Vanhasta katukiveyksestä uusi nähtävyys

Vanhasta katukiveyksestä uusi nähtävyys

Ilona Veikkolainen
05.07.2022
Aunuksessa vapaaehtoiset puhdistavat kivipäällystettä hiekasta, roskasta ja kurasta. Töiden aikana he ovat löytäneet vanhoja esineitä.
Vapaaehtoiset puhdistavat kivipäällystettä luudilla ja mopeilla. Kivipäällyste ei ole tasainen. Jotkut osat pitää kaivaa maasta esiin noin 40 sentin syvyydeltä. Kuva: Ilona Veikkolainen
Vapaaehtoiset puhdistavat kivipäällystettä luudilla ja mopeilla. Kivipäällyste ei ole tasainen. Jotkut osat pitää kaivaa maasta esiin noin 40 sentin syvyydeltä. Kuva: Ilona Veikkolainen

Aunuksen nähtävyyksien määrä kasvaa. Kaupungin keskustassa olevan Mariinskajakadun kiveystä kunnostetaan. Se on uusi nähtävyys, joka tulee näkyviin ensi syksynä.

Katukiveyksen kunnostus on alkanut viime toukokuussa Menetetyn kiänändy: Mariinskoin kivitie -hankkeen mukaan. Hanketta toteutetaan vapaaehtoisten voimin.

— Projektin idea syntyi sattumalta. Aunuksen kansallisen museon entinen johtaja Natalja Nikolajeva järjesti monen tempauksen, joissa katukiveystä puhdistettiin. Kun viime vuonna vapaaehtoiset kävivät Aunuksessa Joustavuus-ohjelman mukaan, he myös puhdistivat vanhaa kiveystä, hankkeen johtaja ja Aunuksen piirin vapaaehtoisten keskuksen jäsen Ljudmila Korkatševa kertoi Karjalan Sanomille.

Tänä vuonna Aunuksen vapaaehtoiset ovat laatineet katukiveyksen kunnostusprojektin, joka on voittanut vapaaehtoisten hankkeiden kilpailuissa.

— Haluamme puhdistaa kiveyksen ja vetää kaupungin asukkaita mukaan vapaaehtoiseen toimintaan.

Korkatševa sanoo, ettei kenelläkään ole tarkkoja tietoja katukiveyksen rakentamisvuosista. Hän on kuitenkin varma, että kiveys on valmistunut yli 150 vuotta sitten.

— Olisi kiva löytää tietoja siitä, mistä kiviä kuljetettiin ja miten rakennettiin katukiveys. Tietoja on vähän. Niitä etsitään museosta, kirjastosta ja arkistosta.

Hankkeen ansiosta Aunuksen vapaaehtoiset kumosivat väitteen, jonka mukaan suomalaiset miehittäjät olisivat tehneet kivipäällysteen Suuren isänmaallisen sodan aikana. Vapaaehtoiset ovat löytäneet miehityksen aikaisen valokuvan, jossa katukiveys esiintyy kaikessa komeudessaan. Se kertoo siitä, että päällyste on tehty ennen sotaa.

Kivipäällyste ei ole tasainen. Jotkut osat ovat maan alla ja ne pitää kaivaa esiin noin 40 sentin syvyydeltä.
Ljudmila Korkatševa, Aunuksen piirin vapaaehtoisten keskuksen jäsen

Kiveyksen korjaustarve näkyy ja tuntuu. Hankkeen raameissa ei ole kuitenkaan suunniteltu suuria korjaustöitä.

— Kiveyksessä on vikoja ja kuoppia. Kivipäällyste ei ole tasainen. Jotkut osat ovat maan alla ja ne pitää kaivaa esiin noin 40 sentin syvyydeltä, Ljudmila Korkatševa sanoo.

Nyt vapaaehtoisten tavoitteena on puhdistaa päällyste hiekasta, roskasta ja kurasta, jotka ovat kertyneet sadan viime vuoden aikana.

Kunnostustöiden aikana vapaaehtoiset ovat löytäneet vuoden 1935 kolikon, luodin ja paljon rautaesineiden osia.

— Me emme tiedä, mitä esineitä ne olivat. Pienen sirpaleen mukaan on mahdotonta sanoa, minkä esineen osa se oli. Sirpaleet voivat olla arvokkaita. Keräämme kaikki, mitä olemme löytäneet kunnostustöiden aikana. Teemme niistä sitten näyttelyn, jossa kaikki löydöt ovat esillä.

Katukiveystä on mahdotonta kaivaa maasta täysin. Kiveys tekee mutkan vasemmalle ja menee nurmikon alle. Kunnostustyöt jatkuvat mutkaan asti.

Järjestimme myös sauvakävelyn työpajan. Ihmiset oppivat sauvakävelemään ja harjoituksen jälkeen puhdistivat kivipäällystettä.
Ljudmila Korkatševa, Aunuksen piirin vapaaehtoisten keskuksen jäsen

Jokainen puhdistusurakka kestää keskimäärin puolitoista tuntia. Se on kuitenkin ruumiillisesti raskasta työtä. Työt järjestetään, kun on halukkaita kunnostamaan vanhaa kohdetta.

Osanottajien määrä vaihtelee. Toisessa urakassa kerralla parikymmentä ihmistä puhdistaa päällystettä ja toisessa vain kahdeksan ihmistä kaivaa maata etsiessään kiveystä.

Myös Aunuksen koululaiset osallistuvat kunnostukseen.

— Kutsuimme kerran koululaisia mukaan. He osallistuivat töihin mielellään. Myöhemmin myös muut koululaiset halusivat tulla avuksi. Aunuksen neljän koulun oppilaat osallistuivat kunnostustöihin, hankkeen johtaja kertoo.

— Järjestämme myös aktiviteettejä houkutellaksemme ihmisiä töihin. Venäjän kielen päivänä kadun laidalla ihmiset lausuivat runoja ja sitten kaikki liittyivät kunnostustalkoisiin. Järjestimme myös sauvakävelyn työpajan. Ihmiset oppivat sauvakävelemään ja harjoituksen jälkeen puhdistivat kivipäällystettä.

Hanke on saanut paljon myönteistä palautetta aunukselaisilta. Kunnostustöihin on alusta alkaen osallistunut 138 vapaaehtoista.

Ennen töitä ihmiset saavat ohjeet. Vapaaehtoiset puhdistavat kivipäällystettä luudilla ja mopeilla.

— Selitämme vapaaehtoisille, miten pitää kaivaa ja puhdistaa vanhoja kiviä. Muutoin ihmiset voisivat vahingoittaa vanhaa katukiveystä. Kunnostustyöt kiinnostavat ihmisiä. Heidän silmänsä loistavat ilosta, kun he kaivavat kiven hiekasta.

Korkatševan mukaan hanke on saanut paljon myönteistä palautetta aunukselaisilta. Kunnostustöiden alusta lähtien niihin on osallistunut 138 vapaaehtoista.

— Jokaiselle vapaaehtoiselle annetaan merkki ja todistus. Vapaaehtoisten joukossa on sellaisia, jotka ovat osallistuneet töihin alusta alkaen.

Aunuksen vapaaehtoiset haluavat jatkaa hanketta.

— Tänä vuonna olemme saneet uudet tiedot katukiveyksestä. Ensi vuonna haluamme osallistua hankekilpailuihin ja saada raha-avustuksen muuhun katukiveykseen liittyvään toimintaan. Tietysti kadun laidalla pitää olla infotaulu. Tämä asennetaan uuden hankkeen aikana. 

Nimi syntyi 1880-luvulla

Miksi kivillä päällystetty katu on saanut Mariinskaja-nimen? Aunuksen vapaaehtoisilla on oma selitykensä.

Suuri ruhtinas Vladimir (Venäjän tsaarin Aleksandr III:n veli) Maria-puolisoineen vieraili Aunuksessa 29. kesäkuuta 1887.

Vierailun jälkeen Mäkriäjoen rantakatu sai nimeksi Vladimirskaja ja vielä yksi katu sai Mariinskaja-nimen. Kivillä päällystettiin Mariinskajakatu.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Oma Mua
Aili Rettijeva: “Kotikyläni eläy šyväimeššä”
Talven enšimmäisenä päivänä vienankarjalaini naini, “Neuvosto-Karjalan” ta “Karjalan Sanomien” monivuotini toimittaja Aili Rettijeva täytti 85 vuotta.
Karjalan Sanomat
Suomen kieli tutummaksi Kalevalan kautta
Karjalan koulut voivat saada käyttöön uuden suomen kielen Seikkailuni Kalevalassa -oppikirjan viidesluokkalaisille jo ensi lukuvuoteen mennessä.
Oma Mua
Elä herätä pahutta, kuni še on hil’l’ani
1970-luvulla ylioppilahana ollešša mie rikeneh matkuššin Karhumäki–Petroskoi -paikallisjunalla. Šielä mie kuulinki tämän kummallisen jutun meijän junašta. Nyt tahon kertuo šen teilä.
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль