El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes

El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes

Elina Potapova
04.05.2021
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
El’vira Derevl’ova omal ruadokohtal Belije kl’uči -sanatouries. Kuva: Elina Potapova
El’vira Derevl’ova omal ruadokohtal Belije kl’uči -sanatouries. Kuva: Elina Potapova

El’vira Derevl’ova on rodivunnuh Veškelyksen kyläh Karl da Klavdija Ivanovien pereheh. Perehes oli jo kaksi vehnembua tytärdy – Mirja da Julija. Muamo, Klavdija Nikolajevna, oli Sordavalan piirispäi, ruadoi ombelijannu. Naine kuoli, konzu El’viral oli vaiku nelli vuottu. Tuatto, Karl Mihailovič, oli Korzan kyläspäi, ruadoi opastajannu školas. Tuatan sizäret da velllet sežo oldih opastajinnu.

El’vira mielihyväl mustelou omua lapsusaigua Veškelykses. Perehes oli lehmy, sithäi rodih vaiku koza, kuduas El’vira pidi huoldu.

– Veškelykses elimmö suures kaksikerroksizes kois, kudai seizou tänäpäigi. Minul oli tavalline lapsusaigu. Mustan kylän pruazniekkoi, kui rahvas pläšittih da pajatettih mäil, kus nygöi seizou vahnu kirikkö. Parahat mustelmat roindukyläs ollah kiini rahvahis, musteli El’vira.

Nygöi lomapäivii El’vira viettäy roindukyläs, sie huutoral El’vira ukonke ostettih kodi. Ukkuo jo ei ole hengis, gostih kyläh kävvät lapset da vunukat. Veškelykses eläy El’viran Mirja-sizärgi.

– Enne Veškelykses elaigu kiehui, oligi ruadokohtua rahvahale. Olen hyväs mieles, ku jygiettäväh elaigah huolimattah nygyaigassah kyläläzet ollah hyväntahtozet, ei roittu vihažikse dai kadehikkahikse. Rahvas tässäh mustoitetah minun vahnembii hyväl sanal, saneli El’vira.

Toivomus meni todeh

Tuatan jyttyöh El’viral himoitti roita opastajakse, ga tuatto sit ebäili.

– Olin myöhäine lapsi, tuatto varai, ku häi ei voinne avvuttua minule opastundan aigua. Hänen mieles minul pidi suaja ammatti, kudai vois minuu syöttiä, sellitti El’vira Derevl’ova.

Veškelykses elimmö suures kaksikerroksizes kois, kudai seizou tänäpäigi. Minul oli tavalline lapsusaigu. Mustan kylän pruazniekkoi, kui rahvas pläšittih da pajatettih mäil, kus nygöi seizou vahnu kirikkö. Parahat mustelmat roindukyläs ollah kiini rahvahis.
El’vira Derevl’ova

El’vira lähti opastumah ombelijakse Petroskoin opistoh. Naizes rodih miehien sovan ombelii. Opiston loppiettuu neidine lähti ruadamah Suojärveh da meni miehele. Terväh El’viran miesty työttih ruadamah Louhen piirin Piäjärveh, kus naine ruadoi ateljees 13 vuottu. Sit pereh lähti elämäh vie loitombah – Sibirih, Irkutskan alovehen Ust’-Ilimskah, kus miehele pidi ruadua kuuzi vuottu. Sibiris El’vira rubei ruadamah školas tehnolougien opastajannu. Naine työttih opastumah opastajakse Irkutskan pedagougizeh instituuttah. El’viran toivomus meni todeh – hänes rodih opastai.

– Silloi Ust’-Ilimskas oli parahii školii da jo ruattih koulledžat da litseit. Iče ruavoin Irkutskan alovehen parahas litseis kogo, saneli El’vira.

Karjalah järilleh tulduu El’vira rubei opastamah tehnolougiedu Petroskoin školas noumer 39, sie häi ruadoi kymmene vuottu eläkkehele lähtendässäh.

Karjalazien kieldy da kul’tuurua sanatourien gostile

Parandamah omua tervehytty sanatourien tulou rahvahii Ven’an eri čuppuloispäi. Pandemien periä nygöi sanatourieh enimät gost’at ollah Karjalan eläjii, ennehäi Petroskoih kävyi rahvastu kai Sibiris da Kamčatkaspäi. El’vira Derevl’ova tuttavuttau gostii karjalazien kul’tuurah da perindölöih – järjestäy erilazii pidoloi da konsertoi da taluttelou gostii eri muzeiloih dai ozutteluloih.

– Joga päiviä sanatouries pien konsertua, kučun eri pajo- da tansijoukkoloi. Pajatan ičegi karjalakse – livvikse dai vienakse, ku gost’at kuultas, mittuine on karjalan kieli. Sanelen karjalazien perindöllizis sovis, minulhäi on omin käzin ommeltu ruuttu. Valmistin gostile Suvaičen sinuu, Karjal -programman, ongi toizii programmoi. Alalleh järjestän sanatouries karjalazien kielen da kul’tuuran nedälilöigi, saneli El’vira.

Omua pajuo čomembua nimidä ei ole

Ust’-Ilimskaspäi tulduu Petroskoih, El’vira puutui Oma Pajo -horan konsertah filarmounieh. Silloi horan johtajannu oli Svetlana Gretskaja. Konsertu rodih mieldy myö, vuvven peräs naine tuli pajattamah horah. Silloi horan ohjuajannu oli jo L’ubov’ Nikitina. Sit El’viral roittih bunukat da häi heitti pajatandan – pidi avvuttua lapsile. Bunukat vähäzen kazvettih da El’vira jatkoi pajattua. Ga sanatourieh ruadoh tulduu El’viral tuaste ei ole aigua kävvä repetitsieloih.

El’vira iče kirjutti pajoloi horah niškoi, sanommo, hänen runoloih on kirjutettu Oma kylä, oma randu, valgei koivu, korgei valdu -pajo. Naine kiändi pajoloi ven’an kielespäi karjalah.

– Suvaičen kaikkii karjalazii pajoloi, ga enne kaikkie on mieldy myö Pitkän kuuzen ladvas -pajo. Konzu kiännän pajoloi, toiči soitan Nadežda Bukinale (Nadežda Mičurova on karjalankielizen raadivon toimittai, “Oman Pajon” pajattai, toim.), häi avvuttau ainos. Muite ečin sanoi sanakniigas, saneli El’vira.

El’vira tässähgi pidäy yhtevytty horan pajattajienke da toiči kuččuu heidy pajattamah sanatourieh.

– “Oma Pajo” äijäh opasti minuu – ezitelles laval roittos varmembi omas ičes. Horas tuttavuin hyvih ristittyzih, opastuingi karjalan kielen toizih murdehih, nygöi maltan pajattua ei vaiku livvikse, saneli El’vira.



POJAVAD KIRJUTESED
Oma Mua
Yksin vuarojen kera: oša kaksi
Luonto on loppumatoin voimien, innon, hyvän mielialan lähteh. Kun vietät luonnošša enemmän aikua, kyllä šitä enemmän olet vaipun, ka matan jälkeh tunnet, jotta olet šuanun lisyä voimie.
Oma Mua
Sordaval vuottau Ven’an da Karjalan turistoi
Sordaval mennyt aigua rodih kuulužakse turistoin keskes Ruskealan mägiparkan täh.Sordavalan kodialovehmuzei on vie yksi kohtu, kuduah turistat vältämättäh tahtottas čökäldiäkseh.
Karjalan Sanomat
Viisumeja voi hakea, vuoromäärät kasvussa
Venäjän ja Suomen lentoyhtiöt alkavat lentää lisää vuoroja Helsingistä Moskovaan ja Pietariin. Mitä vaikeuksia voi syntyä suomalaisille Venäjän-matkalla?
Oma Mua
Yksin vuarojen kera
Luonto on moittimattoman kaunis, še innoštau ta rauhottau, antau vapauven tuntuo ta lahjottau uškomattomie näköaloja.
Karjalan Sanomat
Suomalaiset tapaavat Suomi-kylässä
Karjalassa asuvat suomalaiset sekä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet voivat osallistua virtuaaliselle kohtaamisareenalle kesäkuun alussa.
Karjalan Sanomat
Reittikartta laajenee vauhdilla
Karjalan asukkaat voivat lentää Petroskoista Kazaniin. Lähiaikana lentoaseman aikatauluun lisätään vuoroja Mineralnyje Vody -kaupunkiin.
Kipinä
Kadajaine aiduseiväs kaksi kuuzistu kestäy
Meččien keskes eläi karjalaine hyvin tiezi eri puuloin eričyksii, häi maltoi sanuo, kudai puu mih parembi pädöy.
Oma Mua
“Hyvä elos tuli meil, Gagarinas runon lain minä teil”
Vuvvennu 1961 enzimästy kerdua kosmossah lendi ristikanzu. Se oli ylen suuri päivy kogo mieros. Ei jiännyh bokkah ni karjalaine runonpajattai Vieljärvespäi Paraskovja Ivanova. Häi lad’d’ai runon Gagarinas.
Karjalan Sanomat
Digimarkkinointi tuo lisää matkailijoita
Venäjän ja Suomen matkailualan yritykset oppivat luomaan tehokasta ja osuvaa sisältöä verkossa matkailijoiden houkuttelemiseksi.
Kipinä
Kuklat niise tykätäh vorssuija
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
tulda südäimehe
vahvištoita peitsana Unohtit-ik peitsanan?
registracii
vahvištoita peitsana
vahvištoita peitsana