Anssi palaa kotiin

Anssi palaa kotiin

Margarita Pehkonen
10.01.2022
Pikku Anssi-pingviini palasi kotiin maailmanympärysmatkasta. Ystävät pyysivät pingviiniä kertomaan tarkemmin matkasta.
Pikku Anssi-pingviini palasi kotiin maailmanympärysmatkasta. Ystävät pyysivät pingviiniä kertomaan tarkemmin matkasta. 6+. Piirros: Margarita Jufa
Pikku Anssi-pingviini palasi kotiin maailmanympärysmatkasta. Ystävät pyysivät pingviiniä kertomaan tarkemmin matkasta. 6+. Piirros: Margarita Jufa

— Miksi kukaan ei tavannut minua lentokentällä? Pikku Anssi-pingviini murisi kotiin kävellen.

Pingviini on vasta palannut kotimaahan maailmanympärysmatkasta, joka kesti lähes kaksi vuotta. Pingviini toivoi, että sukulaiset ja ystävät tapaavat hänet lentokentällä, mutta toive haave on jäänyt toteutumatta.

— En ollut kotona lähes kaksi vuotta. Eikö kukaan ikävöi minua? Anssi kysyi itseltä hämmästyneenä.

Hän käveli yksin, ulkona ei ollut ketään. Pikku pingviini ei kuvitellut, että nyt kaikki hänen sukulaisensa ja ystävänsä valmistautuvat tapaamiseen matkaajan kanssa. Läheiset kokoontuivat pingviinin kotiin. Anssi ei tiennyt tästä mitään. Hän avasi kotioven.

— Tervetuloa kotiin! Kaikki vieraat huusivat.

Pikku pingviini oli yllättynyt sellaisesta tapaamisesta.

— Kiitoksia! Kiitoksia, rakkaat, Anssi toisti ällistyneenä.

Anssin kotiin kokoontuneet haluaisivat tiedä, onnistuiko pikku pingviinin maailmanympärysmatka ja illallisen jälkeen Anssi aloitti kertomuksensa.

3 (4).jpg

Pikku Anssi-pingviini palasi kotiin maailmanympärysmatkasta. Ystävät pyysivät pingviiniä kertomaan tarkemmin matkasta. He kaikki kokoontuivat päivittäin pingviinin kotiin kuuntelemaan kertomuksia eri maista.

— Ensimmäisenä oli Suomi, koska ystäväni Matti on kotoisin sieltä. Hän kertoi paljon kotimaastaan. Sen lisäksi osaan suomea jonkin verran, Anssi aloitti kertomuksensa.

— Suomi on kahvimaa. Keskimääräinen suomalainen kuluttaa 12 kiloa kahvia vuosittain – se on enemmän kuin minkään muun maan kansalainen. On mahdotonta arvailla, kuinka monta kuppia kahvia suomalainen juo keskimäärin päivässä. Olen varma, että niitä on enemmän kuin lääkärisi suosittelee, Anssi kertoo.

Pingviini tarjosi ystävilleen kahvia. Kuumasta juomasta nauttivat kaikki Anssin ystävät paitsi Liisa-norppaa.

— En juo kahvia. Voisitko tarjota minulle kupin maitoa? Liisa pyysi.

Pingviini antoi norpalle kupin ja jatkoi kertomuksensa.

— Toinen fakta voi kuulostaa oudolta, mutta ennätyksellisen kahvinjuonnin lisäksi Suomessa kulutetaan myös eniten maitoa maailmassa henkeä kohden – noin litra päivässä, hän sanoi.

Huolimatta siitä että Anssin mielestä fakta maidosta tuntuu oudolta, hänen ystävänsä pitivät sitä ihan tavallisena.

— Haluaisin kertoa vielä yhdestä faktasta. Suomen toinen nimi on tuhansien järvien maa. Suomen rajojen sisäpuolella on 187 888 järveä – enemmän kuin missään muussa maassa, Anssi-pingviini kertoi.

— Tästä faktasta sai alkunsa mielenkiintoinen projekti, jossa Suomen ja Ruotsin suurlähetystöjen media- ja kulttuuriyksikköjen työntekijät kertovat kotimaiden kulttuurista lyhyissä videoissa. Tähän mennessä on kuvattu kolme videota. Voitte katsoa nämä videot ennen kertomustani Ruotsista. Nimenomaan Ruotsiin minä lähdin Suomesta, pingviini lisäsi.

— Maailmanympärysmatkan idea syntyi kolme vuotta sitten, kun koulussa meille kerrottiin, että maailmassa on yli 250 maata. Halusin tutustua niihin historiaan, kulttuuriin ja perinteisiin. Onneksi vanhemmat ja ystävät tukivat minua, Anssi kertoi.

— Mistä maasta matkasi sai alkunsa ja miksi? Anssin luokkatoveri Liisa-norppa kysyi.

— Ensimmäisenä oli Suomi, koska ystäväni Matti on kotoisin sieltä. Hän kertoi paljon kotimaasta. Sen lisäksi osaan suomea jonkin verran, Anssi selitti.

Vieraat pyysivät pikku pingviiniä kertomaan eri maista tarkemmin, mutta Anssi oli liian väsynyt.

— Kerron toki, mutta myöhemmin. Pyydän anteeksi, mutta pitkä paluumatka väsytti minut. Tavataan huomenna! Ensisijaisesti kerron Suomesta, pikku pingviini lupasi.

Tästä päivästä alkaen kaikki kookontuivat kuuntelemaan Anssin kertomuksia eri maista.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Kipinä
Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
Karjalan Sanomat
Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella
Ensi heinäkuussa Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidetään kirvesmiesten kesäkoulu. Kylässä restauroidaan mylly ja aita sekä aletaan rakentaa riihtä.
Oma Mua
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša.
Kodima
Легко сказать?!
В Петрозаводске создают видеоуроки карельского и вепсского языков.   Зрители смогут посмотреть их осенью, а сейчас мастера кинематографии и опытные педагоги трудятся над их производством.
Kipinä
LEGO-maailma. Oppiminen leikkimällä.
Vuonna 2000 LEGO-palikka nimitettiin 1900-luvun merkittävimmäksi leluksi. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Tanskassa, Tšekissä ja Meksikossa.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa
Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, seutumme maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.
Karjalan Sanomat
Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle
Elokuvassa näkee karjalaisia ammattinäyttelijöitä sekä lapsia Petroskoista ja paikallisasukkaita Karjalan kylistä.
Karjalan Sanomat
"Parku pelotti pahasti"
Voitonpäivän edellä sotaveteraanin mieleen tulvahtavat vaikeat ajat ja niistä selviytyminen.
Kipinä
Runolaulut inspiroivat taitelijoita
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Karjalan Sanomat
Ohjelmistojärjestelmä auttaa ohjaamaan liikennevirtoja
Karjalan tiedekeskuksen tutkijat kehittävät ohjelmistoa turvallisuuden parantamiseksi Petroskoin teillä.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль