Vanhasta katukiveyksestä uusi nähtävyys

Vanhasta katukiveyksestä uusi nähtävyys

Ilona Veikkolainen
05.07.2022
Aunuksessa vapaaehtoiset puhdistavat kivipäällystettä hiekasta, roskasta ja kurasta. Töiden aikana he ovat löytäneet vanhoja esineitä.
Vapaaehtoiset puhdistavat kivipäällystettä luudilla ja mopeilla. Kivipäällyste ei ole tasainen. Jotkut osat pitää kaivaa maasta esiin noin 40 sentin syvyydeltä. Kuva: Ilona Veikkolainen
Vapaaehtoiset puhdistavat kivipäällystettä luudilla ja mopeilla. Kivipäällyste ei ole tasainen. Jotkut osat pitää kaivaa maasta esiin noin 40 sentin syvyydeltä. Kuva: Ilona Veikkolainen

Aunuksen nähtävyyksien määrä kasvaa. Kaupungin keskustassa olevan Mariinskajakadun kiveystä kunnostetaan. Se on uusi nähtävyys, joka tulee näkyviin ensi syksynä.

Katukiveyksen kunnostus on alkanut viime toukokuussa Menetetyn kiänändy: Mariinskoin kivitie -hankkeen mukaan. Hanketta toteutetaan vapaaehtoisten voimin.

— Projektin idea syntyi sattumalta. Aunuksen kansallisen museon entinen johtaja Natalja Nikolajeva järjesti monen tempauksen, joissa katukiveystä puhdistettiin. Kun viime vuonna vapaaehtoiset kävivät Aunuksessa Joustavuus-ohjelman mukaan, he myös puhdistivat vanhaa kiveystä, hankkeen johtaja ja Aunuksen piirin vapaaehtoisten keskuksen jäsen Ljudmila Korkatševa kertoi Karjalan Sanomille.

Tänä vuonna Aunuksen vapaaehtoiset ovat laatineet katukiveyksen kunnostusprojektin, joka on voittanut vapaaehtoisten hankkeiden kilpailuissa.

— Haluamme puhdistaa kiveyksen ja vetää kaupungin asukkaita mukaan vapaaehtoiseen toimintaan.

Korkatševa sanoo, ettei kenelläkään ole tarkkoja tietoja katukiveyksen rakentamisvuosista. Hän on kuitenkin varma, että kiveys on valmistunut yli 150 vuotta sitten.

— Olisi kiva löytää tietoja siitä, mistä kiviä kuljetettiin ja miten rakennettiin katukiveys. Tietoja on vähän. Niitä etsitään museosta, kirjastosta ja arkistosta.

Hankkeen ansiosta Aunuksen vapaaehtoiset kumosivat väitteen, jonka mukaan suomalaiset miehittäjät olisivat tehneet kivipäällysteen Suuren isänmaallisen sodan aikana. Vapaaehtoiset ovat löytäneet miehityksen aikaisen valokuvan, jossa katukiveys esiintyy kaikessa komeudessaan. Se kertoo siitä, että päällyste on tehty ennen sotaa.

Kivipäällyste ei ole tasainen. Jotkut osat ovat maan alla ja ne pitää kaivaa esiin noin 40 sentin syvyydeltä.
Ljudmila Korkatševa, Aunuksen piirin vapaaehtoisten keskuksen jäsen

Kiveyksen korjaustarve näkyy ja tuntuu. Hankkeen raameissa ei ole kuitenkaan suunniteltu suuria korjaustöitä.

— Kiveyksessä on vikoja ja kuoppia. Kivipäällyste ei ole tasainen. Jotkut osat ovat maan alla ja ne pitää kaivaa esiin noin 40 sentin syvyydeltä, Ljudmila Korkatševa sanoo.

Nyt vapaaehtoisten tavoitteena on puhdistaa päällyste hiekasta, roskasta ja kurasta, jotka ovat kertyneet sadan viime vuoden aikana.

Kunnostustöiden aikana vapaaehtoiset ovat löytäneet vuoden 1935 kolikon, luodin ja paljon rautaesineiden osia.

— Me emme tiedä, mitä esineitä ne olivat. Pienen sirpaleen mukaan on mahdotonta sanoa, minkä esineen osa se oli. Sirpaleet voivat olla arvokkaita. Keräämme kaikki, mitä olemme löytäneet kunnostustöiden aikana. Teemme niistä sitten näyttelyn, jossa kaikki löydöt ovat esillä.

Katukiveystä on mahdotonta kaivaa maasta täysin. Kiveys tekee mutkan vasemmalle ja menee nurmikon alle. Kunnostustyöt jatkuvat mutkaan asti.

Järjestimme myös sauvakävelyn työpajan. Ihmiset oppivat sauvakävelemään ja harjoituksen jälkeen puhdistivat kivipäällystettä.
Ljudmila Korkatševa, Aunuksen piirin vapaaehtoisten keskuksen jäsen

Jokainen puhdistusurakka kestää keskimäärin puolitoista tuntia. Se on kuitenkin ruumiillisesti raskasta työtä. Työt järjestetään, kun on halukkaita kunnostamaan vanhaa kohdetta.

Osanottajien määrä vaihtelee. Toisessa urakassa kerralla parikymmentä ihmistä puhdistaa päällystettä ja toisessa vain kahdeksan ihmistä kaivaa maata etsiessään kiveystä.

Myös Aunuksen koululaiset osallistuvat kunnostukseen.

— Kutsuimme kerran koululaisia mukaan. He osallistuivat töihin mielellään. Myöhemmin myös muut koululaiset halusivat tulla avuksi. Aunuksen neljän koulun oppilaat osallistuivat kunnostustöihin, hankkeen johtaja kertoo.

— Järjestämme myös aktiviteettejä houkutellaksemme ihmisiä töihin. Venäjän kielen päivänä kadun laidalla ihmiset lausuivat runoja ja sitten kaikki liittyivät kunnostustalkoisiin. Järjestimme myös sauvakävelyn työpajan. Ihmiset oppivat sauvakävelemään ja harjoituksen jälkeen puhdistivat kivipäällystettä.

Hanke on saanut paljon myönteistä palautetta aunukselaisilta. Kunnostustöihin on alusta alkaen osallistunut 138 vapaaehtoista.

Ennen töitä ihmiset saavat ohjeet. Vapaaehtoiset puhdistavat kivipäällystettä luudilla ja mopeilla.

— Selitämme vapaaehtoisille, miten pitää kaivaa ja puhdistaa vanhoja kiviä. Muutoin ihmiset voisivat vahingoittaa vanhaa katukiveystä. Kunnostustyöt kiinnostavat ihmisiä. Heidän silmänsä loistavat ilosta, kun he kaivavat kiven hiekasta.

Korkatševan mukaan hanke on saanut paljon myönteistä palautetta aunukselaisilta. Kunnostustöiden alusta lähtien niihin on osallistunut 138 vapaaehtoista.

— Jokaiselle vapaaehtoiselle annetaan merkki ja todistus. Vapaaehtoisten joukossa on sellaisia, jotka ovat osallistuneet töihin alusta alkaen.

Aunuksen vapaaehtoiset haluavat jatkaa hanketta.

— Tänä vuonna olemme saneet uudet tiedot katukiveyksestä. Ensi vuonna haluamme osallistua hankekilpailuihin ja saada raha-avustuksen muuhun katukiveykseen liittyvään toimintaan. Tietysti kadun laidalla pitää olla infotaulu. Tämä asennetaan uuden hankkeen aikana. 

Nimi syntyi 1880-luvulla

Miksi kivillä päällystetty katu on saanut Mariinskaja-nimen? Aunuksen vapaaehtoisilla on oma selitykensä.

Suuri ruhtinas Vladimir (Venäjän tsaarin Aleksandr III:n veli) Maria-puolisoineen vieraili Aunuksessa 29. kesäkuuta 1887.

Vierailun jälkeen Mäkriäjoen rantakatu sai nimeksi Vladimirskaja ja vielä yksi katu sai Mariinskaja-nimen. Kivillä päällystettiin Mariinskajakatu.


ПОХОЖИЕ СТАТЬИ
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Войти
Регистрация
Пароль
Повторите пароль