Babarmkeitoz

Babarmkeitoz

Andrei Ivanov
16.10.2023
Kut živatad ičeze sebranikad Kondjad sündundpäivänke ozateliba.
“Miččed hüväd sebranikad minai oma! Mitte hüvä sündundpäiv-ki tämbei om!“ ‒ ihastui kondi.
“Miččed hüväd sebranikad minai oma! Mitte hüvä sündundpäiv-ki tämbei om!“ ‒ ihastui kondi.

Eli-oli mecas hüvä Mecnik. Hän oli mugoine mecan kaičii. Kaiken abuteli živatoile da linduile. Kerdan astui hän tehutme da kacui, miččed čomad pud da änikod kazvaba mecas. Sügüzel mec om ani toine, eskai haju mecas om erine – siš om babukoiden da marjoiden duh. Mecnik lujas navedi ičeze kodid – mecad i tahtoi, miše kaikile oliži hüvä eläda siš. 

Mecnik pani samvarad i tahtoi vähän lebaitas da joda čajud, äkkid vastha lendab harag da sanui: 

– Tervhen, Mecnik! 

– Tervhen, sused! Kut azjad oma? 

– Hüvin! Nägen, miše samvar sinai om pandud! 

– Ka, ehtal voib čajud-ki joda. Lenda adivoihe, minai om marjkeitoz. 

Mecnik jo om pannu varha tal’veks marjoid da babukoid, sikš tahtoi adivoičetada haragad. 

– Minä tämbei jo kaik pöudod pühkin, kaik käbud lugin, kaik babuksijad kacuin da babukoid poimin. A midä sinä tegid tämbei? 

– Avoi, minai eskai päd punotab sinun starinoišpäi. Minä olin adivoiš kondjaižel. Minunke oliba neglik, jäniš da oravaine. No edel üks’ azj ozaižihe meidenke. 

– Ala pöl’gästoita mindai. Sanu, midä oli? 

– Hüvä! Starinoičen sinei. 

Zavodi harag starinoita. Tämbei homendesel, konz päiväine vaiše nouzi, oti Čuha-neglik bankan babarmkeitost da joksi Toptiga-kondjale adivoihe. Kondjal tämbei om sündundpäiv, sikš neglik tahtoiži lahjoita hänele magukast babarmkeitost. Sil aigal harag lendi vastha. 

– Neglik, kuna sinä joksed? 

– Kondjale tahtoin toda marjkeitost lahjaks. Mängam ühtes! 

– Minä tahtoin, vaiše minai ei ole lahjad. Midä minä voin lahjoita kondjale? 

– Kacu, mitte sur’ bank minai om. Ühtes lahjoičem sidä. 

Vastha sebranikoile hüppib janiš. Nagišti hän sebranikoid da sanui: 

– Tervhen, sebranikad. Kuna tö lähtet? 

– Kondjale tahtoim toda marjkeitost lahjaks. Mängam ühtes! – sanui neglik. 

– Ka, minä tahtoin, vaiše minai ei ole lahjad. Midä minä voin lahjoita? – sanui jäniš. 

– Ala varaida, meil om lahj, se om sur’ bank marjkeitosenke. Kaik ühtes voim lahjoita sidä. 

– Lujas hüvä! – sanui jäniš. I sebranikad ühtes läksiba praznikale. 

Vastha hüppib orav. Sebranikad kucuiba oravad-ki mända kondjan sündundpäiväle, no oravaine sanui heile: 

– Minä tahtoižin mända ühtes, vaiše minä olen läžunu i minei pidab tervehtuda. Khe-khe-khe… 

– Om žal’, oravaine, – sanui jäniš. 

– Midä mö voim tehta sinun täht? – küzui neglik. 

– Minä tedan! Oravale abutab babarmkeitoz, – sanui harag. 

– Varastagat! A midä tö lahjoičet kondjale? Ved’ sündundpäiväln om opal olda ilma lahjata, – sanui orav. 

– Mö sel’genzoitam kondjale kaiken, – sanui neglik. 

Äkkid penzhižpäi astui kondi da sanui sebranikoile: 

– Ei tariž sel’genzoitta minei. Oravaižele nece babarmkeitoz om tarbhaine, a ku orav tegese tervheks, se om paremb lahj minei, – sanui kondi. 

– Spasib, sebranikad! A marjkeitost bankas täudub meile kaikile! – sanui orav. 

– Miččed hüväd sebranikad minai oma! Mitte hüvä sündundpäiv-ki tämbei om! ‒ ihastui kondi. 

Mugoižen hüvän starinan sanui harag Mecnikale da lendi kodihe. A Mecnik oti ičeze bankan marjkeitost paličalpäi da läksi mugažo ozatelmaha kondjad sündundpäivänke, ved’ mecas kaik oma sebranikad. 



SIMILAR ARTICLES
Oma Mua
Jiämäen harjas
Kielen, literatuuran da histourien instituutan tilois on avvoi arheolougien muzei. Muzeih on kerätty kallehimat arheolougizet materjualat, kudamat kuvaillah Karjalan muinazien eläjien eloksentabua.
Karjalan Sanomat
Lääkärit palvelevat lähellä asuinpaikkaa
Karjalan terveysministeriön suunnitelmissa on rakentaa tänä vuonna kaksi ja korjata kymmenen terveysasemaa.
Karjalan Sanomat
Työmatka 1900-luvulle: kolmas osa julki
Uudessa osassa journalisti ja kotiseuduntutkija Juri Šleikin kertoo 1900-luvun sekä 2000-luvun Karjalan merkkihenkilöistä ja -tapahtumista.
Kipinä
Lapšien ta nuorison talvihuvija
Karjalaisilla lapšilla ta nuorilla talvella oli kaikenmoisie kisoja pirtissä. Niistä tekstin luatijalla kerto muamoh Santra Remšujeva viime vuosišuan lopušša.
Karjalan Sanomat
Omin Silmin käynnisti uuden ohjelman
Suomenkielinen luento kielen kehityksestä avasi Tietoja talteen -ohjelman Karjalan vähemmistökielillä. Seuraava luento on karjalaksi.
Oma Mua
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Karjalan Sanomat
Fokuksessa Vienan kuolleet kylät
Paanajärven hävinneet kylät -näyttely kertoo kahdesta kansallispuiston kuolleesta kylästä ja niiden kautta Vienan Karjalan historiasta.
Kipinä
Karjalaisie valehšuarnoja
Petroskoin Oneženka-päiväkojin kašvattajat valmissettih mukavie kertomukšie Karjalaisie valehšuarnoja -šarjašta.
Oma Mua
Pitkyjärven sillan mustokse
Sillat, sillat…, pienet dai suuret, raudubetonahizet dai puuhizet, rippujat sillat, telat dai suodu myöte poikkizin lykätyt parret…
Karjalan Sanomat
Tulevat opettajat kilpailevat voitosta
Yrittäjät ja työnantajat osallistuvat mestaruuskilpailuihin. He laativat tehtäviä kilpailijoille ja toimivat tuomareina.
Login
Register
Password
Confirm password