”Kuki-rikku” - videožurnal lapsile

”Kuki-rikku” - videožurnal lapsile

Darja Švetsova
17.06.2022
Maria Šašinal da Galina Baburoval sündui-ki idei tehta ilosine ”Kuki-rikku”-videožurnal vepsän da karjalan kelil. Projektan tegijad starinoičeba sen polhe tarkemba:
Sjomkoiden aigan. Videorolik karjalan kelen pohjoižkarjhalan kelel. Kuva: Galina Baburova
Sjomkoiden aigan. Videorolik karjalan kelen pohjoižkarjhalan kelel. Kuva: Galina Baburova

Sanutas, miše nagrand om tarbhaine tervhuden täht: se abutab eläda i eskai jatktab meiden igäd. Sikš Maria Šašinal da Galina Baburoval sündui-ki idei tehta ilosine ”Kuki-rikku”-videožurnal vepsän da karjalan kelil. Projektan tegijad starinoičeba sen polhe tarkemba:


””Kuki-rikku” om videožurnal, miččehe mülüba ilokahad istorijad. Niiden pähenged oma lapsed, kudambad pagižeba vepsäks da karjalan kelen kahtel paginal. Lühüdad istorijad oma hüväd da čomad, ned opendaba lapsid arvostamha vanhembid, pidämaha hol’t norembiš lapsiš, abutada toine toižele, muhata paksumba da mahtta nagrda ičtaze. No päazj om siš, miše nene videorolikad voiba abutada Karjalan rahvahiden keliden opendamižes!

Idei tehta mugoižen programman tuli meile jo amu. Kaik navediba ilokahid istorijoid. Mö meletim, miše nece videožurnal voib kingitada noriden ristituiden, lapsiden da heiden vanhembiden homaitust kel’he. Mö tahtoim tehta kut voib enamba lapsiden täht, ved’ hö oma meiden tulii aig.

Tartuim radho männuden voden sügüz’kus. Ezmäi kirjutim scenarijoid, jäl’ges valičim artistoid. Artistoikš tegihe Petroskoin suomalaiž-ugrilaižen školan openikad. Kaik hö opendasoiš augotižklassoiš da opendaba školas vepsän da karjalan kelid. Sjomkoihe ühtni kahesa last. 


Miše vaumita lapsid sjomkoikš, mö tegim lapsile mastar’-klassoid. Mö hüvin tedam, miše sjomkad ei ole kebn azj lapsiden täht. Heile pidab vaumitas niikš: opeta sanoid, ei varaita kamerad, olda rohktan da čoman artistan. Sikš, mö pakičim Karjalan Rahvahaližen teatran akt’orad Andrei Gorškovad abutada lapsile neciš azjas.  

Mastar’-klassoiden jäl’ghe zavodihe sjomkad. Fil’man ohjandajan radoi Julia Potahina, a kameramehen Igor’ Arehovskii. Hö oma professionalad ičeze rados, lahjakahad mastarid. Sikš neche-ki projektaha hö ühtniba surel tahtol. Rata lapsidenke om heile mel’he. Kacmata kaikihe jügedusihe lapsed tegiba kaiken, miš heid pakitihe. 

Videožurnalad abutaba tehta äjad toižed ristitud: Karjalan Rahvahaližen teatran artist L’udmila Isakova, akt’oroikš tehtihe tetab vepsläine Galina Lokkina da Suomalaiž-ugrilaižen školan opendai Kristina Strelkovič. 

Projektan satuz om kuz’ videorolikad karjalan da vepsän kelel. Niid voib kacta ”Oma media”-portalal da meiden projektan Vkontakte-gruppas. Lapsile lujas tuli mel’he kuvatas videorolikoiš. Hö varastaba, miše projekt jatktase necil-ki vodel. Kacujad-ki arvostiba meiden da lapsiden radod, hö mugažo varastaba uzid videorolikoid, miše nagrda da lebaitas hengel. Hüväd kacmišt teile-ki!”



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль