Miero nimen antau, mieš nimen kantau

Miero nimen antau, mieš nimen kantau

Valentina Karakina
06.11.2023
Ei huku veješšä, ei mahu muan rakoh, ei pala tulešša, joka paikkah paššuau. Mi še on? Še on nimi.
Vienankarjalaini starinankertoja Santra Remšjeva Ira-punukkah (vaš.) ta Liza-pravopunukkah kera oman talon portahilla. Vuokkiniemi, 2007. Kuva: Maikki Spitsina
Vienankarjalaini starinankertoja Santra Remšjeva Ira-punukkah (vaš.) ta Liza-pravopunukkah kera oman talon portahilla. Vuokkiniemi, 2007. Kuva: Maikki Spitsina

Nimettömänä ei lašta šuanun pitälti pityä, eikä häntä voinun šilloin lapšekšiki šanuo, a Nimettömäkši vain tahi Nimettömäkši Niikkanakši kučuttih. Šyntynyt lapši heti ikävöiččöy nimieh, šentäh šanotah:

— Kun lapši šyntyy, ni nimiki šyntyy.

Kešänaikusella šyntynyölläki lapšella pitäy antua nimi.

Ennein nimi annettih kirikön kirjojen mukah ta še ei ollun kokonah vanhempien miärättävissä. Kun lapši šynty, ni heti oli käytävä papin taikka kirjamiehen pakinoilla. Vaikka šyntymäpäivä miäräsi ta rajotti nimen eččimistä — oli otettava joko šyntymäpäivän nimi tahi jompikumpi kahen entisen päivän nimilöistä. Jotta ei šattuis yhteh pereheh kahta šamanmoista nimie, ni annettih valita näistä kolmešta päiväštä. Tulovien päivien nimijä ei šuanun ottua.

Nimen valiččijakši ei kelvannun ken vain. Še piti olla viisašpäini ta lujaluontoni, šentäh kun lapši tulou nimen valiččijan moini. Lapšen tuatto tahi hänen poissa ollešša ristituatto tai ristimuamo kelvatah šiih hommah. Paraš tietyšti oli tuatto, šentäh kun “kenen lapši, šen ni nimi”.

Heimolaisien nimijä kun šattuu, ni niitä valitah, vainuajienki nimijä annettih, šamoin tuattojenki, vain muamon nimie annettih harvoin, šentäh kun šanottih, jotta muamolla on häpie kuččuo šamannimistä kun iče lašta. Še nimi kyllä, mi šattuu enšimmäisekši (šyntymäpäivän nimi), olis aina lapšella annettava, šillä “nimi kun muuttuu, ta ošaki muuttuu” ta “lapšen nimen kun vaihat, ta ošanki vaihat”.

Kačottuo lapšen nimie “ei pie huhuten tuuvva eikä karjuon kačella”, jotta šen šuajašta tulis “tašapäini, hyvämielini eikä mikänä rämykesseli (tyhjänpäiväistä rämäsijä)”. Heti kun nimi on kačottu, aletah lašta pakautella šillä nimellä, vaikka hiän ei ole vielä rissitty.

On šemmosie mielipiteitä, jotta nimi vaikuttau ihmisen šekä luontoh, jotta hänen ošahki. Šentäh jo ammusista ajoista nimen valintua šyntynehellä lapšella on pietty tärkienä.

Nyt nimijä lapšilla annetah mimmosie tahotah. Še voit olla tuaton, heimolaisen tahi minnih tuttavan nimi.

On šemmosie mielipiteitä, jotta nimi vaikuttau ihmisen šekä luontoh, jotta hänen ošahki. Šentäh jo ammusista ajoista nimen valintua šyntynehellä lapšella on pietty tärkienä.

Täh nimen valintah liittyy monie uškomukšie ta tapoja. On olomašša šemmoni uškomuš, jotta kun tytöllä annettaneh miehen nimi (Aleksandra — Santra, Jevgenija — Joukenie, Jouki, Pavla — Paula), ni šillä kehittyy miehen luonto.

Monet ollah šitä mieltä, jotta ei pitäis antua lapšella kuollehien heimolaisien nimijä, jotta ei nimen kera lapši šais vainuan ošuaki. Vaikka täštä asiešta toiset ollah aivan toista mieltä.

Monissa perehissä on tapana antua lapšilla muamojen ta tuattojen, ukkojen ta ämmöjen nimijä. Erähät vanhemmat annetah lapšillah tunnettujen ta kuulusien heimolaisieh nimijä, ajatellen, jotta lapšeštaki šemmosen nimen kera tulou tunnettu ihmini.

Pravoslavnoin ušon mukah nimen šuatuo lapši šuau ni šuojelijan anhelin. Venäjällä rikeneh lapši šai Pyhän nimen šen päivän mukah, konša šynty.

Toičči lapšella annettih kakšiki nimie, yksi mieruo varoin, toini Jumalua varoin. Še toini nimi annettih ristijäisien aikana ta šitä ei tiijetty muut kun oikein lähiset vain. Niin yritettih šuojella lašta šilmäykšeštä.

Ka hyö tovissetah, jotta heijän on pakko rekisteröijä tämmösie nimijä kuin Jolka, Višn’a, Raduga šekä Kosmos, Kn’az’ ta Del’fin.

Ajan mukah tavatki muuttu. Lapšilla ruvettih antamah jo ihan toisie nimijä, rikeneh ulkomualaisieki. Toičči rekisteritoimistojen ruatajat kieltäyvytäh rekisteröimäštä ihan älyttömie vanhempien kekšimie nimijä. Ka hyö tovissetah, jotta heijän on pakko rekisteröijä tämmösie nimijä kuin Jolka, Višn’a, Raduga, Čelsi ta Legenda šekä Justin, Kosmos, Kn’az’, Del’fin ta Mir.

Pitäis muistua ta pityä meleššä, jotta lapšen nimi ei ole vain šen päivän asie ta huoli. Šen nimen kera lapši lähtöy koista šuureh muailmah ta toičči še parahin vanhempien mieleštä nimi tuou lapšella pahua mieltä ta käršimyštä. Häntä aletah truasittua ta kiušata pieneštä šuaten pihalla ta koulušša, hänellä kekšitäh pitin ikyä monie haukuntanimijä. Lapšilla tulou alemmuškompleksie ta jo ruavahina ollešša hyö moničči muutetah nimeh.

Nimi ušein valitah lapšella jo ennein šyntymistä, vain toičči šattuu niinki, jotta vanhemmat ei ole keritty piäššä yhteh mieleh šiitä ta ei ole valittu nimie kun lapši šynty. Hyvä, kun še nimi löytyis ihan lähipäivinä ta ei olis kovuan kummallini ta harvinaini. Vet “nimi on kuin tervaplätti pukšun polvešša, et šiitä eris piäše”.


SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Kuusi penkeillä: tytöstä kuuden lapsen äidiksi
Rakkaus lapsiinsa antaa petroskoilaiselle Jelena Feniksille voimaa elää.
Oma Mua
Komin runoloi nygöi lyydikse
Komin tazavallan kuulužan runoniekan Al’ona Jel’tsovan runoloi on kiännetty nygöi karjalan kielelegi.
Karjalan Sanomat
Puškinin kieli yhdistää kansoja ja maita
Runousteatteri Kredo -järjestö on edistänyt vuosia venäjän kieltä ja kulttuuria maailmassa. Nyt yhteistyökumppanit ovat Kirgisiasta ja Uzbekistanista.
Oma Mua
Luguperis nygyaigazeh kirjastossah
Veškelyksen kylä on ainavo Suojärven piiris, kudamal on kanzalline stuatussu. Moizennu kohtannu, kus eläy Veškelyksen istourii on paikalline kirjasto, kudai tänä vuon täytti 120 vuottu.
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Login
Register
Password
Confirm password