Heid ühtenzoiti vepsän kelen opendamine

Heid ühtenzoiti vepsän kelen opendamine

Maria Košeleva
30.06.2023
Vepsän kelen gruppan pästnikad jagasoiš ičeze mel’pidol openduses da ičeze planoil tulebaks aigaks.
Maria Kočerina, Rostislav Mel’nikov i Aleksandra Drai. Kuva> Maria Košeleva
Maria Kočerina, Rostislav Mel’nikov i Aleksandra Drai. Kuva> Maria Košeleva

Kaikuččen voden Petroskoin universitetan baltianmeren suomalaižiden keliden kafedran lopiba üläopenikad, kudambad opendaba suomen, vepsän da karjalan kelid, literaturad da kul’turad. Nelläs openduz’vodes kafedran üläopenikad saba ičeladuižid tedoid Karjalan rahvahiden keliš, ku’turas, literaturas da etnografijas. Hö kävuba školpraktikale, kus radaba kodikeliden opendajin, erasil om voimuz olda praktikal Tedoakademijan kelen, literaturan da istorijan institutas, kus hö abutaba tedomehile kerata da analiziruida tedomaterialad, ližata tarbhaižid tedoid kel’korpusaha, rata kel’änestusidenke, miččed om keratud ”pöudoil” da äi tošt. Erased üläopenikad voiba kodvda ičeze mahtod žurnalistikas da oma praktikal ”Periodika”-paindištos vai Karjalan ravahaližen tele- da radio-kompanijas. Toižil sanoil, opendusen aigan openikoil om voimuz kodvda ičtaze erazvuiččiš elonradoiš, kus voib kävutada Karjalan rahvahiden kelid. Karjalan rahvahiden keliden tedod oma lujas harvinaižed da tarbhaižed nügüd’ Karjalas, sikš kaikutte pästnik om korktal sijal, kaiken aigan om toiv, miše hän sidob ičeze elod sadud professijanke. 

Opendusen aigan openikoil oli voimuz kodvda ičtaze erazvuiččiš elonradoiš, kus voib kävutada Karjalan rahvahiden kelid.

Täl-ki vodel kezakus tradicijan mödhe kafedral mäni pästandtöiden polestuz. Nel’l’ vot tagaze jo nored školanpästnikad tuliba ubniversitetha samha tedoid, a nügüd’ jo aigvoččed üläopenikad polestiba ičeze ezmäižid tedotöid. Ühtes täl vodel kafedralpäi päzui 11 mest, heiden keskes koume openzi vepsän kel’t. Pidab sanuda, miše neciš gruppas zavodihe opetas seičeme mest, no lophusai mäni vaiše koume. Üks’ heišpäi om Maria Kočerina Toižegespäi, hänen pästandtön tem oli ”Pohjoižvepsän paginan erigoičused Rürik Loninan ”Minun rahvahan fol’klor”-kirjan pohjal”. Petroskoilaine Rostislav Mel’nikov starinoiči passivižiš verban formiš vepsän kelel: hänel oli mugoine rindatuzoppind, kus hän rindati passivformid vepsän kelenpaginoiš da kirjkeles. Aleksandra Drai Murmanskan agjan Kovdor-lidnaspäi oppi Nikolai Abramovan runotust. Hänen teman oli Armastusen tem runoilijan lirikas. Hän starinoiči runoilijan koumes ”armastuses” – neiččehe, kodimale da kodikel’he da rindati niid. 

Kaikuččel pästnikal oli ičeze openduzte, kenel-se se oli kebnemb, kenel-se jügedamb, no kaik hö satusekahašti polestiba ičeze pästandtöid da saiba hüvid arvznamoid. Tradicijan mödhe mö pakičim kafedran vepsän kelen gruppan pästnikoid jagadas ičeze mel’pidol openduses.

02 (1).jpg

Maria Kočerina: Edel minun pästandtön polestust minä lujas holduin, no konz minun ezitus zavodihe, minä el’genzin, miše kaik om hüvä. Ka, nece oli lujas nervakaz azj – polestada ičein töd da antta vastusid komissijan küzundoihe, no minun melen mödhe minä ladin hüvin. Konz mö varastim satusid, aig mäni lujas hätken, mö olim nervakahad da meletim, miččid arvznamoid sam. Konz tedištim meiden arvznamoid, olim lujas täudeližed. Nügüd’ varastam diplomiden andandad da pästandehtad. 

Openduz kafedral oli ani kebn, sikš ku meiden opendajiden tedomaht da el’genduz abutiba meile. Oli jügedahk, konz minä en el’gendand da en ehtind tehta midä-se, no nece oli kebn pätta, ved’ kaiken oli voimuz pakita abud da nevondad opendajil. Openduses minai jäiba vaiše hüväd muštlosed da mel’kuva. 

Openduz baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral andoi minei äi voimusid, minä openzin uzid kelid, tedištin suomalaiž-ugrilaižiden rahvahan istorijas da tabas, tundištimoi melentartuižidenke ristituidenke, kudambile, kut minei-ki, om tärged kaita ičeze kel’t da kul’turad. Meiden kafedran abul minä ühtnin erazvuiččihe projektoihe da voin tehta panendan vepsän kelen kehitoitusehe. Minä olen vepsläine da minei om tärged jatkta vepsän kelen opendust, a kafedr andoi necidä voimust. Üläopišton abul nügüd’ minä tedan äjid ristituid, kudambile om melentartušt vepsän kel’, da minä tedan, miše ühtes mö voižim tehta äjan vepsän kelen kehitoitusen da kaičendan täht.


Aleksandra Drai: Minun pästandtön polestuz mäni kebnemba, mi minä varastin, il’mišt oli hüvä da sebrakaz. En teda, midä sanuda jügedusiden polhe opendusen aigan, minun melen mödhe niid ei olnugoi äi. Minei tuli mel’he, miše toižen kursan jäl’ghe openduz oli suomen da vepsän kelil, mi libuti meiden keliden tedoid. Mugažo kafedral oma lujas hüväd da professionaližed opendajad, kudambad oma völ hüväsüdäimeližed da el’gendajad. 

Openduz kafedral da vepsän kelen opendamine lujas levenzoitiba minun kacundad miruhu da andoiba voimusen kodvda ičtaze erazvuiččiš eloradoiš, ozutesikš, opendajan da toimitajan.


Rostislav Mel’nikov: Minä tulin polestusele, kut parale, en varaidand. Voib olda sikš, miše meletin, miše se om vaiše üks’ etapoišpäi magistraturaha päzundan tel. Opetas kafedral oli kebn, kaikid jügedamb oli, nacein, tehta se, midä en tahtoind. Minei tuli mel’he läz kaik. Openduz kaferdal andoi minei süvid teoretižid tedoid da hüvän kirjišton lugetišen. Minä jo zavodin opeta suomalaiž-ugrilaižid kelid, mugoižid kut ižoran, livvin, vodin, no en tegend necidä lophusai. Opendusen aigan minä voin opeta vepsän kel’t hüvin da lophussai. Nügüd’ minä tahtoin jatkta kirjutada vepsäks, tehta kändmižid, täutta Wiki-vajehnikad.







ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kuusi penkeillä: tytöstä kuuden lapsen äidiksi
Rakkaus lapsiinsa antaa petroskoilaiselle Jelena Feniksille voimaa elää.
Oma Mua
Komin runoloi nygöi lyydikse
Komin tazavallan kuulužan runoniekan Al’ona Jel’tsovan runoloi on kiännetty nygöi karjalan kielelegi.
Karjalan Sanomat
Puškinin kieli yhdistää kansoja ja maita
Runousteatteri Kredo -järjestö on edistänyt vuosia venäjän kieltä ja kulttuuria maailmassa. Nyt yhteistyökumppanit ovat Kirgisiasta ja Uzbekistanista.
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль