Kalevalatalo: 15 vuotta kielen ta kulttuurin hyväkši

Kalevalatalo: 15 vuotta kielen ta kulttuurin hyväkši

Nadežda Vasiljeva
23.06.2023
Kešäkuun 18. päivänä Kalevalatalo-etnokeškuš juhli 15-merkkipäivyäh.
Kalevalatalo-etnokeškukšen juhlašša esiinnyttih viisikielisen kantelen harraštajaklubin jäšenet. Kuvat: Nadežda Vasiljeva
Kalevalatalo-etnokeškukšen juhlašša esiinnyttih viisikielisen kantelen harraštajaklubin jäšenet. Kuvat: Nadežda Vasiljeva

Kalevalatalo-etnokeškukšen yštävät ta ihailijat keräyvyttih kentällä tunnetun karjalaisen runonlaulajan Marija Remšun talon luona. Ennein še talo šeiso Vuokkiniemen Kaskol’anlammin rannalla, a šiitä oli šiirretty Kalevalah.

Pruasniekan pitopaikka oli valittu ei šattumalta. Vuotena 1984 Marija Remšun entiseššä talošša oli avattu enšimmäini tašavallašša Runonlaulajien musejo. Še jo melkein 40 vuotta ottau vaštah vierahie – Kalevalan piirin eläjie šekä monilukusie vierahie ta turistija.

Tuntuu, jotta 15 vuotta ei ole pitkä taival. Ka još kaččuo niih aseih ta tapahtumih, mit oli šuoritettu vuosien mittah etnokulttuurisešša keškukšešša, ni tulou šelvä, jotta šen johtokunta ta ruatajat luajittih šuurta työtä. Kalevalatalo-etnokeškukšen šeinissä piettih monilukusie opašmatkoja, näyttelyjä ta ekspositijoja, toimenpitoja ta muasteri-luokkija. 

Etnokeškuš otti ošua ta voitti eri projektien kera monešša kilpailušša, niijen luvušša ni kanšainväliseššä. Šemmosekši šuurekši ta tärkiekši projektiksi tuli “Pieni ihmini šuurešša šovašša”. Projektie aktiivisešti toteutetah jo kakši vuotta, ta kaččomatta kanšainväliseh tilanteheh še lopetetah tämän vuuvven lopušša.

Kalevalatalo-etnokeškuš tuli mukavakši tapuamisien ta yhtevyön paikakši, missä ihmiset löyvetäh ičellä homma mieltä myöten.

Etnokulttuurisen keškukšen ovet ollah aina yštävällisešti avattu kävijillä. Keškukšeh käyväh ihmiset, jotta tuttavuštuo oman šeuvun istorijah ta kulttuurih. Horeografijan harraštajat tutkitah šielä rahvahan tanššija, a omatoimiset musikantit opaššutah šoittamah viisikielisellä kantelella. Etnokeškukšešša emännät kerrotah toini toisella perintehellisen karjalaisen keittijön omie reseptijä ta kuvotah kaunehie mattoja. 

‒ Viime vuosina myö voitamma ta toteutamma enemmän projektija. Še tuou lisämahollisukšie karjalan kielen, istorijan ta kulttuurin šäilyttämisekši. Myö piemmä tapahtumie, muasteri-oppija, opašretkijä lapšilla, järješšämmä näyttelyjä ta kerromma omamualaisista, entisistä laitokšista, kumpaset nyt on pantu kiini, ka vielä ollah elošša ihmiset, kumpaset niissä ruattih, kertou etnokeškukšen johtaja Nadežda Vasiljeva.

Kalevalatalo-etnokeškuš tuli mukavakši tapuamisien ta yhtevyön paikakši, missä kuin päiväkotien kašvatit ta koululaiset, niin ni aikuhiset ihmiset löyvetäh ičellä homma mieltä myöten.

Kalevalan muan ta keškukšen maagisešta voimašta paistih omissa onnittelušanoissa turistiyritykšen “VeLT – karjalaisie matkoja” piämieš Edgar Ozolin ta Kotiranta-turistifirman johtaja Ol’ga Lehtinen šekä Svetlana Staskoit’, kumpani oli etnokeškukšen alkuhpanijien joukošša.

Karjalan kieli kalevalaisittain on kaunis, šitä himottau kuunnella.

Šamoin “Kalevalataluo” onniteltih Kalevalan kirjašton, Lapšien luomistyön talon, paikallisien musiikki- ta keškikoulujen etuštajat. Kaikin hyö koroššettih, jotta keškukšen karjalan kielen ta rahvahan perintehien šäilyttämiseh šuunnattu ruato on hyvin tärkie.

Juhlašša oli šanottu monta lämmintä šanua etnokeškukšen johtajalla Nadežda Vasiljevalla ta laitokšen ruatajilla. Pruasniekašša kuulu kanšanlauluja ta kaunista karjalaista pakinua.

– Karjalan kieli kalevalaisittain on kaunis, šitä himottau kuunnella, šillä himottau paissa, koroššettih juhlan vierahat.

Kalevalatalo-etnokeškukšen merkkipäivällä omissettu pruaniekka loppu. Keškukšen ruatajilla ieššä on monta tärkietä hommua. Heijän ruato konšana ei lopu, ka hyö mielelläh annetah omie tietoja, neroja ta šyväimien lämpyö oman laitokšen šekä karjalan kielen, kulttuurin ta istorijan hyväkši.


POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Kalevalatalo: Karjalan paraš etnokeškuš
“Kalevalatalo” on valittu Karjalan vuuvven 2023 parahakši etnokulttuurikeškukšekši. Še voitti ECHO-liiton järješšetyššä kilpailušša.
Kipinä
Muisselmie lapšuošta
Lapšuon muisselmissa Ilmi Karhu kertou, kuin hänen muamo opaštu lukomah, konša hänellä oli jo kahekšan lašta.
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana