Karjala hyötymään uusista hankkeista
Karjalan tasavallan hallitus on ryhtynyt laatimaan tasavallan kehityssuunnitelmaa vähintään vuoteen 2030 asti. Suunnitelman pohjana ovat Venäjän presidentin Vladimir Putinin maan tulevaa kehitystä koskevat ehdotukset, jotka hän esitti maan liittokokoukselle linjapuheessaan helmikuussa. Viime viikolla Karjalan päämies Artur Parfentšikov piti aiheesta verkkoistunnon hallituksessa.
— Venäjän presidentti on ehdottanut laajaa ohjelmaa maan kehittämiseksi ja kansalaisten elämänlaadun parantamiseksi vähintään kuudeksi vuodeksi, Parfentšikov sanoi.
— Kaikki aloitteet perustuvat konkreettisiin laskelmiin ja rahoituslähteisiin. Edessä on suuria investointeja sosiaalialaan, väestönkehitykseen, talouteen, tieteeseen, teknologioihin ja infrastruktuuriin, hän korosti.
Karjalan päämiehen mukaan Karjalan hyväksi täytyy käyttää nyt toimivien ja vuonna 2025 käynnistettävien kansallishankkeiden rahoitusmahdollisuuksia, infrastruktuurin kehitykseen tarkoitettuja lainoja ja valtion tukitoimia.
— Nyt on päivitettävä ja sovitettava Karjalan kehitysohjelma vuoteen 2030 asti, Karjalan päämies painottaa.
Yksi tärkeistä tehtävistä on siirtää valtion tuella yli 50 000 asukasta asumiskelvottomista taloista uusiin tai hyväkuntoisiin taloihin vuoteen 2030 mennessä.
— Asukkaat on siirrettävä yli 4 200 ränsistyneestä talosta. Tämä on lähes kymmenen kertaa enemmän kuin aiemmin, Parfentšikov kertoo.
Uusia kerrostaloja aiotaan rakentaa Petroskoin lisäksi myös Kostamukseen, Segežaan, Pitkärantaan ja Sortavalaan.
— Uusia asuintaloja täytyy rakentaa kaikissa piireissä ja erityisesti tasavallan pohjoisosassa ja maaseudulla, Karjalan päämies huomauttaa.
Presidentin mukaan kunnallispalvelujen parantamiseen on tarkoitus investoida koko Venäjällä 4,5 biljoonaa ruplaa. Karjalassa jatketaan asuintalojen siirtämistä maakaasun käyttöön.
Tasavallassa toimii maakaasun käytön leviämistä tukeva sosiaalinen ohjelma.
Karjalan päämiehen mukaan kaasuputkia on asennettu ilmaiseksi yli 300 edunsaajan omakotitalojen tonttien rajoille. Heidän joukossaan on muun muassa Venäjän erikoisoperaatioon osallistuvien perheitä.
— Autamme näitä perheitä liittämään ilmaiseksi omakotitalonsa maakaasuverkkoon. Tänä vuonna haluamme liittää kaasuverkkoon teollisuuslaitosten ja kerrostalojen lisäksi myös vähintään 2 000 omakotitaloa ympäri Karjalaa. Niistä noin tuhat taloa on Petroskoissa, Parfentšikov täsmensi.
Hänen mukaansa esimerkiksi Suojun taajamassa noin 400 talon asukkaat ovat hakeneet maakaasuliittymiä koteihinsa. On kuitenkin tapauksia, kun kaasuputkien asentaminen paikkakuntiin on teknisistä syistä mahdotonta.
Suurta huomiota kiinnitetään edelleen koulutusalan infrastruktuurin parantamiseen. Ensi vuonna voimaan astuu päiväkotien peruskorjausohjelma.
— Karjalan täytyy liittyä tähän ohjelmaan. Jatkamme myös koulurakennusten peruskorjausta. Vuoteen 2030 mennessä kaikki koulut ja koulualueen kohteet kuten esimerkiksi stadionit ja kasvihuonerakennukset on peruskorjattava, päämies korosti.
Kahden viime vuoden aikana Karjalassa on peruskorjattu 29 koulua. Nyt korjataan vielä 11 koulurakennusta.
— Venäjän koulujen peruskorjausohjelman mukaan yhden koulun remonttiin voi saada liittovaltion budjetista enintään125 miljoonaa ruplaa. Tasavallan budjetista koulujen peruskorjaukseen on myönnetty noin miljardi ruplaa kahden viime vuoden aikana, Parfentšikov sanoi.
Matkailusta odotettavissa lisää tuloja
Linjapuheessaan Venäjän presidentti sanoi Karjalaa tehokkaasti kehittyväksi matkailualueeksi. Karjalan päämies Artur Parfentšikov on sitä mieltä, että Karjalan matkailualan osuutta on lisättävä ainakin 5—7 prosenttiin Karjalan bruttokansantuotteesta. Nyt matkailun usuus on kaksi ja puoli prosenttia.
— Toisaalta Karjalan matkailu kehittyy aktiivisesti ja turistien määrä kasvaa jatkuvasti. Toisaalta matkailun tulojen osuus tasavallan bruttokansantuotteesta on alentunut, Parfentšikov huomasi.
Tulojen lisäämiseen on kaikki edellytykset. Karjalassa sijaitsee kolme Unescon maalmanperintökohdetta kuten Vienanmeren ja Äänisen kalliopiirrokset sekä puuarkkitehtuurin Kižin ulkomuseo.
Myös Arkangelin alueen Unescon maailmanperintökohteena olevaan Solovetskin miesluostariin tulee eniten matkailijoita Karjalan kautta.Vuoteen 2030 mennessä Venäjän kansallispuistojen infrastruktuuria on tarkoitus kunnostaa ja rakentaa lisää. Puistoissa tehdään luontopolkuja, museoita ja vierailukeskuksia. Karjalassa on neljä kansallispuistoa.
— Kansallispuistojen luontopolkujen pitäisi lähivuosina pidentyä sataan kilometriin, Karjalan päämies korosti.
