Vesireitti yhdistää Petroskoin nähtävyyksiä

Vesireitti yhdistää Petroskoin nähtävyyksiä

Margarita Pehkonen
15.03.2021
Ensi kesänä Petroskoissa lomailevat turistit ja itse kaupunkilaiset voivat lähteä vesimatkalle Äänisen rantakadulta Poljarnyi Odissei -merikeskukseen.
Vesimatkalle matkustajat lähtevät merikeskuksessa rakennetuilla puulaivoilla. Toinen on Rurik-niminen isovene ja toinen Poljarnyi Odissei -kuunari. Kuva: Aleksei Dmitrijevin VKontakte-tili
Vesimatkalle matkustajat lähtevät merikeskuksessa rakennetuilla puulaivoilla. Toinen on Rurik-niminen isovene ja toinen Poljarnyi Odissei -kuunari. Kuva: Aleksei Dmitrijevin VKontakte-tili

Viime vuoden koronarajoitukset toivat Karjalaan ennätysmäärän matkailijoita. Matkailualan edustajat eivät sulje pois mahdollisuutta, että matkailubuumi näkyy tänäkin vuonna.

— Karjala valmistautuu tulevaan matkailukauteen. Tasavaltaan avataan uusia palveluita ja matkailureittejä, Karjalan matkailuhallinnon johtaja Anna Bortšikova sanoo.

Uusi matkailureitti avataan ensi kesänä Petroskoihin. Kyseessä on Äänisen rantakadun Poljarnyi Odissei -merikeskukseen yhdistävä vesireitti. Reitin tekijät toivovat, että se helpottaa matkustajien pääsyä kaupungin laidalla sijaitsevaan keskukseen.

— Vesimatkalle matkustajat lähtevät merikeskuksessa rakennetuilla puulaivoilla. Ensi kesänä haluamme käyttää kahta laivaa, mutta suunnitelmissamme on rakentaa vielä yksi vene, joka pohjautuu 1700-luvun Pietari Suuren puuveneen malliin, Poljarnyi Odissei -merikeskuksen johtaja Aleksei Dmitrijev kertoo.

Dmitrijevin mukaan matkoja järjestetään silloin, kun sää sallii.

— Matkustajien ikää ei ole rajoitettu, mutta matkustajien turvallisuus on meille tärkein. Jokaisella on oltava pelastusliivi päällä, Dmitrijev korostaa.

Matkalle voi lähteä kymmenen henkilöä. Vesimatka on ilmainen, mutta järjestäjät pyytävät turisteja ilmoittautumaan matkalle merikeskuksen verkkosivulla. Matkustajat saavat puhelimiinsa koodit, joita käytetään laivalippuina.


Vesireitti on noin kuusi kilometriä pitkä. Matka kestää tunnin.

— Matkan aikana turisteille kerrotaan Petroskoin historiasta. Lisäksi he voivat kokeilla soutajina ja ottaa kauniita valokuvia historiallisten puulaivojen tiloissa.

Merikeskukseen saapuessa matkustajat ovat tervetulleita tutustumaan merimuseoon, joka on kehittänyt merikulttuuria Karjalassa yli 40 vuotta. Nyt merikeskuksessa koulutetaan oppaita.

— Viime kesänä keskuksessamme kävi ennätysmäärä turisteja. Päivittäin palvelimme yli sata ihmistä. Silloin keskuksessa työskenteli kuusi opasta, mutta he eivät ehtineet palvelemaan kaikkia. Päätimme opettaa lisää oppaita, Dmitrijev kertoo.

Matkan aikana turisteille kerrotaan Petroskoin historiasta. Lisäksi he voivat kokeilla soutajina ja ottaa kauniita valokuvia historiallisten puulaivojen tiloissa.
Aleksei Dmitrijev, Poljarnyi Odissei -merikeskuksen johtaja

Petroskoin opistojen ja yliopiston opiskelijat opiskelevat oppaiksi.

— Nainen laivassa tuo huonoa onnea. Se on tuttu sanonta monille, mutta merikeskuksen työntekijät ovat toista mieltä. Kurssilaisia on 11, joista tyttöjä on neljä, Dmitrijev naurahtaa.

Kurssilaiset tutustuvat laivanrakennuksen historiaan ja laivanrakennuksen alkeisiin ja tutkivat merikeskuksen alukset.

— Kurssit alkoivat helmikuun alussa. Ensimmäiset oppitunnit pidettiin lähinä. Nuoret oppivat meritermistöä, joka aiheutti heille paljon kysymyksiä. Nyt kurssilaiset opiskelevat etänä. Maaliskuun lopussa alkaa harjoitteluosa, jonka aikana oppilaiden täytyy laatia oma opastusretki, Dmitrijev kertoo.

Nuoret oppaat alkavat palvella turisteja toukokuussa. Dmitrijevin mukaan he ovat valmiit järjestämään erilaisia opastuksia.

— Opastus voi perustua merikeskuksen historiaan tai kävijöiden tarpeisiin. Esimerkiksi useat kävijät sanovat haluavansa oppia sitomaan solmuja. Ensi matkailukautena merikeskuksessa järjestetään sellaisia työpajoja, Dmitrijev sanoo. 



ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Mie toivon myöštyö
Kanšallisešša musejošša esitettih kirja liäkäristä Anatolii Martinovista. Kirjan luatijana on Valentina Sukotova, Oneganiemi-kanšalaisjärještön johtaja, ihmisoikevukšien puoluštaja, Anatolii Martinovin yštävä ta apulaini.
Kodima
Muštsijad, kuti voinan jäl’ged
Kalages om völ kaičenus sijoid, miččed starinoičeba voinan aigoiš da kaičeba istorijad. Suomalaižed batarejad Kalag’-posadas vahvištoitaba ristituiden starinoid. Nügüd’ nece azegsija tuleb Kalag’-külän melentartuisijaks, no vähän, ken tedab, mikš nece batarei sijadase ani mägel i min täht se oli tehtud.
Karjalan Sanomat
Lahdenpohja: Suomalaisesta kartanosta museoalue
Kesämökiksi vuosikymmeniä sitten muuttunut suomalainen kartano on nyt tarkoitus peruskorjata. Omistajat suunnittelevat taloon museota ja pihapiiriin kivirakennelmien puistoa.
Karjalan Sanomat
Ei tullutkaan äänettömyys
Uudessa Äänettömyys-ohjauksessaan Sergei Pronin nostaa esiin vähemmistökielen säilyttämisen ongelmaa. Esityksessä ei puhuta, mistä kielestä kyse on.
Oma Mua
Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah armahat
Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.
Karjalan Sanomat
Nukketeatteri voitti Kultaisen naamion
Karjalan nukketeatterin esitys Kalastajasta ja kalasta sai Venäjän ylimmän teatteripalkinnon Paras esitys nukketeatterissa -sarjassa.
Kodima
Endevanhan vepsläižen naižen sädod
Tedat-ik tö, mitte irdnägo oli vepsläižel naižel äi vozid tagaze? Miččed sädod oliba da miččes kanghaspäi ned oli tehtud? Sen polhe mö pagižem Natalja Denisovanke, Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskusen radnikanke.
Oma Mua
El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
Kodima
Vepsläine delegacii ajoi Salehard-lidnaha
Sulakun 4.-8. päivil vepsläine delegacii Karjalaspäi radoi Salehard-lidnas. Sigä mäni Venäman Pohjoižen, Sibirin da Edahaižen Päivnouzman igähižiden rahvahiden toine forum.
Karjalan Sanomat
Sota naisen silmin
Karjalan laulu- ja tanssiyhtye Kanteleen uusi musiikkiesitys Heijastus esitettiin suurella menestyksellä Petroskoissa maanantaina. Vuoden päästä esitys pääsi lopultakin ensi-iltaan.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль