Eduard Uspenskii ta Huoti-tiätä

Eduard Uspenskii ta Huoti-tiätä

Marina Visotskaja, Milana Ivanova
28.12.2023
Tänä vuotena rämähti Čepukki-filmin enši-ilta. Tiijätkö šie, jotta Eduard Uspenskii on Čepukin lisäkši Hapanmaitol’an ta Plasteliinivariksen “tuatto”?
Huoti-tiätä, kišša ta koira -kirjan kuvittajana on petroskoilaini taiteilija Dmitrii Dmitrijev. 6+
Huoti-tiätä, kišša ta koira -kirjan kuvittajana on petroskoilaini taiteilija Dmitrii Dmitrijev. 6+

Tänä vuotena rämähti Čepukki-filmin enši-ilta. Neuvoštoliiton piirrošfilmin hahmo tuaš tuli lapšien ta aikuhisienki lempihenkilökši ta piäsi Venäjän kačotuimmakši filmiksi. Tiijätkö šie, jotta Eduard Uspenskii on Čepukin lisäkši Hapanmaitol’an ta Plasteliinivariksen “tuatto”?

Eduard Nikolajevič Uspenskii šynty Moskovan alovehen Jegorjevskissa. Eduardin lapšuš oli vaikie, hänen pereh oli oikein köyhä. Poika kašvo pahanruatajana.

Kerran hiän joutu šairalah, missä ymmärti, jotta pahan opaššukšen ta šairašloman tähen hiän voipi jiähä šamalla luokalla toišekši vuuvvekši. Šentäh Eduard rupesi opaštumah ahkerammin ta ymmärti, jotta luventa on mukava.

Vanhemmilla luokilla Eduard Uspenskii oli alkeisluokkien pioneriohjuajana. Kirjuttaja kerto, jotta hiän huolehti ta vietti aikua pienien lapšien kera mielelläh.

Pionerileirillä yötä vaššen pioneriohjuaja Eduard luki lapšilla kirjoja. Kirjaštošša oli vähän mukavie kertomukšie, šentäh Uspenskii ni alko kirjuttua starinoja iče ta lapšet vuotettih iltua, jotta šuaha kuulla uuši starina.

Koulun jälkie Eduard Uspenskii piäsi opaštumah Moskovan Lentoinstituuttih, missä jatko kirjuttua kertomukšieh oman ryhmän illačuiksi.

Kohta hänen kertomukšista tiesi jo koko instituutti. Myöhemmin häneštä šuatih tietyä Kulttuuriministerijöššäki ta Eduardilla alko tulla šieltä šuurie tilaukšie.

Eduard Nikolajevičin kirjat on kiännetty 25 kielellä. Jo luomismatan alušša hänet kučuttih Ruočin kirjailijaliittoh ta Uspenskin henkilöjä käytettih ruoččilaišešša ratijоšša ta lehtilöissä.

Hänellä oli šuuri lukijakunta Šuomeššaki ta Hapanmaitol’an yksi kiännöškielistä on šuomi.

Vuotena 2022 Huoti-tiätä rupesi pakajamah vielä yhellä kielellä. Eduard Uspenskin eläväisen kirjašarjan enšimmäini klassikkotevoš nyt ilmešty vienankarjalakši. Niin karjalan kieli tuli Uspenskin kirjojen 26:kši kielekši.

“Huoti-tiätä, kišša ta koira” on koko muailmašša tunnettu kirja. Šen henkilöt tultih lemmikkilöiksi monilla polvikunnilla.

Hvataika-n’uakan poikasešta tuli Pitkäkynši, mi ei muuta hänen entisie pahoja tapoja. Kiššan ämmön kaima Murka-lehmä šai karjalaisen lehmän tyypillisen Mirrikki-nimen.

Još tahot kiäntyä mitänih toisella kielellä, šiun on kekšittävä oikie nimi jokahisella henkilöllä. Kiännökšen luatijat, Valentina Karakina ta Ol’ga Karlova, on tiijetty täštä tärkieštä asiešta ta moitittomašti pärjättih šen homman kera.

Henkilöt šuatih oikiet karjalaiset nimet! Kertomuš šai uuvven iänen ta šävyn. Še ei hävinnyn, ka voit olla, jotta šaiki oman lumoukšen. Tietyšti hyö meinatah jatkua Hapanmaitol’an kirjašarjan kiäntämistä.

Kuuntele tarkkah: kišša Matroskin, Huoti-tiätä, Šarik — Vahti, šuatihko nämä karjalaiset nimet myöštymäh lapšuohoš? Šarik ennein oli vahtikoira, eikö še ole oikein, jotta hiän šais Vahti-nimen.

Hvataika-n’uakan poikasešta tuli Pitkäkynši, mi ei muuta hänen entisie pahoja tapoja. Kiššan ämmön kaima Murka-lehmä šai karjalaisen lehmän tyypillisen Mirrikki-nimen.

Poštimieš Pečkin šäilytti venäläisen šukunimen, ka Murzilka-lehti, kumpasen hiän tuou pojalla, muutti kanšallisuoh. Nyt Huoti-tiätä šuau kaikilla karjalaisilla lapšilla tunnetun Kipinä-lehen.

Tietenki ei jiänyn huomijotta kylän nimiki — Prostokvašino. Vienašša on kakši šopivua termie: hapanmaito ta prostokissa. Paremmakši oli kačottu perintehellini hapanmaito, šentäh Huoti-tiätä ta kišša Matroskin tuttavuššuttih Vahti-koiran kera Hapanmaitol’ašša.

Kirja näki päivänvalon Šuomešša, šen julkaisijana on Karjalan Šivissyššeura. Ka nyt šiula on mahollisuš lukie muutomie kappalehie Huoti-tiätä, kišša ta koira -kirjašta.

Voileipä

Kerran šolahtau Huoti-tiätä rappusie myöten ta šyöy voileipyä. Kaččou, ka ikkunalla kišša istuu. Šuuri šemmoni ta juovikaš. Kišša i šanou Huoti-tiätällä:

— Et šie, Huoti-tiätä, oikein voileipyä šyö. Šiula makkara on piälläpäin, a pitäy olla kieltä vaššen. Šilloin on makiempi.

Kiänti poika voileivän toisin päin — tosieh on makiempi. Kostitti hiän voileivällä kiššua ta i kyšyy:

— Mistä šie tiijät, jotta mie olen Huoti-tiätä?

Kišša vaštuau:

— Mie meijän talošša kaikki tunnen.

Kipinä

— Mitäpä Työ oikein kyšelettä ? Ettäkö hoti miliisistä ole?

— En ole miliisistä, šanou tiätä. — Mie olen poštista. Olen tämän kylän poštinkantaja Pečkin. Šentäh miun pitäyki kaikki tuntie. Jotta voisin kirjasie ta lehtijä jakua.

— Työ, esimerkiksi, mitä tiluatta?

— Mie rupien tiluamah “Kipinyä”, šanou Huoti-tiätä.

— A mie mitänih mečäššykšeštä, šanou Vahti.

— A Työ? kyšy tiätä kiššalta.

— A mie en mitänä tilua, šano kišša. — Mie rupien šiäštämäh.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kuusi penkeillä: tytöstä kuuden lapsen äidiksi
Rakkaus lapsiinsa antaa petroskoilaiselle Jelena Feniksille voimaa elää.
Oma Mua
Komin runoloi nygöi lyydikse
Komin tazavallan kuulužan runoniekan Al’ona Jel’tsovan runoloi on kiännetty nygöi karjalan kielelegi.
Karjalan Sanomat
Puškinin kieli yhdistää kansoja ja maita
Runousteatteri Kredo -järjestö on edistänyt vuosia venäjän kieltä ja kulttuuria maailmassa. Nyt yhteistyökumppanit ovat Kirgisiasta ja Uzbekistanista.
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль