Työmatka 1900-luvulle: kolmas osa julki

Työmatka 1900-luvulle: kolmas osa julki

Sergei Karpov
23.02.2024
Uudessa osassa journalisti ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin kertoo 1900-luvun sekä 2000-luvun Karjalan merkkihenkilöistä ja -tapahtumista.
Juri Šleikinin haaveena on tehdä kirjasarjan neljäs osa. Hän haaveilee myös tekevänsä ison albumin mm. Neuvosto-Karjalan johtohenkilön Santeri Nuortevan perheestä ja Karjalasta kotoisin olleista Neuvostoliiton sankareista. 12+. Kuva: Sergei Karpov
Juri Šleikinin haaveena on tehdä kirjasarjan neljäs osa. Hän haaveilee myös tekevänsä ison albumin mm. Neuvosto-Karjalan johtohenkilön Santeri Nuortevan perheestä ja Karjalasta kotoisin olleista Neuvostoliiton sankareista. 12+. Kuva: Sergei Karpov

77-vuotissyntymäpäivänään 1. helmikuuta Venäjän ja Karjalan tasavallan ansioitunut journalisti Juri Šleikin julkisti uuden kirjansa nimeltä Työmatka 1900-luvulle — Kotoisin Neuvostoliitosta. Teos on hänen Työmatka 1900-luvulle -kirjasarjansa kolmas osa ja kertoo 1900-luvun sekä 2000-luvun Karjalan merkkihenkilöistä ja -tapahtumista.

— Uusi kirjani on sinänsä Karjalan historia n opas. Sen voi avata miltä hyvänsä sivulta ja oppia jotain uutta Karjalasta. Kirja on mielestäni kätevä ja helppolukuinen niin kuin sarjan ensimmäinen ja toinen osa. Kirja on tarkoitettu laajalle lukijakunnalle ja varsinkin nuorille. Toivon, että nuoret lukevat sitä, kertoi Šleikin kirjan esittelytilaisuudessa.

Kirja perustuu Šleikinin kirjoituksiin, jotka hän on julkaissut yli 50 vuoden aikana Karjalan lehdissä ja kirjoissa. Noin puolet aineistosta kuuluu hankkeeseen, jonka hän toteutti Karjalan tasavallan 90-vuotispäivän johdosta.

— Vuosina 2007—2010 vedin TVR-Panorama-lehdessä Historian askeleet -hanketta. Tämän mukaan joka viikko lehden erillisellä palstalla julkaistiin juttu jostain Karjalan merkkihenkilöstä kuvineen ja joitakin faktoja tasavallan historiasta, Šleikin sanoo.

Kirjassa on yli 300 kuvaa Karjalan kansallisarkistosta, Ostrova-kustantamon arkistosta ja tekijän kotiarkistosta.

400-sivuinen kirja on jaettu neljään osaan. Ensimmäisessä kerrotaan Karjalan vallankumouksellisista ja Neuvosto-Karjalan ensimmäisistä johtajista. Heidän joukossaan ovat Pjotr Anohin, Edvard Gylling, Kustaa Rovio, Aleksanteri Schottmann ja Santeri Nuorteva.

Santeri Nuorteva oli 1920-luvulla Neuvosto-Karjalan toimeenpanevan keskuskomitea n puheenjohtajana. Vuonna 1929 hän kuoli ja hänet haudattiin kunnianosoituksin sankarihautaan Petroskoin keskustaan.
Juri Šleikin, kirjan tekijä

— Nuorteva oli 1920-luvulla Neuvosto-Karjalan toimeenpanevan keskuskomitea n puheenjohtajana. Vuonna 1929 hän kuoli ja hänet haudattiin kunnianosoituksin sankarihautaan Petroskoin keskustaan, Šleikin sanoo.

Nuortevan lasten kohtalo oli traaginen. Siitäkin lukee uudesta kirjasta.

— Pojat Pentti ja Matti olivat sodan aikana tiedustelijoina Karjalan rintamalla. Vuonna 1942 suomalaiset saivat heidät kiinni ja teloittivat Kosmojärvellä. Tytär Kerttu työskenteli vakoilijana Helsingissä, joutui suomalaisten vangitsemaksi ja vuoden 1944 jälkeen oli kymmenen vuotta Neuvostoliiton vankileireillä, Šleikin kertoo.

Kirjan toinen osa on omistettu Suuren isänmaallisen sodan sankareille, jotka syntyivät tai asuivat Karjalassa. Useimmat kirjan henkilöistä saivat Neuvostoliiton sankarin arvonimen. Mukana ovat Nikita Kaimanov, Vladimir Ptšelintsev, Nikolai Varlamov, Juri Andropov, Maria Melentjeva ja Anna Lisitsyna.

— Ptšelintsev on yksi lempihenkilöistäni. Hän oli sodan aikana Neuvostoliiton tehokkaimpia tarkka-ampujia ja ampui kaikkiaan 456 vihollissotilasta mukaan lukien 14 tarkka-ampujaa. Helmikuussa 1942 hänelle myönnettiin Neuvostoliiton sankarin  arvonimi, Šleikin kertoo.

Loppuvuonna 1942 Ptšelintsev oli kuuluisan tarkka-ampujan Ljudmila Pavlitšenkon kanssa vierailulla Yhdysvalloissa. He esiintyivät ympäri maata ja keräsivät miljoonia dollareita Neuvostoliiton hyväksi.

— Sodan jälkeen Ptšelintsev kävi monesti Petroskoissa, jossa hän oli käynyt koulua, Šleikin sanoo.

Kirjan toisessa osassa kerrotaan erikseen sotasankareista, jotka vapauttivat Ukrainaa natsien miehityksestä. Kaksi kirjoitusta on omistettu tunnetulle petroskoilaiselle Klavdija Njuppijevalle, joka oli lapsena suomalaisella keskitysleirillä Petroskoissa.

Mukana myös Venäjän sankari Ilja Sizov

Suurin osa kirjasta eli sen kolmas ja neljäs osa käsittelevät sodanjälkeisen Karjalan kuuluisia henkilöitä ja päätapahtumia 2000-luvun alkuun saakka.

Henkilöiden joukossa ovat kirurgi Mihail Isserson, Kontupohjan sellu- ja paperitehtaan johtaja Viktor Holopov, urheilijat Fjodor Terentjev ja Larisa Lazutina, kirjailijat Jaakko Rugojev ja Antti Timonen, taiteilija Sulo Juntunen ja näyttelijät Helmi ja Viola Malmi.

— Kirjassa on tietoa karjalaisten avaruuslentäjien Andrijan Nikolajevin ja Pavel Popovitšin saavutuksista, eteläkorealaisen Boeing 707 –matkustajakoneen pakkolaskusta Louhen lähelle huhtikuussa 1978 ja Venäjän presidentinhallinnon ensimmäisen varajohtajan Vladimir Putinin vierailusta Petroskoissa kesäkuussa 1998, kertoo kirjan tekijä Juri Šleikin.

Kirjassa on myös kirjoitus nykyajan sankarista, hävittäjälentäjä Ilja Sizovista, joka asui kouluvuotensa Petroskoissa. Hän on kunnostautunut Venäjän erikoisoperaatiossa Ukrainassa ja sai heinäkuussa 2022 Venäjän federaation sankarin arvonimen.


SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Login
Register
Password
Confirm password