Hän kandab armastust kodikel’he voziš päliči
Opendajan vodel tahtoiše starinoita ühtes hüväs ristitus, kudamb omišti ičeze elon školale, openikoile, vepsän kelen kaičendale, andoi armhaze azjaha kaiken ičeze hengen da vägid. Nece om vepsän kelen opendai Ol’ga Jevgenjevna Mironova. Hän radoi Kalagen školas 36 vot.
Ol’ga Mironova om sündunu vodel 1963 Änižröunan Kalag’-külähä vepsläižehe kanzaha. Kodiš kaiken kului vepsän pagin, sikš Ol’ga hüvin pagiži vepsäks. Hänen mam Jevgenia Ivanovna Fotejeva äi vot radoi lapsidenkacujan päivkodiš, edel pensijad – počtal, nügüd’ om külän aktivine eläi. Hänen tat Jevgenii Pavlovič radoi šof’oran krazal ORD-as drobilkal. Laps’aigaspäi Ol’gan vanhembad openziba händast navedimha rata, abutamha toižile ristituile, olda vastusenpidäjan, hüvänsüdäimeližen da holekahan ristitun.
Kalages mäni Ol’gan laps’aig. Täs hän lopi kahesa klassad, a vanhembiš klassoiš openzihe Šoutjärven školas. Hän kaiken openzihe lujas hüvin.
– Däl’ges školad läksin opendamhaze Karjalan valdkundan pedagogižehe institutha verhiden keliden erištole. Openzin francian da anglian kelid. Konz vodel 1985 mina lopin institutan, mindai uugotet’he ičein Kalagen školha radmaha anglian kelen opendajan.
Konz 80.-vozil zavodihe vepsän kelen da kul’turan udessündutamine, školiš zavottihe opeta lapsid vepsän kel’he. Vodel 1991 tuli vepsän kel’ Kalagen školha-ki. Ol’ga Jevgenjevnale, kut hüväle vepsän kelen tundijale, anttihe opeta lapsid vepsän kel’he. Hän oli ezmäižen vepsän kelen opendajan Kalagen školas. Hän vedi vepsän kelen urokoid kaks’ kerdad nedališ. Muga zavodihe vepsän kelen opendamine Kalagen školas.
– Ezmäižil vozil tegin kaiken iče. Siloi ved’ ii olnu nimidä: ni openduzkirjoid, ni programmoid. Mili oli kebnemb, sikš mise mina tezin verhan kelen metodikad. Mina iče tegin i openduzprogrammoid, i materialoid vepsän kelen urokoiden täht. Sil aigal oli kebnemb opeta lapsid kodikel’he, sikš ku hö kuud’he, kut heiden babad, dedad da vanhembad pagištaze kesknezoi vepsän kelel, kuud’he vepsän paginad irdal, laukoiš. Erased lapsed voiba vähäižen pagišta kodikelel i el’genziba opendajan paginad. Šuutarven školas ezmäi lapsid opetihe kirilical, a mö zavodim opeta latinical. Oli düged se, mise lapsile pidi opeta anglian da vepsän kelid. No kirjamed oliba ühtejiččed, nece abuti kelen opendamižes.
Openduzkirjad kebnenzoitiba vepsän kelen opendamižen. Urokoil lapsed openzihe lugemaha, kirjutamha da pagižmaha kodikelel. Siloi lapsed paniba muštho äi runoid da starinoid, paksus kirjutiba sanelusid. A mugažo hüvin abunikoin vepsän kelen da kul’turan opendamižes oliba vanhad eläjad, kudambad voiba äjan starinoita enččes elos, vepsläižiš tradicijoiš da veroiš.
– Konz zavottihe tehta openduzkirjoid, tegihe väheižen kebnemba, no ii sanu otta kaiked kirjaspäi opendusen täht. Kirjoiš oli vähä grammatikad, minä iče tegin kartaižid tegendoidenke. Lehtesehe kirjutim sanoid, lapsed opetihe niid kodiš. Sil aigal lapsil oli taht opeta kodikel’t, nece oli mugoine-žo urok, kut i kaik toižed. Mö lapsideke kävelim kodid möto, küzelim vanhembil: mitte elo oli ende, midä teht’he, kus mi oli, kerazim tahonnimid (kut nimitet’he soid, järvid, nituid, ojaižid). A däl’ges Šuutarves oli konferencii, i sigä lapsed teht’he dokladoid, midä hö tedištet’he vanhembišpei. Lapsile nece oli melentartušt. Hö surel tahtol ühtniba kaikihe vepsän kelen kanzkonkursoihe, festivalihe, konferencijoihe. Ühtniba kut lapsed, muga aigvoččed-ki. Siloi oli kebn lüuta kanzan, mitte voiži ühtneda konkursaha. A nügüni om vähä lapsid, kudambad tahtoiba opeta kel’t da ühtneda konkursoihe.
Ol’ga Jevgenjevna om hüvä opendai. Hän vaumiči äi pästnikoid, kudambad ozutiba hüvid vepsän da anglian keliden tedoid, konz päzuiba opendamhas universitetha. Hän om todesine kodikelen kaičii, lujas navedib ičeze kodiröunad. Ol’ga mahtoi sündutada openikoiš armastust ičeze ezitatoiden kodikel’he da kul’turaha. Hänen urokad da opendusen irdpoližed töd oliba lujas melentartuižed lapsile.
– Kaikuččen voden, konz openduzvoz’ lopihe, mö mänetim Vepsläižid besedoid. Äi vot nece oli hivä tradicii miide školas. Openduzvoden lopus mö lapsideke vaumičim programman i kucuim besedoile mamoid, baboid. Lapsed lugiba runoid, sanuiba muštatesid da ozutiba sarnoid. Kaikutte baboi tuli ičeze paštatesenke. Ezitusen däl’ghe mö kaik ühtes diim čajud pirgiideke.
Sur’ znamoičend vepsän kelen da vepsän rahvahan tradicijoiden kaičendas om muzejal. Joga voden mö lapsideke ajelimoi Šuutarven muzejaha. Sigä lapsiden täht teht’he openduzčasuid, vedetihe ozutelusid, tundištoittihe vepsän kul’turanke. Nügüd’-ki nece vahv ühthižrad jatktase muzejan da školan keskes.
Kaikuččen kezan lapsiden täht radoi etnokul’turine lager’ školas. Sigä mö openzim lapsideke vepsän kel’t, tegim heiden täht mastar’-klassoid, sportvändoid. Ilokaz oli aig. Lapsile lujas mel’he oliba nened vastused.
Ol’ga Jevgenjevna openzi lapsid vepsän kel’he 26 vot. Jäl’ges školha tuliba nored vepsän kelen opendajad. No Ol’ga Jevgenjevna jatksi abutada heile: vaumiči lapsid vepsän kelen olimpiadoihe, praznikoihe, festivalihe, konferencijoihe, miččed om sidotud vepsän rahvahan istorijanke da kul’turanke. Enččed openikad lujas navediba da arvostaba händast, nügüd’-ki paksus soitaba da tuleba adivoihe.
Jo kaks’ vot Ol’ga Mironova om pensijal, no hän jatktab opeta vepsän kel’he aigvoččid ičeze kodiküläs ”Värtin”-etnokeskuses.
– Jo koumanden voden mö keradamii vanhembideke kursiile. Kaik ken käveltaze, d’o hivin lugetaze, kirjutetaze. Otam grammatikad, lugem, pagižem, kändam, otam materialoid ”Kodima”-lehtesespäi da lapsiden ”Kipinä”-kulehtesespäi. Necil vodel zavodim rata vel käzil, enamba kudom. Školas-ki tegem lapsideke tätüižid, heboid…
Ol’ga Jevgenjevna om opendai sures kirjamespäi, todesine vepsän kelen tundii, parahim nevonik da abunik vepsläižele norištole. Hän kandab armastust kodikel’he voziš päliči, tegeb suren panendan vepsän rahvahan hüvüdeks.
