Anssi palaa kotiin

Anssi palaa kotiin

Margarita Pehkonen
10.01.2022
Pikku Anssi-pingviini palasi kotiin maailmanympärysmatkasta. Ystävät pyysivät pingviiniä kertomaan tarkemmin matkasta.
Pikku Anssi-pingviini palasi kotiin maailmanympärysmatkasta. Ystävät pyysivät pingviiniä kertomaan tarkemmin matkasta. 6+. Piirros: Margarita Jufa
Pikku Anssi-pingviini palasi kotiin maailmanympärysmatkasta. Ystävät pyysivät pingviiniä kertomaan tarkemmin matkasta. 6+. Piirros: Margarita Jufa

— Miksi kukaan ei tavannut minua lentokentällä? Pikku Anssi-pingviini murisi kotiin kävellen.

Pingviini on vasta palannut kotimaahan maailmanympärysmatkasta, joka kesti lähes kaksi vuotta. Pingviini toivoi, että sukulaiset ja ystävät tapaavat hänet lentokentällä, mutta toive haave on jäänyt toteutumatta.

— En ollut kotona lähes kaksi vuotta. Eikö kukaan ikävöi minua? Anssi kysyi itseltä hämmästyneenä.

Hän käveli yksin, ulkona ei ollut ketään. Pikku pingviini ei kuvitellut, että nyt kaikki hänen sukulaisensa ja ystävänsä valmistautuvat tapaamiseen matkaajan kanssa. Läheiset kokoontuivat pingviinin kotiin. Anssi ei tiennyt tästä mitään. Hän avasi kotioven.

— Tervetuloa kotiin! Kaikki vieraat huusivat.

Pikku pingviini oli yllättynyt sellaisesta tapaamisesta.

— Kiitoksia! Kiitoksia, rakkaat, Anssi toisti ällistyneenä.

Anssin kotiin kokoontuneet haluaisivat tiedä, onnistuiko pikku pingviinin maailmanympärysmatka ja illallisen jälkeen Anssi aloitti kertomuksensa.

3 (4).jpg

Pikku Anssi-pingviini palasi kotiin maailmanympärysmatkasta. Ystävät pyysivät pingviiniä kertomaan tarkemmin matkasta. He kaikki kokoontuivat päivittäin pingviinin kotiin kuuntelemaan kertomuksia eri maista.

— Ensimmäisenä oli Suomi, koska ystäväni Matti on kotoisin sieltä. Hän kertoi paljon kotimaastaan. Sen lisäksi osaan suomea jonkin verran, Anssi aloitti kertomuksensa.

— Suomi on kahvimaa. Keskimääräinen suomalainen kuluttaa 12 kiloa kahvia vuosittain – se on enemmän kuin minkään muun maan kansalainen. On mahdotonta arvailla, kuinka monta kuppia kahvia suomalainen juo keskimäärin päivässä. Olen varma, että niitä on enemmän kuin lääkärisi suosittelee, Anssi kertoo.

Pingviini tarjosi ystävilleen kahvia. Kuumasta juomasta nauttivat kaikki Anssin ystävät paitsi Liisa-norppaa.

— En juo kahvia. Voisitko tarjota minulle kupin maitoa? Liisa pyysi.

Pingviini antoi norpalle kupin ja jatkoi kertomuksensa.

— Toinen fakta voi kuulostaa oudolta, mutta ennätyksellisen kahvinjuonnin lisäksi Suomessa kulutetaan myös eniten maitoa maailmassa henkeä kohden – noin litra päivässä, hän sanoi.

Huolimatta siitä että Anssin mielestä fakta maidosta tuntuu oudolta, hänen ystävänsä pitivät sitä ihan tavallisena.

— Haluaisin kertoa vielä yhdestä faktasta. Suomen toinen nimi on tuhansien järvien maa. Suomen rajojen sisäpuolella on 187 888 järveä – enemmän kuin missään muussa maassa, Anssi-pingviini kertoi.

— Tästä faktasta sai alkunsa mielenkiintoinen projekti, jossa Suomen ja Ruotsin suurlähetystöjen media- ja kulttuuriyksikköjen työntekijät kertovat kotimaiden kulttuurista lyhyissä videoissa. Tähän mennessä on kuvattu kolme videota. Voitte katsoa nämä videot ennen kertomustani Ruotsista. Nimenomaan Ruotsiin minä lähdin Suomesta, pingviini lisäsi.

— Maailmanympärysmatkan idea syntyi kolme vuotta sitten, kun koulussa meille kerrottiin, että maailmassa on yli 250 maata. Halusin tutustua niihin historiaan, kulttuuriin ja perinteisiin. Onneksi vanhemmat ja ystävät tukivat minua, Anssi kertoi.

— Mistä maasta matkasi sai alkunsa ja miksi? Anssin luokkatoveri Liisa-norppa kysyi.

— Ensimmäisenä oli Suomi, koska ystäväni Matti on kotoisin sieltä. Hän kertoi paljon kotimaasta. Sen lisäksi osaan suomea jonkin verran, Anssi selitti.

Vieraat pyysivät pikku pingviiniä kertomaan eri maista tarkemmin, mutta Anssi oli liian väsynyt.

— Kerron toki, mutta myöhemmin. Pyydän anteeksi, mutta pitkä paluumatka väsytti minut. Tavataan huomenna! Ensisijaisesti kerron Suomesta, pikku pingviini lupasi.

Tästä päivästä alkaen kaikki kookontuivat kuuntelemaan Anssin kertomuksia eri maista.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Muinainen asutus kaivettiin esiin
Petroskoin valtionyliopiston opiskelijoiden löytämät asuinpaikat ajoittuvat yli 6 000 vuoden taakse. Uikujoen rannalla asuneet esi-ihmiset voivat olla kalliopiirrosten tekijöitä.
Kipinä
Minun sebranikad oma parahimad
”Minä kaiken aigan tahtoin sidä, no en meletand-ki, miše nece ani ekzotine živat voiži elädä minun pertiš.”
Kodima
Podporožjen eläjile vepsän kelen kursad tuliba mel’he
Kursad oli tehtud ”Vepsän kond: ühtes voim tehta kaiken”-projektan aigan, mitte sai Piterin agjan pämehen grantan.
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль