Čoma vepsän ma. Ladv

Čoma vepsän ma. Ladv

Ol᾽ga Žukova
Piterin agjan Podporožjen rajonas om vepsläine Ladv-külä.

Piterin agjan Podporožjen rajonas om vepsläine Ladv-külä. Se sai ičeze nimen, sikš ku sijadase Ojat᾽-jogen üläjoksmuses, jogen ladvas. Külän ühtes poles jokseb Ojat᾽, a toižes poles om čoma pit᾽kähk järv᾽, miččen nimi om Ladleine järv᾽. Ladv-külähä mülüb erasid külän paloid, ”derüunoid”: Sepäd, Juušmägi, Ondrii-agj, Järventaga da keskeine pala – Pagast. Ende nece oli sur᾽ külä, miččes eli äi ristituid. Oli sovhoz da lehmiden ferm. Pöudoil kazvatadihe kartohkoid da dr᾽ukvad. Äjad külän eläjad pidiba kodiživatoid, a järven randoil oli äi čomid nitüid. Nügüd’ eläjiden lugu om vähenu, enamb ristituid tuleskeleb kezal lidnoišpäi kodikülähä lebule.

Külän keskes seižub vanh puine sauvaduz, mitte ende oli Georgii Pobedonoscan jumalanpertin. Möhemba sišpäi tehtihe kul᾽turpert᾽. Se radab nügüd’-ki. Lähen om lauk da avtobusan seižutim.

Ladvas om kaks᾽ časounikad. Ühtehe käveltas Juunanpäiväl, se seižub Ojat᾽-jogen toižel randal. A toine om lujas čoma Vladimirski časounik järven taga. Sen om tehnu mastar᾽ Vladimir Radajev Vidl-küläspäi. Hänen baboi eli Ladvas Järventaga-palas, da iče Vladimir paksus oleskeli tägä babanno laps᾽aigas.

Ei amu Ladv-külähä, Pagastaha tehtihe muštlaud, miččehe om kirjutadud külän eläjiden nimed, kudambad oliba lähtnuded Surele Voinale da äjad ei pördnus kodihe. Sidä tegiba Ladvaha sündnuded mužikad, miččed nügüd eläba toižiš sijoiš. Hö tahtoiba kaita muštod kodikülälaižiš. Nügüd’ semendkun ühesandel päiväl da toižel aigal-ki tänna tuleb ristituid johtutelmaha ičeze dedoid da pradedoid.

Ladv-külä om vepsläižen runoilijan Nikolai Abramovan kodima. Pagastal seižub hänen maman pert᾽. Nikolai paksus tuleskeli tänna. Hän lujas navedi olda kodiš, armasti ičeze küläd da koditahoid, nece nägub hänen runoiš: ”Ojat᾽-jogen randal lujas hüvä astta. Aigoin tuleb minei armaz neižne vastha!”



SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
Login
Register
Password
Confirm password