Kuklat niise tykätäh vorssuija

Kuklat niise tykätäh vorssuija

Aleksandra Lesonen
21.05.2021
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä. L’udmila Stepanovna ompelou perintehellisie pukuja kukloilla.
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä: naini ompelou perintehellisie pukuja kukloilla. Kuva: Aleksandra Lesonen
L’udmila Tihonova harraštau čopakkua, tarkkua ta hyvin kaunista käsityötä: naini ompelou perintehellisie pukuja kukloilla. Kuva: Aleksandra Lesonen

“Tykätähkö kuklat vorssuija? Mie ajattelen, jotta tykätäh. Valmissin kuklašarjan kanšallisissa karjalaisissa pukuloissa. Mie šuunnittelin tätä idejua vuuvven, valičin kukloja.

Jokahisella kuklalla on oma iho. Jokahisella pitäy kekšie oma muoto, valita kankaš, malli, korissukšet. Yhen puvun ompelomiseh mänöy netäli. Pienie ošie ompelen käsin nieklan ta rihman avulla, a šuurimpie ošie voipi tikata ompelukonehella.

Mistä tuli tämmöni ajatuš? Mie muissin kouluvuosie. Myö valmistima tuttavuštumisen Neuvoštoliiton 15 tašavallan kanšanpukuloih. Yhet kirjutettih esittelyn tekstie, a mie ompelin pukuja.

Lapšuošta muissan, jotta miun muamo ompeli pukuja Puanajärven kylän kaikilla kaunottarilla. Oli hyvin mukava kaččuo, kuin hiän ottau mittoja, valiččou tulijan mekon, kankašpušeron tai hamehen mallie.

Vanhin Svetlana-čikko opaštu Petroskoin 18. opistošša ompelijakši. Konša hiän kävi lomalla kotih, niin toi muotilehtija. Niitä myö nuorimman Gal’a-čikon kera aina tarkkaseh kaččelima. Enšin myö Gal’an kera (šanakši, hiän niise šiitä opaštu ompelijakši) piiruštima vuatteijen mallija paperilla, kekšimä omie pukuja. Meilä aina oli riittäväšti erilaisie tilkkuja, niin myö rupesimaki ompelomah kaunehie pukuja kukloilla.

Tottaš nyt tuli aika toteuttua oman huavehen ta ommella kukloilla kanšallisie pukuja. Nyt mie šuunnittelen šeuruavie mallija. Još teilä on kukloja, niin voitta lahjottua niitä miula. Mie mielelläni otan kukloja vaštah ta ompelen niillä kaunehie pukuja!”

Tutuštumini karjalaiseh tilkkukuklah

Mie tahon esittyä šiula šemmosen kuklan, kumpasen šie ičeki voit luatie omin käsin. Šitä varoin ei pie olla erikoisie ompeluneroja, vet ommella mitänä ei ni tarviče! Šemmoista kuklua, kummaista luajitah nieklatta ta rihmatta, šanotah karjalaisekši tilkkukuklakši.

Mie opaššuin luatimah tilkkukukloja Tatjana Jaškovan ta Dmitrii Moskinin Rahvahan kuklan arvautukšie -kirjan avulla. Milma kiinnošti tämä luajoš, šentäh kun še on helppo, ka šamalla oikein kirkaš ta kaunis.

Ennein-muinoin tytöt iče luajittih ičellä kukloja. Kaikista helppoin ta mukavin variantti oli revitetyistä tilkkuloista luajittu kukla. Erivärisistä tilkkuloista lapšet kerättih kuklan piä ta vartalo, paita ta hameh, peretnikkä ta vyö, tukat ta paikka.

Tietyšti nyt meijän ei ole pakko revittyä tilkkuja. Kankašta voipi leikata šakšilla, niin kukla tulou vielä kaunehemmakši.

Miun tilkkukukloja kučutah Anni, Našto, Aino, Iro ta Vieno. Yritä šieki luatie oma kukla!


SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
Login
Register
Password
Confirm password