Inkerinšuomelaisien muistuo šäilyttyän

Inkerinšuomelaisien muistuo šäilyttyän

Irina Zaitseva
21.01.2021
Čalnan pos’olka peruššettih vuotena 1948. Ruatamah šiih tuli ihmisie Neuvoštoliiton eri puolista. Niijen joukošša oli äijän inkerinšuomelaisie. Heijän kulttuuri eli ta kehitty pos’olkašša 1990-lukuh šuaten. Kun alko kotihmyöštymisen ohjelma, šuuri oša heistä šiirty elämäh Šuomeh. Ka monetki jiätih...
Omašta elämäkokemukšešta ta muisselmista kertou Lilija Ivanovna Nikandrova. Kohtauš filmistä. Kuva: Inna Nippolainen
Omašta elämäkokemukšešta ta muisselmista kertou Lilija Ivanovna Nikandrova. Kohtauš filmistä. Kuva: Inna Nippolainen

Männyön vuuvven lopušša ilmešty Periodika-kuštantamon painama Sodan leimaamat kohtalot -kirja. Kokomukšen luatijina ollah Galina Hanenko ta Inna Nippolainen. Painoš on julkaistu šamannimisen projektin rajoissa. Še on šuunnattu Čalnašša eläjien inkerinšuomelaisien muisson šäilyttämisellä. Projektie toteutettih Zdorovje Karelii -hyvänluajintašiätijö, Periodika-kuštantamo, karjalaisien, šuomelaisien ta vepšäläisien kieliresurssikeškuš ta Tuomi-etnokulttuurikeškuš Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön tuvella.  

Kokomuš esittäy šovan jälkeh Čalnan pos’olkah tullehien ihmisien muisselmie. Kirja ei kerro ainuoštah inkerinšuomelaisista, vain Vologdan ta Arhankelin alovehella ta Čuvašijašša šyntynehistä ihmisistä šekä karjalaisista ta pomoriloista. Kirja on kirjutettu venäjäkši ta šuomekši. Šuomentajina ollah Segrei Karpov, Armas Mašin ta Inna Nippolainen. Šiinä on 18 kertomušta.

– Tämä on muisselmien kokomuš. Vuosien kuluos’s’a perehien istorijua kerättih Čalnan poso’lkan eläjien šukulaiset. Projektin ansijošta niitä muisselmie yhissettih yhteh kokomukšeh, järješšettih šekä lisättih alkušanat ta šelittäjie artikkelija, kumpaset valotetah istorijallisie tapahtumie ta prosessija, kertou projektin luatija Inna Nippolainen. 

Šelittäjien artikkelijien luatijina ollah Svetlana Jalovitsina, Dmitrii Ikko ta Inna Nippolainen. Čalnan eläjien muisselmat on juattu eri temaattisih oših: “Evakointa Siperih”, “Šakšalaismiehitykšeštä Viroh ta Šuomeh”, “Kotirintamalla”. 

Projektin ansijošta niitä muisselmie yhissettih yhteh kokomukšeh, järješšettih šekä lisättih alkušanat ta šelittäjie artikkelija.
Inna Nippolainen, projektin luatija, karjalaisien, šuomelaisien ta vepšäläisien kieliresurssikeškukšen johtaja.

Projektin ideja šynty kešällä 2020. Šen innoštajana on Galina Hanenko. Monta vuotta hiän ruato Čalnan Tuomi-etnokulttuurikeškukšen ta šamannimisen kuoron johtajana, šäilytti inkerinšuomelaisien kulttuurie ta istorijallista muistuo šekä keräsi Čalnah kuulujie tietoja.

– Galina Hanenko hyvin tuntou projektih ošallistunehie Čalnan eläjie. Hänellä hyö ollah lähisie, heijän kohtalot liikutettih Galinan šytäntä. Niin hänellä tuli ajatuš projektista, kumpasen piähenkilöiksi tultais pos’olkan tavalliset eläjät. Myö kiäntymä Zdorovje Karelii -hyvänluajintašiätijön puoleh. Järještö hyväkšy meijän projektin, myö lähettimä anomukšen Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijöh ta voittima grantin, šanelou Inna Nippolainen. 

Kokomukšen lisäkši projektin rajoissa on kuvattu Sodan leimaamat kohtalot -filmi ta on järješšetty Elämän lanka -näyttely.

– Toisin kuin kokomuš, filmi ta näyttely kerrotah vain inkerinšuomelaisista. Filmin enši-ilta pietäh netissä myöhemmin. Näyttely avattih karjalaisien, šuomelaisien ta vepšäläisien kieliresurssikeškukšešša pimiekuušša, a talvikuušša – Čalnan Tuomi-etnokulttuurikeškukšešša. Esillä oli yhekšän kakšikielistä plakattie. Disainerina on Susanna Parkkinen. Myö kuvasima joka henkilön elämänlankan, kumpani näyttäy mitein ta miksi hiän tuli Karjalah, šelittäy Inna Nippolainen.

Projektin lopputilaisuona oli talvikuun alušša pietty inkerinšuomelaisien muisson šäilyttämisellä omissettu online-konferenšši. 

– Online-muuvvon anšijošta, konferenšših liitty ošallistujie Piiteristä ta Leningradin alovehelta šekä Šuomešta. Hyö kerrottih omašta kokemukšešta ta proplemoista. Meijän projekti on šujuva esimerkki šiitä, mitein voit valottua inkerinšuomelaisien kohtalon aihetta eri puolista. Voisin šanuo, jotta paikallisešta projektista tuli universalini ta globalini, šentäh kun še kuvasi inkerinšuomelaisien kohtaluo ta šovanjälkistä elämyä Karjalašša, koroštau projektin luatija. 12+



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль