”Kuki-rikku” - videožurnal lapsile

”Kuki-rikku” - videožurnal lapsile

Darja Švetsova
17.06.2022
Maria Šašinal da Galina Baburoval sündui-ki idei tehta ilosine ”Kuki-rikku”-videožurnal vepsän da karjalan kelil. Projektan tegijad starinoičeba sen polhe tarkemba:
Sjomkoiden aigan. Videorolik karjalan kelen pohjoižkarjhalan kelel. Kuva: Galina Baburova
Sjomkoiden aigan. Videorolik karjalan kelen pohjoižkarjhalan kelel. Kuva: Galina Baburova

Sanutas, miše nagrand om tarbhaine tervhuden täht: se abutab eläda i eskai jatktab meiden igäd. Sikš Maria Šašinal da Galina Baburoval sündui-ki idei tehta ilosine ”Kuki-rikku”-videožurnal vepsän da karjalan kelil. Projektan tegijad starinoičeba sen polhe tarkemba:


””Kuki-rikku” om videožurnal, miččehe mülüba ilokahad istorijad. Niiden pähenged oma lapsed, kudambad pagižeba vepsäks da karjalan kelen kahtel paginal. Lühüdad istorijad oma hüväd da čomad, ned opendaba lapsid arvostamha vanhembid, pidämaha hol’t norembiš lapsiš, abutada toine toižele, muhata paksumba da mahtta nagrda ičtaze. No päazj om siš, miše nene videorolikad voiba abutada Karjalan rahvahiden keliden opendamižes!

Idei tehta mugoižen programman tuli meile jo amu. Kaik navediba ilokahid istorijoid. Mö meletim, miše nece videožurnal voib kingitada noriden ristituiden, lapsiden da heiden vanhembiden homaitust kel’he. Mö tahtoim tehta kut voib enamba lapsiden täht, ved’ hö oma meiden tulii aig.

Tartuim radho männuden voden sügüz’kus. Ezmäi kirjutim scenarijoid, jäl’ges valičim artistoid. Artistoikš tegihe Petroskoin suomalaiž-ugrilaižen školan openikad. Kaik hö opendasoiš augotižklassoiš da opendaba školas vepsän da karjalan kelid. Sjomkoihe ühtni kahesa last. 


Miše vaumita lapsid sjomkoikš, mö tegim lapsile mastar’-klassoid. Mö hüvin tedam, miše sjomkad ei ole kebn azj lapsiden täht. Heile pidab vaumitas niikš: opeta sanoid, ei varaita kamerad, olda rohktan da čoman artistan. Sikš, mö pakičim Karjalan Rahvahaližen teatran akt’orad Andrei Gorškovad abutada lapsile neciš azjas.  

Mastar’-klassoiden jäl’ghe zavodihe sjomkad. Fil’man ohjandajan radoi Julia Potahina, a kameramehen Igor’ Arehovskii. Hö oma professionalad ičeze rados, lahjakahad mastarid. Sikš neche-ki projektaha hö ühtniba surel tahtol. Rata lapsidenke om heile mel’he. Kacmata kaikihe jügedusihe lapsed tegiba kaiken, miš heid pakitihe. 

Videožurnalad abutaba tehta äjad toižed ristitud: Karjalan Rahvahaližen teatran artist L’udmila Isakova, akt’oroikš tehtihe tetab vepsläine Galina Lokkina da Suomalaiž-ugrilaižen školan opendai Kristina Strelkovič. 

Projektan satuz om kuz’ videorolikad karjalan da vepsän kelel. Niid voib kacta ”Oma media”-portalal da meiden projektan Vkontakte-gruppas. Lapsile lujas tuli mel’he kuvatas videorolikoiš. Hö varastaba, miše projekt jatktase necil-ki vodel. Kacujad-ki arvostiba meiden da lapsiden radod, hö mugažo varastaba uzid videorolikoid, miše nagrda da lebaitas hengel. Hüväd kacmišt teile-ki!”



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Ratijo
Karjalan kirjailijan Antti Timosen kertomuš oli valmissettu vuotena 1928.
Kipinä
Vepsän ma taihehkuviš
Venäman Rahvahaližele kuvadajale, akademikale, tetabale Karjalan mastarile Boris Nikolajevič Pomorcevale necen voden täudui 90 vot.
Karjalan Sanomat
Runola: Uusi kalenteri myyntiin marraskuussa
Vuoden 2023 etnokalenteri käsittelee paitsi Karjalan mytologiaa myös ekologiaan liittyviä aiheita sekä Kalevala-eepoksen historiaa.
Karjalan Sanomat
Ammattikoulutuksen laatu paranee
Uudet laitteet on hankittu Petroskoin teknologian ja yrittäjyyden opiston kahteen työpajaan. Tulevat kokit ja parturi-kampaajat harjoittelevat taitojaan mukavissa olosuhteissa.
Oma Mua
Uuzi opastusvuozi algavui uvvistetus školas
Priäžän školan opastujat on ruvettu opastumah uvvistetus školas. Kezän aigua školas on pietty perustehelline kohendamine.
Oma Mua
Taitaja Hovatta-muasteri oli hyvä laulaja
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Hiän kävi laulamah lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena. Ukko oli mainijo muasteri.
Karjalan Sanomat
Kaivospaikoista uusi matkailureitti
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Karjalan Sanomat
Teatterilaboratoriosta uusia kokemuksia
Teatr Natsyi -teatterin laboratorio toimi Karjalan kansallisessa teatterissa. Tämän näyttelijöiden lisäksi mukana oli näyttelijöitä Almetjevskin draamateatterista.
Oma Mua
Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih
Tutkimušmatkakunda keräili Tverin oblastin karieloin kylissä lingvistizie da etnologizie materialoida.
Oma Mua
Etnopuusto Priäžän kylän keskučas
Vie mennyön vuvven lopus Priäžäs allettu ruado etnopuuston luajindas on loppenuhes. Kylän keskuččah on suadu oma etnopuusto.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль