Nygöi Karjalas on karjalazien perindöllizien eländykohtien luvettelo

Nygöi Karjalas on karjalazien perindöllizien eländykohtien luvettelo

Ol’ga Ogneva
03.07.2021
Karjalan tazavallan halličus hyväksyi Karjalan tazavallan karjalazien perindöllizien eländykohtien luvettelon. Käskyn sih nähte ualekirjutti Karjalan piämies Artur Parfenčikov.
Sroičanpäivy Prokkol’an kyläs, kudai kuuluu Puadenen kyläkundah. Puadenen kyläkunnas vuvven 2010 rahvahanluguhpanon mugah karjalastu eläy 536 karjalastu (32,2 prosentua). Kuva:Tatjana Gužijeva.
Sroičanpäivy Prokkol’an kyläs, kudai kuuluu Puadenen kyläkundah. Puadenen kyläkunnas vuvven 2010 rahvahanluguhpanon mugah karjalastu eläy 536 karjalastu (32,2 prosentua). Kuva:Tatjana Gužijeva.

Karjalan tazavallan halličus hyväksyi Karjalan tazavallan karjalazien perindöllizien eländykohtien luvettelon. Käskyn sih nähte ualekirjutti Karjalan piämies Artur Parfenčikov. 

Luvettelon valmisti Karjalan tazavallan kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvu yhtes Kielen, literatuuran da histourien instituutan kel. Min pohjal on luvettelo luajittu da midä hyödyy sit voibi suaha, “Omale Muale” saneli ministerstvan kandukanzoin kannatusozaston piälikkö Jelena Migunova.

– Jelena, miksebo pidi luadie tämä luvettelo?

– Luvettelon tarkoitus on avvuttua todevuttua kanzallispoliitiekan strateegiedu, meijän kielikannatanduzakonua, da Karjalazien kerähmön piätösty da tiekartua. Toizin sanoin – luadie parembat da pättävät olot karjalan kielen käyttämizekse da kul’tuuran kehittämizekse. Se koskou kielen opastamistu školis da kursiloil, kielen levittämisty, sen käyttämisty ymbäristös, pajo- da tansujoukkoloin kannattamistu, etnogruafizen turizman kehittymisty.

– Kui suuri tämä karjalazien perindöllizien eländykohtien luvettelo on?

– Luvetteloh kuuluu 40 kyläkundua da kolme kyliä. Anuksen, Priäžän da Kalevalan piirit kuulutah luvetteloh kogonah.

– Kui on luvettelo luajittu, min pohjal da mikse? Ken da min pohjal luadi luvettelon, mit kylät sinne puututtih, kui niidy vallittih?

– Luvettelo on meijän ministerstvan da Kielen, literatuuran da histourien instituutan yhtehine suuri ruado.  Kielen, literatuuran da histourien instituutu ministerstvan pakičukses on luadinuh suuren tutkimuksen, kuduas oli sellitetty, mit kylät ollah perindöllizet.

Sit iče tutkimmo virrallizii tiedoloi, äijygo karjalastu nygöi eläy nämmis perindöllizis kylis vuvven 2010 Ven’an rahvahanluvun mugah.

Luvetteloh puututtih net perindöllizet kylät da kyläkunnat, kus eläy 7% da enämbi karjalastu. Erähät piirit kogonah puututtih luvetteloh, toizien piirilöin vai erähät kyläkunnat. On moiziigi piirilöi, kudualois vaiku yksi libo kaksi kyliä puututtih luvetteloh. Sanommo, Kostamuksen linnukunnan Venehjärvi da Vuokkiniemi. Enne hyväksyndiä luvettelon työnnimmö joga piirih kačottavakse. Ku hyö sanottas omat ehoitukset täh luvetteloh. Tiettäväine, luvettelo oli myös sovittu Karjalazien kerähmön vallittuloin nevvostonke.

Pidäy sanuo, ruado oli jygei da monimutkaine. Oligi kiistanalastu kohtua da kyzymysty. Hätken myö ruavoimmo, tartuimmo ruadoh vuvven allus, da vaste nygöi luvettelo on valmis.

– Midä hyvytty karjalazil roihes täs luvettelos? Midä se andau rahvahale?

– Enzimäzekse, segi on hyvä ku moine luvettelo, kudai on hyväksytty da piämiehel allekirjutettu piäzi ilmih, iče karjalazet nähtäh täs luvettelos, kudamis kylis da rajonois heidy on enämbi, kus on vähembi.

Toizekse, luvettelo andau mostu tieduo karjalan eläjile, ku karjalastu eläy ei vaiku Anuksen, Priäžän da Kalevalan piiris, ga vie muijalgi. Segi on tärgei.

Kolmandekse, joga piirin hallindol, kuduas on perindöllisty eländykohtua, pidäy ottua se luvettelo huomivoh oman piirin kehitysprogramman luadimizes. Kaččuo omat hyvät da kibiet kohtat. Piiril libo kyläkunnal ičel on piätettävy, midä kannatusruaduo se rubieu ruadamah.

Pidäy mainita, ku luvettelo hos ongi yksi, ga karjalazien lugumiäry perindöllizil alovehil ei ole yhtenmoine: kus 7%, kus 20 %, kus 50%. Täs lugumiäräsgi rippuu, midä da kui voibi luadie.

– Luvettelo on hyväksytty, midä ielleh?

– Luvettelon työnnimmö joga piirih, sinnegi, kus karjalastu eläy ual 7%. Pidäy mainita, ku se libo tämä piiri libo kyläkundu ei puuttunuh luvetteloh, ei se merkiče sidä, ku emmo rubie avvuttamah kehittiä sie karjalan kieldy da kul’tuurua. Karjalastuhäi eläy kaikkiel Karjalas. Työnnimmö luvettelon joga ministerstvah, nevvoimmo ottua se huomivoh omas ruavos.

Kanzallispoliitiekan ministerstvan ruavos luvettelo on tärgei, sanommo, kniigoin jaguamizes, karjalankielizien lehtien tiluamizes, kyzelylöin pidämizes, projektoin da pidoloin kannattamizes.

Luvettelo on enzimäine askel, kudai, minun mieles, tuliel andau mahtuo suaja enämbi abuu nämmien alovehien kehittämizekse da karjalazien etnokul’tuurizien oigevuksien todevuttamizekse.  

– Kusbo rahvas voijah löydiä tämän luvettelon, ku heile ollou himo tiijustua, ongo heijän kylä karjalazien perindöllizien eländykohtien joukos?

– Enzimäzekse voibi kiändyö oman piirin hallindoh, heil on, myö työnnimmö. Toizekse, voibi kaččuo meijän saital nac.gov.karelia.ru libo voibi soittuagi meile, myö työnnämmö poštači heile nämmä tiijot. Myös luvettelo oli painettu “Omah Muah” n:o 24.

 



POJAVAD KIRJUTESED
Karjalan Sanomat
Vuottovaara panee juoksijat koetukselle
Yli tuhat juoksijaa tulee Karjalaan osallistumaan Vottovaara mountain race -maastojuoksukilpailuihin. Osa kilpailijoista saapuu Karjalaan tilausjunalla.
Oma Mua
Netälin loppuo etnotyylissä voipi viettyä Vienašša
“Kuokan kolkkajaiset” on perintehellini šyyšpruasniekka Vienan Karjalan kylissä. Arhippa Perttusen šiätijön Yhteinen Viena -projektin rajoissa Vuokkiniemeššä piettih netälinloppuo etnotyylissä.
Karjalan Sanomat
Katsomo täynnä yleisöä
Jo kolmannen kerran Kostamuksessa pidetään katuelokuvan festivaali. Kaupunkilaisten kiinnostus on suuri.
Oma Mua
Pohjosešta on tullun šuvini värihyökkäyš
Mimmosie ollah pohjoset värit? Ollahko ne hualeita, rauhallisie? Projekti “Pohjoni šuunta. Värihyökkäyš” muuttau niitä luuloja.
Karjalan Sanomat
Uusi suomen kielen viikko ovella
Teemaviikko lisää kiinnostusta suomen kieleen ja vahvistaa kielen merkitystä Venäjän Karjalassa. Kulttuuritoimijoita Suomesta on myös mukana.
Oma Mua
Perindölline kandelehel soitandu Karjalas
Tutkijoin kiinnostuksel soitindu kohtah on jo läs kahtusadua vuottu, yhtelläh tässäh on vie äijy kyzymysty, kudamat koskietah kandelehen soitandualovehtu, sen rakendehen eričyksii da puaksuh erotah jo olemas olijois mielis kandeleheh nähte.
Oma Mua
“Pidäy olla vessel da maltua paista lapsienke”
Oksana Serebr’annikova piäl 20 vuottu opastau karjalua školas Veškelykses. Häi pidäygi karjalan kielen kursit da mielihyväl yhtyy kul’tuuru- da sportupidoloih kyläs.
Karjalan Sanomat
Lumivaaran kirkosta luostarin pääkohde
Lahdenpohjan piirin upea luterilainen kirkko kaipaa restaurointia ja ylläpitoa. Kirkon tueksi on päätetty perustaa Venäjän ensimmäinen luterilainen luostari.
Oma Mua
Laulau Tverin muašša “Karielan koivune”
Vuuvven 1997 pakkaiskuun 18. päivänä Tverin Proletarka-kulttuuritalošša piettih Koivune-klubin kokouš, kumpasen aikana piätettih luuvva folkloriyhtyveh. Niin šynty Karielan koivune -kuoro.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana