Heid ühtenzoiti vepsän kelen opendamine

Heid ühtenzoiti vepsän kelen opendamine

Maria Košeleva
30.06.2023
Vepsän kelen gruppan pästnikad jagasoiš ičeze mel’pidol openduses da ičeze planoil tulebaks aigaks.
Maria Kočerina, Rostislav Mel’nikov i Aleksandra Drai. Kuva> Maria Košeleva
Maria Kočerina, Rostislav Mel’nikov i Aleksandra Drai. Kuva> Maria Košeleva

Kaikuččen voden Petroskoin universitetan baltianmeren suomalaižiden keliden kafedran lopiba üläopenikad, kudambad opendaba suomen, vepsän da karjalan kelid, literaturad da kul’turad. Nelläs openduz’vodes kafedran üläopenikad saba ičeladuižid tedoid Karjalan rahvahiden keliš, ku’turas, literaturas da etnografijas. Hö kävuba školpraktikale, kus radaba kodikeliden opendajin, erasil om voimuz olda praktikal Tedoakademijan kelen, literaturan da istorijan institutas, kus hö abutaba tedomehile kerata da analiziruida tedomaterialad, ližata tarbhaižid tedoid kel’korpusaha, rata kel’änestusidenke, miččed om keratud ”pöudoil” da äi tošt. Erased üläopenikad voiba kodvda ičeze mahtod žurnalistikas da oma praktikal ”Periodika”-paindištos vai Karjalan ravahaližen tele- da radio-kompanijas. Toižil sanoil, opendusen aigan openikoil om voimuz kodvda ičtaze erazvuiččiš elonradoiš, kus voib kävutada Karjalan rahvahiden kelid. Karjalan rahvahiden keliden tedod oma lujas harvinaižed da tarbhaižed nügüd’ Karjalas, sikš kaikutte pästnik om korktal sijal, kaiken aigan om toiv, miše hän sidob ičeze elod sadud professijanke. 

Opendusen aigan openikoil oli voimuz kodvda ičtaze erazvuiččiš elonradoiš, kus voib kävutada Karjalan rahvahiden kelid.

Täl-ki vodel kezakus tradicijan mödhe kafedral mäni pästandtöiden polestuz. Nel’l’ vot tagaze jo nored školanpästnikad tuliba ubniversitetha samha tedoid, a nügüd’ jo aigvoččed üläopenikad polestiba ičeze ezmäižid tedotöid. Ühtes täl vodel kafedralpäi päzui 11 mest, heiden keskes koume openzi vepsän kel’t. Pidab sanuda, miše neciš gruppas zavodihe opetas seičeme mest, no lophusai mäni vaiše koume. Üks’ heišpäi om Maria Kočerina Toižegespäi, hänen pästandtön tem oli ”Pohjoižvepsän paginan erigoičused Rürik Loninan ”Minun rahvahan fol’klor”-kirjan pohjal”. Petroskoilaine Rostislav Mel’nikov starinoiči passivižiš verban formiš vepsän kelel: hänel oli mugoine rindatuzoppind, kus hän rindati passivformid vepsän kelenpaginoiš da kirjkeles. Aleksandra Drai Murmanskan agjan Kovdor-lidnaspäi oppi Nikolai Abramovan runotust. Hänen teman oli Armastusen tem runoilijan lirikas. Hän starinoiči runoilijan koumes ”armastuses” – neiččehe, kodimale da kodikel’he da rindati niid. 

Kaikuččel pästnikal oli ičeze openduzte, kenel-se se oli kebnemb, kenel-se jügedamb, no kaik hö satusekahašti polestiba ičeze pästandtöid da saiba hüvid arvznamoid. Tradicijan mödhe mö pakičim kafedran vepsän kelen gruppan pästnikoid jagadas ičeze mel’pidol openduses.

02 (1).jpg

Maria Kočerina: Edel minun pästandtön polestust minä lujas holduin, no konz minun ezitus zavodihe, minä el’genzin, miše kaik om hüvä. Ka, nece oli lujas nervakaz azj – polestada ičein töd da antta vastusid komissijan küzundoihe, no minun melen mödhe minä ladin hüvin. Konz mö varastim satusid, aig mäni lujas hätken, mö olim nervakahad da meletim, miččid arvznamoid sam. Konz tedištim meiden arvznamoid, olim lujas täudeližed. Nügüd’ varastam diplomiden andandad da pästandehtad. 

Openduz kafedral oli ani kebn, sikš ku meiden opendajiden tedomaht da el’genduz abutiba meile. Oli jügedahk, konz minä en el’gendand da en ehtind tehta midä-se, no nece oli kebn pätta, ved’ kaiken oli voimuz pakita abud da nevondad opendajil. Openduses minai jäiba vaiše hüväd muštlosed da mel’kuva. 

Openduz baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedral andoi minei äi voimusid, minä openzin uzid kelid, tedištin suomalaiž-ugrilaižiden rahvahan istorijas da tabas, tundištimoi melentartuižidenke ristituidenke, kudambile, kut minei-ki, om tärged kaita ičeze kel’t da kul’turad. Meiden kafedran abul minä ühtnin erazvuiččihe projektoihe da voin tehta panendan vepsän kelen kehitoitusehe. Minä olen vepsläine da minei om tärged jatkta vepsän kelen opendust, a kafedr andoi necidä voimust. Üläopišton abul nügüd’ minä tedan äjid ristituid, kudambile om melentartušt vepsän kel’, da minä tedan, miše ühtes mö voižim tehta äjan vepsän kelen kehitoitusen da kaičendan täht.


Aleksandra Drai: Minun pästandtön polestuz mäni kebnemba, mi minä varastin, il’mišt oli hüvä da sebrakaz. En teda, midä sanuda jügedusiden polhe opendusen aigan, minun melen mödhe niid ei olnugoi äi. Minei tuli mel’he, miše toižen kursan jäl’ghe openduz oli suomen da vepsän kelil, mi libuti meiden keliden tedoid. Mugažo kafedral oma lujas hüväd da professionaližed opendajad, kudambad oma völ hüväsüdäimeližed da el’gendajad. 

Openduz kafedral da vepsän kelen opendamine lujas levenzoitiba minun kacundad miruhu da andoiba voimusen kodvda ičtaze erazvuiččiš eloradoiš, ozutesikš, opendajan da toimitajan.


Rostislav Mel’nikov: Minä tulin polestusele, kut parale, en varaidand. Voib olda sikš, miše meletin, miše se om vaiše üks’ etapoišpäi magistraturaha päzundan tel. Opetas kafedral oli kebn, kaikid jügedamb oli, nacein, tehta se, midä en tahtoind. Minei tuli mel’he läz kaik. Openduz kaferdal andoi minei süvid teoretižid tedoid da hüvän kirjišton lugetišen. Minä jo zavodin opeta suomalaiž-ugrilaižid kelid, mugoižid kut ižoran, livvin, vodin, no en tegend necidä lophusai. Opendusen aigan minä voin opeta vepsän kel’t hüvin da lophussai. Nügüd’ minä tahtoin jatkta kirjutada vepsäks, tehta kändmižid, täutta Wiki-vajehnikad.







ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль