija Julia Abzaltdinova vietti viikon taiteilijaresidenssissä Sortavalassa. Hän valokuvasi vanhoja rakennuksia ja generoi kuvia tekoälyllä.
Oma Mua
Karjalaisella naisella on kaunis šielu
Ol’ga Karhunen opaštu kunnivoittamah ta rakaštamah elämyä, omie heimolaisie, tuttavie ta tuntomattomie ihmisie. Hiän opašti šiih omie lapšieki.
Kipinä
Lapsi kätkyös maguau
Ennevahnas kodilois riputettih kätkyt, kus liikutettih piendy lastu. Ei olluh aigua lastu yskäs kannella. Karjalas oli eriluaduzii kätkylö – hiihnukätkyt da lattiikätkyt.
Oma Mua
Teatterissa lapšet šäilytetäh muamonkieltä
Esitykšie karjalan kielellä näytettih Petroskoissa. Karjalaini šuarna -teatterikilpailuh ošallistu 21 ryhmyä.
Karjalan Sanomat
Visakoivuja kasvamaan vuokrametsiin
Viranomaiset, tutkijat ja metsänvuokraajat pyrkivät lisäämään visakoivun määrää, koska se on tällä hetkellä Karjalassa uhanalainen laji.
Oma Mua
Šl’op ta Ščolk
Starina šiitä, kuin Ks’uša tyttö loukkasi kakši kirjainta, eikä voinun lukie ilman niitä yhtänä starinua. Tyttö piätti löytyä ne ta tulla kaikkien kirjaimien yštäväkši.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль