Eduard Uspenskii ta Huoti-tiätä

Eduard Uspenskii ta Huoti-tiätä

Marina Visotskaja, Milana Ivanova
28.12.2023
Tänä vuotena rämähti Čepukki-filmin enši-ilta. Tiijätkö šie, jotta Eduard Uspenskii on Čepukin lisäkši Hapanmaitol’an ta Plasteliinivariksen “tuatto”?
Huoti-tiätä, kišša ta koira -kirjan kuvittajana on petroskoilaini taiteilija Dmitrii Dmitrijev. 6+
Huoti-tiätä, kišša ta koira -kirjan kuvittajana on petroskoilaini taiteilija Dmitrii Dmitrijev. 6+

Tänä vuotena rämähti Čepukki-filmin enši-ilta. Neuvoštoliiton piirrošfilmin hahmo tuaš tuli lapšien ta aikuhisienki lempihenkilökši ta piäsi Venäjän kačotuimmakši filmiksi. Tiijätkö šie, jotta Eduard Uspenskii on Čepukin lisäkši Hapanmaitol’an ta Plasteliinivariksen “tuatto”?

Eduard Nikolajevič Uspenskii šynty Moskovan alovehen Jegorjevskissa. Eduardin lapšuš oli vaikie, hänen pereh oli oikein köyhä. Poika kašvo pahanruatajana.

Kerran hiän joutu šairalah, missä ymmärti, jotta pahan opaššukšen ta šairašloman tähen hiän voipi jiähä šamalla luokalla toišekši vuuvvekši. Šentäh Eduard rupesi opaštumah ahkerammin ta ymmärti, jotta luventa on mukava.

Vanhemmilla luokilla Eduard Uspenskii oli alkeisluokkien pioneriohjuajana. Kirjuttaja kerto, jotta hiän huolehti ta vietti aikua pienien lapšien kera mielelläh.

Pionerileirillä yötä vaššen pioneriohjuaja Eduard luki lapšilla kirjoja. Kirjaštošša oli vähän mukavie kertomukšie, šentäh Uspenskii ni alko kirjuttua starinoja iče ta lapšet vuotettih iltua, jotta šuaha kuulla uuši starina.

Koulun jälkie Eduard Uspenskii piäsi opaštumah Moskovan Lentoinstituuttih, missä jatko kirjuttua kertomukšieh oman ryhmän illačuiksi.

Kohta hänen kertomukšista tiesi jo koko instituutti. Myöhemmin häneštä šuatih tietyä Kulttuuriministerijöššäki ta Eduardilla alko tulla šieltä šuurie tilaukšie.

Eduard Nikolajevičin kirjat on kiännetty 25 kielellä. Jo luomismatan alušša hänet kučuttih Ruočin kirjailijaliittoh ta Uspenskin henkilöjä käytettih ruoččilaišešša ratijоšša ta lehtilöissä.

Hänellä oli šuuri lukijakunta Šuomeššaki ta Hapanmaitol’an yksi kiännöškielistä on šuomi.

Vuotena 2022 Huoti-tiätä rupesi pakajamah vielä yhellä kielellä. Eduard Uspenskin eläväisen kirjašarjan enšimmäini klassikkotevoš nyt ilmešty vienankarjalakši. Niin karjalan kieli tuli Uspenskin kirjojen 26:kši kielekši.

“Huoti-tiätä, kišša ta koira” on koko muailmašša tunnettu kirja. Šen henkilöt tultih lemmikkilöiksi monilla polvikunnilla.

Hvataika-n’uakan poikasešta tuli Pitkäkynši, mi ei muuta hänen entisie pahoja tapoja. Kiššan ämmön kaima Murka-lehmä šai karjalaisen lehmän tyypillisen Mirrikki-nimen.

Još tahot kiäntyä mitänih toisella kielellä, šiun on kekšittävä oikie nimi jokahisella henkilöllä. Kiännökšen luatijat, Valentina Karakina ta Ol’ga Karlova, on tiijetty täštä tärkieštä asiešta ta moitittomašti pärjättih šen homman kera.

Henkilöt šuatih oikiet karjalaiset nimet! Kertomuš šai uuvven iänen ta šävyn. Še ei hävinnyn, ka voit olla, jotta šaiki oman lumoukšen. Tietyšti hyö meinatah jatkua Hapanmaitol’an kirjašarjan kiäntämistä.

Kuuntele tarkkah: kišša Matroskin, Huoti-tiätä, Šarik — Vahti, šuatihko nämä karjalaiset nimet myöštymäh lapšuohoš? Šarik ennein oli vahtikoira, eikö še ole oikein, jotta hiän šais Vahti-nimen.

Hvataika-n’uakan poikasešta tuli Pitkäkynši, mi ei muuta hänen entisie pahoja tapoja. Kiššan ämmön kaima Murka-lehmä šai karjalaisen lehmän tyypillisen Mirrikki-nimen.

Poštimieš Pečkin šäilytti venäläisen šukunimen, ka Murzilka-lehti, kumpasen hiän tuou pojalla, muutti kanšallisuoh. Nyt Huoti-tiätä šuau kaikilla karjalaisilla lapšilla tunnetun Kipinä-lehen.

Tietenki ei jiänyn huomijotta kylän nimiki — Prostokvašino. Vienašša on kakši šopivua termie: hapanmaito ta prostokissa. Paremmakši oli kačottu perintehellini hapanmaito, šentäh Huoti-tiätä ta kišša Matroskin tuttavuššuttih Vahti-koiran kera Hapanmaitol’ašša.

Kirja näki päivänvalon Šuomešša, šen julkaisijana on Karjalan Šivissyššeura. Ka nyt šiula on mahollisuš lukie muutomie kappalehie Huoti-tiätä, kišša ta koira -kirjašta.

Voileipä

Kerran šolahtau Huoti-tiätä rappusie myöten ta šyöy voileipyä. Kaččou, ka ikkunalla kišša istuu. Šuuri šemmoni ta juovikaš. Kišša i šanou Huoti-tiätällä:

— Et šie, Huoti-tiätä, oikein voileipyä šyö. Šiula makkara on piälläpäin, a pitäy olla kieltä vaššen. Šilloin on makiempi.

Kiänti poika voileivän toisin päin — tosieh on makiempi. Kostitti hiän voileivällä kiššua ta i kyšyy:

— Mistä šie tiijät, jotta mie olen Huoti-tiätä?

Kišša vaštuau:

— Mie meijän talošša kaikki tunnen.

Kipinä

— Mitäpä Työ oikein kyšelettä ? Ettäkö hoti miliisistä ole?

— En ole miliisistä, šanou tiätä. — Mie olen poštista. Olen tämän kylän poštinkantaja Pečkin. Šentäh miun pitäyki kaikki tuntie. Jotta voisin kirjasie ta lehtijä jakua.

— Työ, esimerkiksi, mitä tiluatta?

— Mie rupien tiluamah “Kipinyä”, šanou Huoti-tiätä.

— A mie mitänih mečäššykšeštä, šanou Vahti.

— A Työ? kyšy tiätä kiššalta.

— A mie en mitänä tilua, šano kišša. — Mie rupien šiäštämäh.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль